Mun kokemuksen mukaan maalämpö sopii paremminkin isoihin kohteisiin. Nykyisten määräysten mukaisiin taloihin ei niinkään.
Asun 70-80 lukujen vaihteessa tehdyssä taloyhtiössä, jossa on n. 2700 m2 asuntoja neljässä eri rivitalossa. Vesikiertoiset patterit, eli lähtökohtaisesti huono maalämmölle. Vanha systeemi oli 2 x 60 kW öljykattilat, jotka olivat kyllä ihan elämänsä ehtoossa. Maatilalla on Heizomatin 75 kW kattila lämmittämässä asuin- ja hallitiloja, joten olin innoissani selvittämässä myös hake ja pellettivaihtoehtoja, mutta hake tippui tilavaatimusten vuoksi pois, ja kaupungissa ei oltu yleisesti pelletistäkään kiinnostuneita. Joten lopulta päädyttiin maalämpöön.
Nyt meillä on 2 x 43 kW maalämpöpumput, joiden lisäksi varaajissa on vastukset huippukulutusta ja hätätilanteita varten. Varaajia on 3000 l molempiin sekä käyttöveteen että lämmitysjärjestelmään. Pattereita ei uusittu, mutta termostaatit vaihdettiin ja tasapainotettiin, sekä talojen väliset lämpökanaalit uusittiin. Lämpökenttänä on 14 kalliokaivoa, 220 m kpl, yhteensä 3000 m. 12 kaivoa olisi riittänyt, mutta tehtiin 14 kpl, kun kallio oli hyvää, ja tähän oli varauduttu, normaalisti tässä määrässä kuulemma 1 tai 2 kaivoa epäonnistuu.
Aiemmin kulutus (lämmitys ja käyttövesi) oli keskimäärin 55 m3 öljyä vuodessa (vaihtelu 48 - 65 m3), nyt 1,5 vuoden aikana maalämpöön menee keskimäärin 14 000 kWh/kk, jolloin vuosisäästöksi meidän tapauksessa öljyyn verrattuna tuli n. 38 000€ ja takaisinmaksuajaksi n. 8 vuotta.
Olen suunnittelemassa omakotitalon rakentamista, mutta sinne taas en ole saanut maalämpöä oikein millään kannattavaksi näillä nykyisillä matalaenergiataloilla. PILP ja vesikiertoinen sähkölämmitys lattioihin voisi olla järkevin tällä hetkellä, ja tätä täydentäisi mahdollisesti aurinkoenergialla myöhemmin...
