Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 07.03.14 - klo:13:42

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.03.14 - klo:12:04

Mun mielestäni näennäisviljelyä on sellainen, että tilan myyntikelpoisen tuotannon arvo on alle tilan saaman tukimäärän arvon.

Tuolla kaavalla laskettuna alle 4 tonnin vljasadot ovat näennäisviljelyä  Niinkuin ovatkin 

Tilan myyntimääristä täytyy muistaa vähentää tilan ulkopuolelta hankitun maataloustuotannon arvo  Jos pelataan ostopanoksilla, kyseessä ei ole maataloustuotanto, vaan muiden tilojen tuotteiden jatkojalostus, eli teollinen toiminta.

Mä lasken aina jokaisen tulonlähteen omana yksikkönään, joista yksikään ei tue toistaan.

Ei ole olemassa mitään näennäisviljelyä, Toiset vaan osaa tehdä lähes saman tuloksen pienemmällä panostuksella.  Eli pääseekö viisas vähemmällä?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.03.14 - klo:18:13

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 07.03.14 - klo:13:42

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.03.14 - klo:12:04

Mun mielestäni näennäisviljelyä on sellainen, että tilan myyntikelpoisen tuotannon arvo on alle tilan saaman tukimäärän arvon.

Tuolla kaavalla laskettuna alle 4 tonnin vljasadot ovat näennäisviljelyä  Niinkuin ovatkin 

Tilan myyntimääristä täytyy muistaa vähentää tilan ulkopuolelta hankitun maataloustuotannon arvo  Jos pelataan ostopanoksilla, kyseessä ei ole maataloustuotanto, vaan muiden tilojen tuotteiden jatkojalostus, eli teollinen toiminta.

Mä lasken aina jokaisen tulonlähteen omana yksikkönään, joista yksikään ei tue toistaan.

Lounais-Suomen parhaat altakastelumaat tuohon yltävät, mutta onko savolaisella emolehmätilalla mahdollista?

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 07.03.14 - klo:21:47

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 07.03.14 - klo:21:19

Periaatteessa ehkä noinkin, jos tilan tuotannosta saadaan 100 000 euroja ja siihen kuluu ostopanoksia 110 000 euroa, vaikka tukia tulisikin vain 90 000 euroa, niin tuotanto ylittää tuet vaikka tila ei käytännössä tuota yhtään mitään, se pyörii ihan yhtä taatusti tuilla kuin tämä minun haikkutilani 

No entä jos tilan maataloustuotannon myynti on reilu 500 000, tuet 130 000, ja ostetaan tuettua rehua 120 000 eurolla?

Lainaus käyttäjältä: valtra 6800 - 07.03.14 - klo:20:23

Jos yrittäjä tulee toimeen sillä tulolla minkä se saa, olkoon tila iso tai pieni ei ole näennäesviljeliä. Mun mielestä noi tilatuella peltoon heinät niitävät  on niitä näennäes viljeliöitä, tähänkään ei ilmeisesti saatu mitään muutosta? Ja lisäksi ne  >:"sivutoimiviljeliät" jotka ei pyri minkäänlaiseen satoon

Naurettava ajatus että huono tukioptimointi olisi näennäisviljelyä mutta tehokas tukioptimointi about samalla tuotannon määrällä ei olisi.    Toisekseen  450hehtaaria sadalle emolle viljelevä ei mielestäni myöskään "pyri minkäänlaiseen satoon", eli hän ainakin on näennäisviljelijä, eikö?

Olis pitäny vähän avata asiaa... Eli n.80v paappa niittelee 30ha maahan kun se saa tilatuen ne pellot oli aikaisemmin oikeilla viljeliöillä tuotannossa mutta kun se muuttu niin et se saa ite hakee tilatuen niin ei vuokraus kiinostanu rahallakaan.  ilmeisesti ajatus et kun toinen hyötyy... Tämän tyyppiset pellot ei tuu markkinoille muutenkun sääntömuutoksella mut nehän muuttuukin se jaape voi hakee kaikki tuet niille pelloille... Eiks tää äijjä oo näennäesviljeliä?

Lainaus käyttäjältä: c.c.less - 08.03.14 - klo:10:01

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.03.14 - klo:18:13

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 07.03.14 - klo:13:42

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.03.14 - klo:12:04

Mun mielestäni näennäisviljelyä on sellainen, että tilan myyntikelpoisen tuotannon arvo on alle tilan saaman tukimäärän arvon.

Lounais-Suomen parhaat altakastelumaat tuohon yltävät, mutta onko savolaisella emolehmätilalla mahdollista?

Joo... demot tuottavat plussaa ja maksavat koneet, eli niitä ei tueta muilla tuloilla. Tosin koneethan ovat romuja tai niitä ei ole 

Tuo alkuperäinen luokittelusi ei koskenut mitenkään menopuolta. Onko emotuotannon myyntitulot (+mahd. jotain muuta myyntiä) muka enemmän kuin tilan tuet?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 08.03.14 - klo:11:21

Lainaus käyttäjältä: c.c.less - 08.03.14 - klo:10:01

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.03.14 - klo:18:13

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 07.03.14 - klo:13:42

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.03.14 - klo:12:04

Mun mielestäni näennäisviljelyä on sellainen, että tilan myyntikelpoisen tuotannon arvo on alle tilan saaman tukimäärän arvon.

Lounais-Suomen parhaat altakastelumaat tuohon yltävät, mutta onko savolaisella emolehmätilalla mahdollista?

Joo... demot tuottavat plussaa ja maksavat koneet, eli niitä ei tueta muilla tuloilla. Tosin koneethan ovat romuja tai niitä ei ole 

Tuo alkuperäinen luokittelusi ei koskenut mitenkään menopuolta. Onko emotuotannon myyntitulot (+mahd. jotain muuta myyntiä) muka enemmän kuin tilan tuet?

Joo.. taisin kirjoittaa jo eri asiasta..

Siis onhan tämä demolehmäily näennäisviljelyä... tuotteen arvo on enintään 50% tukien arvosta. Eli siis tuella pystyisi ostamaan 2 kertaa enemmän vasikoita kuin mitä sillä pystyy itse tuottamaan 

On hyvä, että voi viljellä, niin kuin huvittaa, tietenkin sääntöjä noudattaen. Mä vastustan viimeiseen peltojen pakkososialisointeja. Sitä peltoa joko tulee, tai ei tule. 

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 08.03.14 - klo:12:32

On hyvä, että voi viljellä, niin kuin huvittaa, tietenkin sääntöjä noudattaen. Mä vastustan viimeiseen peltojen pakkososialisointeja. Sitä peltoa joko tulee tai ei tule. 

Tukien maksajan puolelta ajateltuna, mitä ne haluaa vastineeksi?

Mistään sosialisoinnista on turha puhua, jos jossain kohtaa lakkaa tukien "saaminen".

ninpä niin saako se "tukienmaksaja" vastinetta yhtään enempää oli kaikki pellot tehoviljelyssä tai ei?tuskin se kauppalasku siitä pienenee.ainoa mikä pienenis ois viljan tilitys hinta!hyötyjiä olisi ainoastaan maatalouskauppa ja elintarvike teollisuus ja tietenkin norjalaiset

Lainaus käyttäjältä: pera - 09.03.14 - klo:11:47

ninpä niin saako se "tukienmaksaja" vastinetta yhtään enempää oli kaikki pellot tehoviljelyssä tai ei?tuskin se kauppalasku siitä pienenee.ainoa mikä pienenis ois viljan tilitys hinta!hyötyjiä olisi ainoastaan maatalouskauppa ja elintarvike teollisuus ja tietenkin norjalaiset

Tuenmaksaja voi saada enemmän vastinetta hoidetuista hömppispelloista, jos sellainen maisema on tavoite. Taloudellisesti ajatellen tukia joutuu ajatella jalostusketjun kautta...

Lainaus käyttäjältä: pera - 09.03.14 - klo:11:47

ninpä niin saako se "tukienmaksaja" vastinetta yhtään enempää oli kaikki pellot tehoviljelyssä tai ei?tuskin se kauppalasku siitä pienenee.ainoa mikä pienenis ois viljan tilitys hinta!hyötyjiä olisi ainoastaan maatalouskauppa ja elintarvike teollisuus ja tietenkin norjalaiset

Tuenmaksaja voi saada enemmän vastinetta hoidetuista hömppispelloista, jos sellainen maisema on tavoite. Taloudellisesti ajatellen tukia joutuu ajatella jalostusketjun kautta...

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 09.03.14 - klo:11:55

Lainaus käyttäjältä: pera - 09.03.14 - klo:11:47

ninpä niin saako se "tukienmaksaja" vastinetta yhtään enempää oli kaikki pellot tehoviljelyssä tai ei?tuskin se kauppalasku siitä pienenee.ainoa mikä pienenis ois viljan tilitys hinta!hyötyjiä olisi ainoastaan maatalouskauppa ja elintarvike teollisuus ja tietenkin norjalaiset

Tuenmaksaja voi saada enemmän vastinetta hoidetuista hömppispelloista, jos sellainen maisema on tavoite. Taloudellisesti ajatellen tukia joutuu ajatella jalostusketjun kautta...

Nyt ollaan varmaan jo siellä suunnassa, mitä kuluttaja tai mmm tai komissio haluaa.. Kuluttajat ei todellakaan halua enää voivuoria, mutta kesannot, LHPeet sun muut on tae siitä, että "ylimääräinen" pelto pysyy viljelykelpoisena siihen päivään, kun ruualle tulee oikeasti kysyntää 
Se päivä lähenee koko ajan, mutta minä en tule sitä näkemään, onneksi, koska tuona päivänä ei ole tukia, on vain pakkoluovutuksia ja monikansallisten elintarvikejättien riistoa