Lainaus käyttäjältä: antti-x - 28.07.14 - klo:10:08

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 27.07.14 - klo:23:40

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 27.07.14 - klo:21:56

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 27.07.14 - klo:21:20

Suomen kansalliset tuet korvasivat alunperin sitä että CAP oli paljon kovempi muualla. Nyt tilanne alkaa olla se että suomessa maksetaan tukia yhteensä paljon enemmän kuin missään muualla tehokkaan EU:n alueella (Saksa, UK, benelux, pohjoismaat, pari muuta).

 Kun sinulla on tuota tietoa muiten EU maitten tukitasoista, niin laitappa linkki mistä löytää ne EU maitten eri tuet maataloudella. Tai edes Saksan, Ranskan, Puolan ja Iso- Britannian tuet, jos edellinen toivomus olikin liian vaikea.

Itseasiassa tuet on suunnilleen samat kuudessa perustajamaassa, kuin Suomessa, Suomi kyllä haluaisi maksaa enempi, mutta kun EU ei sitä salli 

http://www.reformthecap.eu/key-data-on-the-cap

Suomessa CAP 2013 oli 375€ (sisältäen investointituet yms). Siis keskimäärin per hehtaari.
Saksassa                      428€
Ranskassa                    357€
Briteissä                       294€
Puolassa                       316€

Mutta hauskana yksityiskohtana muualla CAP on yleensä vähintään 80-90% kaikista tuista, ainakaan Saksassa tai Briteissä ei ole mitään isoa kansallista tukiohjelmaa sen rinnalle.

http://www.talouselama.fi/Tebatti/puheenvuoro/suomessa+on+maailman+korkeimmat+maataloustuet/a2171448

Meinaakko Antti, että noissa muissa maissa ei makseta investointitukia, vai miksi Suomen CAP:ssa ne mainitaan erikseen, ainakin Tanskassa maajussi saa investointitukia ja myös sellaisin kohteisiin, missä Suomessa ei saa 

Käsittääkseni nuo summat sisältävät kaikken maiden osalta CAP:iin sisältyvät investointituet. Ja tosiaan en tiedä maksetaanko muissa maissa CAP:in lisäksi kansallisia investointitukia, mutta ei ainakaan kaikissa maissa makseta. Esim. Ruotsissa tuskin maksetaan.

Minun mielestäni tavoitteena pitäisi olla että tukia ei kauheasti tarvita, oli tuotantosuunta mikä tahansa.

... Ja tältä pohjalta on mielestäni entistä selvempää että tila jolla ei päästä myyntituloissa edes puoleen tuista, on aivan selvä näennäisviljelytila.

Tuosta ekasta voin olla samaa mieltä.

Mutta tuo toinen vaatii vähän tarkennusta. Tukia on monenlaisia, esimerkkinä...
- oikea maataloustuki (tilatuki)
- lfa
- ympäristötuki
- erityisympäristötuet
- kehittämistuet

Koetin vähän järjestää "automaattisesta" omaa aktiivisuutta vaativiin.

Meillä tuki-% liikevaihdosta on reilusti päälle viidenkymmenen, sen myönnän. Mutta Antille kysymys: muuttuisinko näennäisviljelijästä oikeaksi viljelijäksi, jos jättäisin "alkuperäisrotujen kasvattaminen" ja "maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen" -tuet hakematta? Tai tekisin talvella ahkerammin lumiurakointia?

Petri

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 02.08.14 - klo:21:16

Minun mielestäni tavoitteena pitäisi olla että tukia ei kauheasti tarvita, oli tuotantosuunta mikä tahansa.

... Ja tältä pohjalta on mielestäni entistä selvempää että tila jolla ei päästä myyntituloissa edes puoleen tuista, on aivan selvä näennäisviljelytila.

Tuosta ekasta voin olla samaa mieltä.

Mutta tuo toinen vaatii vähän tarkennusta. Tukia on monenlaisia, esimerkkinä...
- oikea maataloustuki (tilatuki)
- lfa
- ympäristötuki
- erityisympäristötuet
- kehittämistuet

Koetin vähän järjestää "automaattisesta" omaa aktiivisuutta vaativiin.

Meillä tuki-% liikevaihdosta on reilusti päälle viidenkymmenen, sen myönnän. Mutta Antille kysymys: muuttuisinko näennäisviljelijästä oikeaksi viljelijäksi, jos jättäisin "alkuperäisrotujen kasvattaminen" ja "maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen" -tuet hakematta? Tai tekisin talvella ahkerammin lumiurakointia?

Petri

Hyvä huomio, toisaalta minua kiinnostaisi se, että mikä on investointitukien osuus esim. tuotetusta maidosta 
Ajatellaan vaikka kymmenen vuoden kuoletusajalla, kyllähän sekin pitäisi huomioida 
Tämmöisenä tuottajana joka ei näitä tukia oikeastaan koskaan saa, niin kumminkin kiinnostaa 

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 02.08.14 - klo:21:16

Minun mielestäni tavoitteena pitäisi olla että tukia ei kauheasti tarvita, oli tuotantosuunta mikä tahansa.

... Ja tältä pohjalta on mielestäni entistä selvempää että tila jolla ei päästä myyntituloissa edes puoleen tuista, on aivan selvä näennäisviljelytila.

Tuosta ekasta voin olla samaa mieltä.

Mutta tuo toinen vaatii vähän tarkennusta. Tukia on monenlaisia, esimerkkinä...
- oikea maataloustuki (tilatuki)
- lfa
- ympäristötuki
- erityisympäristötuet
- kehittämistuet

Koetin vähän järjestää "automaattisesta" omaa aktiivisuutta vaativiin.

Meillä tuki-% liikevaihdosta on reilusti päälle viidenkymmenen, sen myönnän. Mutta Antille kysymys: muuttuisinko näennäisviljelijästä oikeaksi viljelijäksi, jos jättäisin "alkuperäisrotujen kasvattaminen" ja "maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen" -tuet hakematta? Tai tekisin talvella ahkerammin lumiurakointia?

Petri

Voin vastata antin puolesta, et muuttuisi, koska antin mielestä ainoastaan maidontuottajat ovat ei näennäisiä. Antin vastaus minulle nurmisadosta viimeistään todisti näkemykseni oikeaksi, kun kysyin olenko näennäisviljelijä, kun saan täsmälleen saman sadon kuin anttikin ja myyn sen 15 euroa+alv/ paali tutulle maidontuottajalle ja antti vastasi suoraan, että olen kun saan myyntituloa niin vähän.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 03.08.14 - klo:11:06

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 02.08.14 - klo:21:16

Minun mielestäni tavoitteena pitäisi olla että tukia ei kauheasti tarvita, oli tuotantosuunta mikä tahansa.

... Ja tältä pohjalta on mielestäni entistä selvempää että tila jolla ei päästä myyntituloissa edes puoleen tuista, on aivan selvä näennäisviljelytila.

Tuosta ekasta voin olla samaa mieltä.

Mutta tuo toinen vaatii vähän tarkennusta. Tukia on monenlaisia, esimerkkinä...
- oikea maataloustuki (tilatuki)
- lfa
- ympäristötuki
- erityisympäristötuet
- kehittämistuet

Koetin vähän järjestää "automaattisesta" omaa aktiivisuutta vaativiin.

Meillä tuki-% liikevaihdosta on reilusti päälle viidenkymmenen, sen myönnän. Mutta Antille kysymys: muuttuisinko näennäisviljelijästä oikeaksi viljelijäksi, jos jättäisin "alkuperäisrotujen kasvattaminen" ja "maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen" -tuet hakematta? Tai tekisin talvella ahkerammin lumiurakointia?

Petri

Voin vastata antin puolesta, et muuttuisi, koska antin mielestä ainoastaan maidontuottajat ovat ei näennäisiä. Antin vastaus minulle nurmisadosta viimeistään todisti näkemykseni oikeaksi, kun kysyin olenko näennäisviljelijä, kun saan täsmälleen saman sadon kuin anttikin ja myyn sen 15 euroa+alv/ paali tutulle maidontuottajalle ja antti vastasi suoraan, että olen kun saan myyntituloa niin vähän.

Broilertuottajat ja sikatuottajat ovat keskimäärin paljon vähemmän tukien varassa kuin maidontuottajat, eli vähemmän näennäisiä. Samoin kasvihuoneet. Ja lihanautatuottajistakin aika harva on näennäinen. Se rajahan meni siinä että maataloustuotteiden myyntitulot (oli sitten heinää tai vasikoita tai maitoa tai teuraita tai viljaa jne) ovat keskimäärin edes yli puolet tuista. Siihen toisaan pystyy tosi helposti, paitsi jos tavoite ei ole mikään muu kuin tukien maksimointi lähes mitään tuottamatta, eli näennäisviljely.

Ja petri, se lumiurakointi ei vaikuta maataloustuotteiden myyntituloon eli ei mitenkään vaikuta siihen onko se harjoittamasi maatalous näennäisviljelyä. Ja mitä tulee mihin tahansa tukiin, niin joka tapauksessa sen tuotannon myyntiarvon pitäisi olla yli puolet niistä tuista, tai sitten pelleilee vain niiden tukien takia. Mitä alkuperäisrotua muuten kasvatat?

PP:n hehtaarit ruokkisivat tuplamäärän emoja. Jos hänellä olisi se tuplamäärä, hän ei olisi näennäisviljelijä vaan selvästi panoistasi siihen tuotantoonsa, olkoonkin suomeen sopimatonta ja tarpeetonta. Toisaalta en kaipaa suomeen yhtään lisää emoja, joten olkooon rauhassa näennäisviljelijä.

Ja voihan sitä olla näennäinen viljelijä ja ihan aito "maiseman hoitaja"

Minulle tuo "näennäisviljely" on tietoinen valinta, minun maani tuottavat enemmän heiniä kuin tavanomaisten jopa tehomaidontuottajien maat, mutta vain tässä 10 kilometrin säteellä, koska aika ja polttoaine maksaa. Aivan hyvin voisin tuplata emojen määrän, jopa triplata, mutta se vaatisi pari kolme työntekijää lisää ja sitä polttoainetta yms, joten tulot laskisivat, tuolla Ceen puolella se vois olla ehkä juuri ja juuri kannattavaa. Minä en siis optimoinnista ole päättänyt, vaan järjestelmä, ainoa asia mihin syyllistyn on se, että en ole niin tyhmä että laskisin omaa tulostani työmäärää lisäämällä.

Minulle tuo "näennäisviljely" on tietoinen valinta, minun maani tuottavat enemmän heiniä kuin tavanomaisten jopa tehomaidontuottajien maat, mutta vain tässä 10 kilometrin säteellä, koska aika ja polttoaine maksaa. Aivan hyvin voisin tuplata emojen määrän, jopa triplata, mutta se vaatisi pari kolme työntekijää lisää ja sitä polttoainetta yms, joten tulot laskisivat, tuolla Ceen puolella se vois olla ehkä juuri ja juuri kannattavaa. Minä en siis optimoinnista ole päättänyt, vaan järjestelmä, ainoa asia mihin syyllistyn on se, että en ole niin tyhmä että laskisin omaa tulostani työmäärää lisäämällä.

Minä olen kaikesta tässä kirjoittamastasi täysin samaa mieltä.

Siitä ehkä olemme eri mieltä, onko näennäisviljelyyn kannustava "järjestelmä" hyvä.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 03.08.14 - klo:22:47

Minulle tuo "näennäisviljely" on tietoinen valinta, minun maani tuottavat enemmän heiniä kuin tavanomaisten jopa tehomaidontuottajien maat, mutta vain tässä 10 kilometrin säteellä, koska aika ja polttoaine maksaa. Aivan hyvin voisin tuplata emojen määrän, jopa triplata, mutta se vaatisi pari kolme työntekijää lisää ja sitä polttoainetta yms, joten tulot laskisivat, tuolla Ceen puolella se vois olla ehkä juuri ja juuri kannattavaa. Minä en siis optimoinnista ole päättänyt, vaan järjestelmä, ainoa asia mihin syyllistyn on se, että en ole niin tyhmä että laskisin omaa tulostani työmäärää lisäämällä.

Minä olen kaikesta tässä kirjoittamastasi täysin samaa mieltä.

Siitä ehkä olemme eri mieltä, onko näennäisviljelyyn kannustava "järjestelmä" hyvä.

No kumpikaan meistä ei siitä päätä ja kumpikaan ei välttämättä ole siihen tyytyväinen, eikä niihin muutoksiin mitä vuodenvaihteessa tulee 

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 03.08.14 - klo:23:01

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 03.08.14 - klo:22:47

Minulle tuo "näennäisviljely" on tietoinen valinta, minun maani tuottavat enemmän heiniä kuin tavanomaisten jopa tehomaidontuottajien maat, mutta vain tässä 10 kilometrin säteellä, koska aika ja polttoaine maksaa. Aivan hyvin voisin tuplata emojen määrän, jopa triplata, mutta se vaatisi pari kolme työntekijää lisää ja sitä polttoainetta yms, joten tulot laskisivat, tuolla Ceen puolella se vois olla ehkä juuri ja juuri kannattavaa. Minä en siis optimoinnista ole päättänyt, vaan järjestelmä, ainoa asia mihin syyllistyn on se, että en ole niin tyhmä että laskisin omaa tulostani työmäärää lisäämällä.

Minä olen kaikesta tässä kirjoittamastasi täysin samaa mieltä.

Siitä ehkä olemme eri mieltä, onko näennäisviljelyyn kannustava "järjestelmä" hyvä.

No kumpikaan meistä ei siitä päätä ja kumpikaan ei välttämättä ole siihen tyytyväinen, eikä niihin muutoksiin mitä vuodenvaihteessa tulee 

Paljon puhutaan noista muutoksista, katsotaan nyt rauhassa, mitä niitä tulee 

Paljon puhutaan noista muutoksista, katsotaan nyt rauhassa, mitä niitä tulee 

No se nyt on ainakin selvää, että tukitasot laskee kautta linjan 100-200 euroa hehtaarilta, antinkin luulisi olevan tyytyväinen 
No tyytyväisyyttä lisää tietysti se, että ympäristötuki on sorvattu täysin maidontuottajan mallilla, liki kolmannes viljaa, mutta 80 prossaa kasvipeitteisenä takaa korkeimman tuen 

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 04.08.14 - klo:00:04

Paljon puhutaan noista muutoksista, katsotaan nyt rauhassa, mitä niitä tulee 

No se nyt on ainakin selvää, että tukitasot laskee kautta linjan 100-200 euroa hehtaarilta, antinkin luulisi olevan tyytyväinen 
No tyytyväisyyttä lisää tietysti se, että ympäristötuki on sorvattu täysin maidontuottajan mallilla, liki kolmannes viljaa, mutta 80 prossaa kasvipeitteisenä takaa korkeimman tuen 

Tämä pitäisi toteuttaa niin, että kasvipeitteisyysvaatimuksesta ei maksettaisi tukea ollenkaan maitoukoille. Miten se toteutetaan? Niinkin hullusti, että nurmi kelpaa kasvipeitteisyys prosentteihin, mutta sille ei makseta tukea. Yksinkertaista ja reilua.

Päivän maastullissa taas ilouutisia antille; viljelijöiden vuosilomaa ja äitiyslomia lyhennetään..

Kyllä pikkuhiljaa mennään kohti tuetonta systeemiä.

Päivän maastullissa taas ilouutisia antille; viljelijöiden vuosilomaa ja äitiyslomia lyhennetään..

Kyllä pikkuhiljaa mennään kohti tuetonta systeemiä.

Paljon puhutaan nuorten tukemisesta ja tukien suuntaamisesta nuorille viljelijöille enempi ja samaan aikaan lyödään sitten toiselle korvalle, vaikuttaa vähän siltä 

Päivän maastullissa taas ilouutisia antille; viljelijöiden vuosilomaa ja äitiyslomia lyhennetään..

Kyllä pikkuhiljaa mennään kohti tuetonta systeemiä.

Lyhennetäänkö myös raskausaikaa 

Ja mitä tulee mihin tahansa tukiin, niin joka tapauksessa sen tuotannon myyntiarvon pitäisi olla yli puolet niistä tuista, tai sitten pelleilee vain niiden tukien takia. Mitä alkuperäisrotua muuten kasvatat?

Ja voihan sitä olla näennäinen viljelijä ja ihan aito "maiseman hoitaja"

Suomenlampaita on. Lammas on tehoton pellon käyttäjä, se on totta. Myytävä tuloa per rehumäärä tulee vähän. Siksi hiljalleen ollaankin satsattu myös kasvinviljelyyn, myös ns. erikoisviljelyyn. Mutta antamillasi kriteereillä olen näitä näennäistyyppejä.

Mutta tuo näkökantasi kapeus tähän maatalousyrittämiseen, tai ehkä pikemminkin maatalouden tuottavuuden/tehokkuuden arviointiin...

Joka tapauksessa maataloustuotteiden markkinat ovat aika keinotekoinen konstruktio + sitten verotuksen ym. tekemät lisäkiemurat tekevät sen, että en tämänhetkisen euroliikenteen perusteella lähde tuomitsemaan tai ylistämään kenenkään toimintaa. Aikaa ennen eu-jäsenyyttä kovimmat tehomiehet saivat suurimmat tuet, tuottamalla 1,80 tuottajahinnalla 0,60 vientihinnalla maailmanmarkkinoille menevää rehuohraa. Eikä kukaan puhunyt näennäisviljelystä tai tukipelleilystä. Tällä hetkellä meitä silitellään toisin perustein.

Tämänhetkiset euromarkkinat eivät ainakaan minulle on kuin yksi (mutta välttämätön) tapa arvioida tuotannon tehokkuutta tai oikeutta. Nytkin maksetaan ympäristöystävällisyydestä, maisemanhoidosta ja monista julkishyödykkeistä, tukena tosin. Monien tuotteiden hintaa voidaan pitää alhaisempana tukien vuoksi, mikä sinänsä on älytöntä, mutta niin markkinat vain toimivat. Vaikka millainen tukipelleilijä, niin pelkästään eurojen vuoksi en itse pysty ketään tuomitsemaan. Itse arvioin maanviljelijän ja karjankasvattajan arvoa ja arvokkuutta monin muunlaisin kriteerein.

Petri