Eilen olin rekan kyydissä ja ei voi kun ihastella miten ammattimies ajaa pienillä kieroksilla.Kysysin teiltä kellä on traktorissa sellanen mittari mistä näkee paljonko menee löpöä ajon aikana.Meillä on kun ajetaan lietettä pellolle on pitkä ja loiva mäki,jossa vauhti tippuu 24-25km tunnissa,niin kummalla menis vähemmän polttoainetta. isomalla vaihteella jossa kierokset on 1600 vai pienempi vaihde ja kierokset 2250

Suurin vaihde millä jaksaa asiallisesti kiivetä mäen. Moottorin kierrokset on tällöin suurimman vääntömomentin paikkeilla.

68 tonnisella yhdistelmällä esim. tilanteessa, kun lähdetään paikaltaan tai pienestä liikkeestä kiihdyttämään loivaan ylämäkeen:

-550-600 hv kone vaatii 80 vauhtiin 2 kilometriä, suurimman vaihteen saa sisään vasta lopussa

-700-750 hv kone, suurimman vaihteen saa sisään 0,8...1,2 km kohdalla, yhdistelmä kiihtyy suurimmalla vaihteella 80 vauhtiin n. 1,5 km kohdalla.

->

Kulutusero 2 km matkalla alun toista litraa isomman koneen eduksi.

Kyllä se juurikin noin on lähes aina. Toi 1600 lähes aina parempi. Jollain tonnilla jurnuttaminen, vaikka kuinka vääntöhirmulla raktorilla, kostautuu sitten ajastaan koneen kestävyydessä, nuo korkeat kierrokset taasen löpön kulussa. Sama pätee tie ajossa ajaako lappulattiassa vain 100-200 kiekkaa matalammilla. Iso ero löytyy ainakin tuolla kotimaisella kun se huutaa sen 2500 tai 2200-2300.

Ja lähes joka värkissä se muikein alue on siinä "keskellä" 1400-1800 välissä jossain jolla se parhaalla hyötysuhteella menee nätisti väännöllä.

Joo, kierrokset toki koneen mukaan. Volvon 700 hv 16 litran koneessa vihreä alue 1000-1500 kierrosta ja vääntöä 3150 Nm...

Eilen olin rekan kyydissä ja ei voi kun ihastella miten ammattimies ajaa pienillä kieroksilla.Kysysin teiltä kellä on traktorissa sellanen mittari mistä näkee paljonko menee löpöä ajon aikana.Meillä on kun ajetaan lietettä pellolle on pitkä ja loiva mäki,jossa vauhti tippuu 24-25km tunnissa,niin kummalla menis vähemmän polttoainetta. isomalla vaihteella jossa kierokset on 1600 vai pienempi vaihde ja kierokset 2250

Sillä vaihteella menee vähemmän ainetta kokonaisuudessa millä kone jaksaa mennä lujempaa. Meillä ainakin ännäläinen vie kierrosalueella 1400 ylöspäin maksimimäärän jonka se voi viedä. Moottoritekniikka siis pitää huolen että polttoainetta otetaan maksimimäärä jos ei saavuteta tavoiteltuja kierroksia.

Gear up and throttle down (isompi vaihde vähemmän kaasua/kierroksia) on yleisohje polttoaineen säästämiseksi. Traktoreissa ongelma on, että ne on tieajoa varten pöljästi viritetty siten, että lain sallima maksiminopeus saavutetaan vasta maksimikierroksilla. Tosin ei koske portaattomia ja uudempia malleja sekä joitakin yksittäisiä malleja historiasta. Mutta kaikeassa muussa työssä voi hyvinkin säästää oikealla ajotyylillä, samoin kun käyttää säästövoimanottoa, jos sellainen on.

Lisäksi kokonaiskulutusta voi vähentää minimoimalla turhan tyhjäkäynnin. Tällöin arvoa alentavia turhia tuntejakaan ei tule.

Niin kuin totesin niin tässä on iso huijaus. Nyky raktori kun käyttää sen verran ainetta kuin tarvitsee eli vaikka ajat täydellä kaasulla niin alamäessä polttoaineen kulutus menee nollaan ja tasamaalla menee vaikka 15 litraa tunnissa ja vastamäessä sitten vaikka se 35 litraa. Yllättäen sama määrä menee kun lasket kierrokset 1500 kiekkaan. Vauhti toki hidastuu.

Sama ilmiö on säästövoimanotolla eli kun esim paalaajalla marssinopeus on 10 km/h niin polttoaineen kulutus on sama kävipä kone 1500 tai 2000 kiekkaa.

Autolla tilanne on eri koska siellä ei käytetä koko voima repertuaaria aina.

Niin kuin totesin niin tässä on iso huijaus. Nyky raktori kun käyttää sen verran ainetta kuin tarvitsee eli vaikka ajat täydellä kaasulla niin alamäessä polttoaineen kulutus menee nollaan ja tasamaalla menee vaikka 15 litraa tunnissa ja vastamäessä sitten vaikka se 35 litraa. Yllättäen sama määrä menee kun lasket kierrokset 1500 kiekkaan. Vauhti toki hidastuu.

Sama ilmiö on säästövoimanotolla eli kun esim paalaajalla marssinopeus on 10 km/h niin polttoaineen kulutus on sama kävipä kone 1500 tai 2000 kiekkaa.

Autolla tilanne on eri koska siellä ei käytetä koko voima repertuaaria aina.

Eikai kukaan vedätä kaikkia tehoja irti paalatessa? Kun taas esim. puuautolla saa mun mielestä useinki repiä kaikki mitä irtoaa....

Tuollaisella uudella 185hp traktorilla kun noukinvaunua on kiskonut enemmän on yrittänyt kulutusta seurata. Lastatessa vie käytännössä aina yli 30 litraa tunnissa kun vaunuahan vedetään niin lujaa kuin kone jaksaa. Tiellä sitten täysiä vedettäessä eli 54 km/h vie kans sen 30 litraa tunnissa. Sit peltotiellä kun mennään noin 30 kilsaa tunnissa kulutus on jossain 15litraa tunnissa ja vaihteella ja kierroksilla ei ole suurta merkitystä. Tyhjällä kuormalla sit tietty vähemmän mutta kierroksilla tosi vähän merkitystä.

Niinhän ne taitaavat metsäkoneetkin pyöriä hakkuutyössä maksimiväännön kierrosalueella. Jossain harvennuksella voi kai huippukierroksia hieman pudottaa, mutta suhteessa suurta etua ei ymmärtääkseni saa.
Lastutuksen logiikka noissa metsäkoneissa (joissa koneen rasitus on melko tarkkaan optimoitu hydrauliikan kautta) on tietääkseni se, että maksmimiväännön kierroksia voi hieman laskea, jolloin kulutus hieman tippuu. Tämä toki edellyttäen että kierrosten hydraulituotto riittää edelleen sujuvaan työskentelyyn.

Niin kuin totesin niin tässä on iso huijaus. Nyky raktori kun käyttää sen verran ainetta kuin tarvitsee eli vaikka ajat täydellä kaasulla niin alamäessä polttoaineen kulutus menee nollaan ja tasamaalla menee vaikka 15 litraa tunnissa ja vastamäessä sitten vaikka se 35 litraa. Yllättäen sama määrä menee kun lasket kierrokset 1500 kiekkaan. Vauhti toki hidastuu.

Sama ilmiö on säästövoimanotolla eli kun esim paalaajalla marssinopeus on 10 km/h niin polttoaineen kulutus on sama kävipä kone 1500 tai 2000 kiekkaa.

Autolla tilanne on eri koska siellä ei käytetä koko voima repertuaaria aina.

No ei se ihan näinkään mene. Ominaiskulutus g/kwh on pienimmillään nykytraktoreissa siellä 1600rpm paikkeilla. Käy siis parhaalla hyötysuhteella, jolloin kulutus tehtyyn työhön nähden laskee.

Itsekkin tarkastelin kulutusta lietteen ajossa. Omat vuokrapellot sijaitsevat 9 km päässä ja tie on todella mäkistä. Aikanaan kun oman N141 saapuminen viivästyi linjasto-ongelmien takia, saimme tilalle N142 Versun jossa oli kulutusmittari. Kun ajoi pelloille ns. normaalia-ajoa 10m^3 kärry täynnä ja takaisin tyhjänä 45-50 km/h niin kulutusmittari näytti lähes tulkoon samaa. Kun nopeuden laski siihen noin 40 km/h (~1800rpm) paikkeille niin kulutus puolittu mittarin mukaan.

Itse olen miettinyt sitä että, sulkevatko Valtra CR koneet polttoaineensyötyn moottorijarrutuksessa? Että onko moottorijarrutuksesta polttoainetaloudellisesti yhtä suurta hyötyä kuin henkilöautoissa. Itse olen opetellut ajamaan traktorilla käytännössä ilman jarruja järkevällä moottorijarrutuksella. Kyseisellä reitillä oikein ajettuna ei tarvitse jarruttaa kuin yhdessä risteyksessä ja peltoliittymässä.

Toinen mitä olen yrittänyt säästä tällä on Valtran etuakselin tasauspyörästyöä. Tuttujen kokemuksien mukaan akseli on varsin heppoisesti etumurikassa kiinni ainoastaan yhdellä sokalla. Erityisesti asfalttijarrutuksissa kovilla, kun etuakseliin kohdistuu suuri voima nelivedon kytkeytyessä. Ja tätä järjen riemuvoittoa ei saa edes pois päältä 

Mulla on lämä hyvin harvoin tiskissä tieajossa. Parisataa kierrosta kun pudottaa kierroksia moottorista niin polttoaineenkulutus laskee dramaattisesti ja aikaa ei paljoa enempää kulu omilla lyhyillä peltosiirtymillä. Rengille piti opettaa myös moottorijarrutus ja ennakoiva ajotapa raskaiden kuormien kanssa. Säästää polttoaineen lisäksi myös jarruja todella paljon.

Yleensä asia on juuri niin kuin aikaisemmin on kirjoitettu... Paras hyötysuhde parhaan väännön alueella.

Toinen mitä olen yrittänyt säästä tällä on Valtran etuakselin tasauspyörästyöä. Tuttujen kokemuksien mukaan akseli on varsin heppoisesti etumurikassa kiinni ainoastaan yhdellä sokalla. Erityisesti asfalttijarrutuksissa kovilla, kun etuakseliin kohdistuu suuri voima nelivedon kytkeytyessä. Ja tätä järjen riemuvoittoa ei saa edes pois päältä 

Tämähän koskee melkein kaikkia traktoreita, kun etuakselilla ei ole omia jarruja niin nelivedon kautta jarrutetaan. Nykyään jonkin verran jo omia jarruja edessäkin mutta harvassa. Kyllä 7530 Jd pitää niin kamalan pamauksen kun jarrulta löysää että pahaa tekee.

Jarrutuksesta vielä sen yksi asia. Itselle tuli uutena tietona, että näillä öljykylpyisillä jarruilla pitää jarruttaa pumppaamalla. Pitkät jarrutkset polttavat jarrut yllättävän nopeasti.