Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 07.03.14 - klo:21:19

Periaatteessa ehkä noinkin, jos tilan tuotannosta saadaan 100 000 euroja ja siihen kuluu ostopanoksia 110 000 euroa, vaikka tukia tulisikin vain 90 000 euroa, niin tuotanto ylittää tuet vaikka tila ei käytännössä tuota yhtään mitään, se pyörii ihan yhtä taatusti tuilla kuin tämä minun haikkutilani 

No entä jos tilan maataloustuotannon myynti on reilu 500 000, tuet 130 000, ja ostetaan tuettua rehua 120 000 eurolla?

Lainaus käyttäjältä: valtra 6800 - 07.03.14 - klo:20:23

Jos yrittäjä tulee toimeen sillä tulolla minkä se saa, olkoon tila iso tai pieni ei ole näennäesviljeliä. Mun mielestä noi tilatuella peltoon heinät niitävät  on niitä näennäes viljeliöitä, tähänkään ei ilmeisesti saatu mitään muutosta? Ja lisäksi ne "sivutoimiviljeliät" jotka ei pyri minkäänlaiseen satoon

Naurettava ajatus että huono tukioptimointi olisi näennäisviljelyä mutta tehokas tukioptimointi about samalla tuotannon määrällä ei olisi.    Toisekseen  450hehtaaria sadalle emolle viljelevä ei mielestäni myöskään "pyri minkäänlaiseen satoon", eli hän ainakin on näennäisviljelijä, eikö?

mitäs jos ne paskahännät puuttuu kokonaan?

Mitäs jos ne paskahännät puuttuu kokonaan?

No sitten on heti näennäisviljelijä 

Ei kai. Mielestäni se joka pyrkii hehtaareihinsa nähden tuottamaan mahdollisimman paljon tulosta, ja jolla liikevaihdosta merkittävä osa on tuotteiden myyntituloa, ei ole nännäisviljelijä. Oikeastaan jotain kosteikkojen tapaisia haastavampia ympäristötoimenpiteitä en myöskään laskisi nännäisviljelyn piiriin. Enkä toki muitakaan viherlannoituksia yms. kunhan tavoitteena keskimäärin on se tuotanto.

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 07.03.14 - klo:21:19

Periaatteessa ehkä noinkin, jos tilan tuotannosta saadaan 100 000 euroja ja siihen kuluu ostopanoksia 110 000 euroa, vaikka tukia tulisikin vain 90 000 euroa, niin tuotanto ylittää tuet vaikka tila ei käytännössä tuota yhtään mitään, se pyörii ihan yhtä taatusti tuilla kuin tämä minun haikkutilani 

No entä jos tilan maataloustuotannon myynti on reilu 500 000, tuet 130 000, ja ostetaan tuettua rehua 120 000 eurolla?

Lainaus käyttäjältä: valtra 6800 - 07.03.14 - klo:20:23

Jos yrittäjä tulee toimeen sillä tulolla minkä se saa, olkoon tila iso tai pieni ei ole näennäesviljeliä. Mun mielestä noi tilatuella peltoon heinät niitävät  on niitä näennäes viljeliöitä, tähänkään ei ilmeisesti saatu mitään muutosta? Ja lisäksi ne "sivutoimiviljeliät" jotka ei pyri minkäänlaiseen satoon

Naurettava ajatus että huono tukioptimointi olisi näennäisviljelyä mutta tehokas tukioptimointi about samalla tuotannon määrällä ei olisi.    Toisekseen  450hehtaaria sadalle emolle viljelevä ei mielestäni myöskään "pyri minkäänlaiseen satoon", eli hän ainakin on näennäisviljelijä, eikö?

Olis pitäny vähän avata asiaa... Eli n.80v paappa niittelee 30ha maahan kun se saa tilatuen ne pellot oli aikaisemmin oikeilla viljeliöillä tuotannossa mutta kun se muuttu niin et se saa ite hakee tilatuen niin ei vuokraus kiinostanu rahallakaan.  ilmeisesti ajatus et kun toinen hyötyy... Tämän tyyppiset pellot ei tuu markkinoille muutenkun sääntömuutoksella mut nehän muuttuukin se jaape voi hakee kaikki tuet niille pelloille... Eiks tää äijjä oo näennäesviljeliä?

Antinkaa on turha hurskastella tukioptimoinilla kun jos sulle tarjoutuisi mahdollisuus saada sama peltomäärä hallintaan mitä PP:llä on niin saarnan aiheet olis jotain ihan muuta....

Rupee taas kuulostaa siltä että havitellaan toisen omaisuutta. Se on epäsuotavaa ja tämä on jokaiselle opetettu jo nakkikioskilla ja ne jotka ei uskonu niin asia suorastaan iskostettiin päähän.


Näennäisviljely on sitä että toteuttaa valitsemaansa strategiaa huonosti. Eli esimerkiksi kylvää ja on viljelevinään mutta pelto kasvaa pelkkää rikkaruohoa. Eri asia on jos kylvää lajittelujätteillä niin silloin strategiaan kuuluu olla panostamatta mitään ja mahdollisimman pienin kuluin saa tuet.

Ja yhä edelleen tuotteen tuottaminen ei ole suuren yhteisön tavoite eli se on ainoastaan yksittäisen viljelijän intressi joten jonkun tekemää päätöstä olla tuottamatta ei pidä kritisoida.

Eurot on minusta huono mittari siihen onko näennäisviljelijä vai ei, näennäisestä tuotannosta jos puhutaan, niin sitten toinen juttu..
Jos ajatellaan, että emolehmän ruokailuun ja kuivitukseen kuluu 25 paalia vuodessa ja lypsylehmän samoin(lypsikille osa rehusta tietenkin viljana), siis silloin kun laidunta huonosti käytössä. Noi eväät kasvaa luomunakin helposti puolentoista hehtaarin alalla ja ne lypsikin eväät helposti kanssa ja ainahan voidaan vähentää se apulannan osuus vaikka kaavalla lannoitus maksaa 90 euroa per ha jaettuna 15 euroa=6 paalia, eli tonverta tarttis saada heiniä enempi, jos ei ole niin näennäistä tuotantoa kuin luomu 
Siis sitten ne eurot, tolla puolentoista hehtaarin sadolla saa siis lypsikit 5-7000 euroa sitä myyntituloa hehtaaria kohti ja se näennäinen emolehmätila vaan alle tonnin, siis vaikka olis se emo per hehtaari. No Antin laskukaavalla toi emolehmätila on myyntitulolla mitattuna näennäisviljelijä ja se lypsikkitila on tehoviljelijä, vaikka niitä ruohoja kasvais just paalilleen sama määrä molempien tilojen hehtaarilla 

Ps Vielä näennäisemmäksi antin filosofian mukaan tila muuttuu, jos se myykin nuo 25 paalia lypsikkitilalle vaikka hintaan 15 euroa per paali, eli 375 ja tuet on varmasti isommat, vaikka olis karjaton tehotila 

Antinkaa on turha hurskastella tukioptimoinilla kun jos sulle tarjoutuisi mahdollisuus saada sama peltomäärä hallintaan mitä PP:llä on niin saarnan aiheet olis jotain ihan muuta....

Niillä pelloilla kasvaisi tarvittavat rehut niin suurelle määrälle lypsikkejä kuin olisi varaa rakentaa, ja mikäli olisi vielä ylimääräistä varmasti tai lähes varmasti näpiessä pysyvää peltoa, niin sitten vähän tilanteen mukaan joko pellot luomuun tai laajennusta heti kun rahat riittää. Ja edelleen dissaisin tiettyjä tuotantomuotoja.

Eurot on minusta huono mittari siihen onko näennäisviljelijä vai ei, näennäisestä tuotannosta jos puhutaan, niin sitten toinen juttu..

Siis sitten ne eurot, tolla puolentoista hehtaarin sadolla saa siis lypsikit 5-7000 euroa sitä myyntituloa hehtaaria kohti ja se näennäinen emolehmätila vaan alle tonnin, siis vaikka olis se emo per hehtaari. No Antin laskukaavalla toi emolehmätila on myyntitulolla mitattuna näennäisviljelijä ja se lypsikkitila on tehoviljelijä, vaikka niitä ruohoja kasvais just paalilleen sama määrä molempien tilojen hehtaarilla 

Ps Vielä näennäisemmäksi antin filosofian mukaan tila muuttuu, jos se myykin nuo 25 paalia lypsikkitilalle vaikka hintaan 15 euroa per paali, eli 375 ja tuet on varmasti isommat, vaikka olis karjaton tehotila 

En pidä tehokkaasti ( eli esimerkin emo / 1,5 ha) hoidettua emolehmätuotantoa näennäisviljelyä, jos ja kun siinä ollaan joka tapauksessa aika lähellä sitä "75% tuista myyntiä" rajaa jota ehdotin. (silti niitä emoja karsastan osittain itsekkäistä syistä). Korjatun sadon myyntiä toimitettuna keskimäärin 375€/ha en pidä kovin tehokkaana maataloutena, viljan tuotanto ja poikkeuksellisen halvan hinnan ja huonon sadon vuosi tosin voi osua tuohon. Sen kasvitilan pitää pyrkiä myymään 5 tonnia hyvää kuiva-ainetta/ha ja 15snt/kg, eli 750€/ha.

En pidä tehokkaasti ( eli esimerkin emo / 1,5 ha) hoidettua emolehmätuotantoa näennäisviljelyä, jos ja kun siinä ollaan joka tapauksessa aika lähellä sitä "75% tuista myyntiä" rajaa jota ehdotin. (silti niitä emoja karsastan osittain itsekkäistä syistä). Korjatun sadon myyntiä toimitettuna keskimäärin 375€/ha en pidä kovin tehokkaana maataloutena, viljan tuotanto ja poikkeuksellisen halvan hinnan ja huonon sadon vuosi tosin voi osua tuohon. Sen kasvitilan pitää pyrkiä myymään 5 tonnia hyvää kuiva-ainetta/ha ja 15snt/kg, eli 750€/ha.

Aika vanhanaikaiset on antin näkemykset, kun vain viljan tuotanto pellolla ja lypsylehmät navetassa on "oikeata" tuotantoa 
Itsekkin tiedät, että tommosta hintaa ei eteläsuomalainen  tila rehusta maksa toiselle tilalle.
Ps yhdellä maitotilalla lypsikit syö mun myymiä heiniä joka päivä 3 paalia ja maitoa tulee näennäisviljelijän rehuista huolimatta 

Jos taas tullaan minun kesantoihin, niin minusta lähinnä säilytän niitä viljelykuntoisena maksua vastaan siis tuet ympillä vähennettynä. Jos kaikki tuottaisivat sinun tyylilläsi, niin maidon tuottajahinta olis jotain +20 senttiä..
Mulla kesanto on vaihtoehto työvoiman vähyyden takia, kesantohehtaarin peltotyö sujuu parhaimmillaan kymmenessä minuutissa ja kaikki työt kesannolla puolessa tunnissa, joka tapauksessa alle tuntiin.
Tuo tunti tarkoittaisi emolehmän kohdalla alle 10 sekunnin panosta lehmää kohti päivässä  Jos kaksinkertaistaisin emojen määrän, niin liikevaihto kasvaisi korkeintaan 30 prossaa ja työmäärä vähintäänkin kaksinkertaistuisi, joutuisi luultavasti palkkaamaan pari työntekijääkin..

Niillä pelloilla kasvaisi tarvittavat rehut niin suurelle määrälle lypsikkejä kuin olisi varaa rakentaa, ja mikäli olisi vielä ylimääräistä varmasti tai lähes varmasti näpiessä pysyvää peltoa, niin sitten vähän tilanteen mukaan joko pellot luomuun tai laajennusta heti kun rahat riittää. Ja edelleen dissaisin tiettyjä tuotantomuotoja.

"varaa rakentaa" ja "heti kun rahat riittää"
Mitenkäs nuo investointituet on huomioitu, ettei olis näennäeskarjanhoitaja?

Antinkaa on turha hurskastella tukioptimoinilla kun jos sulle tarjoutuisi mahdollisuus saada sama peltomäärä hallintaan mitä PP:llä on niin saarnan aiheet olis jotain ihan muuta....

Mää en ainakaan viitsisi tehdä PP:n töitä, joten miksi minulla olisi oikeutta kadehtia hänen omaisuuttaan 

   "Tästä kaupasta ei sitten kylillä huudella. Niitä katteita riittää muutenkin, saatana. Ja ahneita."
     Jotenkin kuulostaa tutulta...

Onnex jokainen saa tehdä hallinnassa olevilla pelloillaan mitä tahtoo.
Vielä parempi kun, ostaa omaksi tilanteen niin salliessa. 

Mun mielestä näennäisviljely on sitä että pellolla viljellään jotain satokasvia ilman tarkoitusta saadakkaan siitä kunnollista kauppakelpoista satoa.
Siis esim. juhannusviikolla kylvetään pintalevittimellä ohraa syksyllä pellolle unohtunutta puimuria kierrelle kerran lautasmuokattuun sänkeen tai säilörehunurmena ilmoitettu ala niitetään maahan ja tuodaan jostain naapurista vanhoja paaleja pellon laitaan todisteeksi sadonkorjuusta.
Lhp:nä, viherlkannoitusnurmena, yms. olevat pellot ei oikeastaan ole näennäisviljelyä koska ne on jätetty ihan selkeästi kesannolle. Tavallaan heitetty reilusti hanskat tiskiin.

on toiki8 näkökohta juu ....toisaaklta maastulli kertoi et 4 t sarol ohrast tulee -20 e /ha

Wikipedia sanoo näin

http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4enn%C3%A4isviljely

"Näennäisviljely on maanviljelyä, jossa pellot pidetään viljelyksessä Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tukien avulla, mutta ei tähdätä laadullisesti tai varsinkaan määrällisesti hyvään satoon. Näennäisviljely saattaa olla kannattavampaa kuin hyvään satoon tähtäävä viljely Suomessa siksi, että suuri osa tulosta tulee viljelemiseen liittyvistä maataloustuista eikä enää kokonaan tuotannon myymisestä saadusta hinnasta.
Näennäisviljelyssä käytetään vähemmän siemeniä ja lannoitteita, mahdollisesti myös kasvinsuojeluaineita kuin hyvään satoon tähtäävässä viljelyssä. Näin säästetään suoranaisia ainekustannuksia sekä myös konetunteja pellolla."

Ja tosiaan tuolla samalla linjalla olen itse näennäisviljelyn määrittelyssä. Se onko joku näennäisviljelyä ei riipu kannattavuudesta. Hyvää bisnestä, näennäistä maataloustuotantoa, näennäisviljelyä. Se että asia yritetään määritellä tulojen kautta liittyy siihen että eräät (eivät toki kaikki) hyvää emobisnestä tekevät eivät halua hyväksyä sitä että heidän bisneksensä on viljelyä vain näennäisesti.

Ja jos minä riitelen politiikasta yms. PP:n kanssa niin onko se sitten heti kateutta, saako riidellä vain niiden kanssa jolla on vähemmän peltoa kuin itsellä?

Ei ole olemassa mitään näennäisviljelyä, Toiset vaan osaa tehdä lähes saman tuloksen pienemmällä panostuksella.  Eli pääseekö viisas vähemmällä?