Kuten sanoin, kylvömenetelmä ei minulle ole uskonto enkä halua sitä muille tuputtaa. Kerron vai omat kokemukseni ja tiedän että vastaavia taloja on. Tiedän myös sen että joku on tyytyväinen vasta 7tn satotasoon, joku ei siihenkään, itse yritän pitää työmäärän, sadon ja kulut sopivina. Kaikki äärimmäisyyksien tavoittelu on aina epätaloudellista.

Veit jalat suustani. Mulla lähin naapuri kyntää, äestää, äestää, kylvää ja jyrää. Minä kylvän. Hän aloittaa touot viikkoa aikaisemmin, lopetamme samoihin aikoihin. Hänellä on muokkaus- ja kylvökaluston jälleenhankinta-arvo noin 100 000 e, mulla 60 000 e. Hän ruiskuttaa puolet maistaan glyfosaatilla, minä kaiken. Kumpikin ruuttaamme tautiaineet. Hänellä menee polttoainetta hehtaarille 70 litraa, mulla 30. Hän saa vehnää 5000 kg, minä naftin 4000. Kumpikin olemme ratkaisuumme tyytyväisiä eikä meillä ole mitään tarvetta käännyttää toinen toisiamme.

En nyt tiedä, onko näissä keskusteluissakaan ihmeemmin suorakylvöä tuputettu toisille. Lähinnä kerrottu syitä siihen siirtymiseen ja sen jatkamiseen. On kuitenkin viljelijöitä jotka harkitsevat suorakylvöön siirtymistä, ja he todennäköisesti ovat kiinnostuneita lukemaan menetelmän toimivuudesta. Itse ainakin kovasti yritin, ennen suorakylvöön siirtymistäni, kahlata läpi kaikenlaista aineistoa asiaan liittyen, kuten eri suorakylvökoneiden ominaisuuksiin liittyviä viljelijöiden kokemuksia. Sen verra iso muutos menetelmä kuitenkin on, ettei siihen nyt ihan sokkona kannata hypätä, investointinakin huomattava. Kiva sit huomata joku ominaisuus, joka ei ollenkaan sovi omille pelloille. Loimaalla esim Rapid on mukana, ja näilläkin sivustoilla on useampaan kertaan mainittu, ettei kyseinen kone sovi kovilla mailla suorakylvöön, kun kokeessa kone on menestynyt erinomaisesti.

Omituista tosin, että Loimaallakin on harrastettu hieman "kikkailua". Tänä vuonna siellä jätettiin, kuulemma, glyfosaatti ruiskuttamatta, ja näin sitten maata muokkaavat koneet kuten Rapid saivat siitä etua rikkaruohoja vastaan, verrattuna sitten "aitoon". Tietty voivat perustella haluavansa selvittää miten menetelmä toimisi ilman joka vuotista glyfosaattia, mutta tämäkin olisi ollut reilua ilmoittaa etukäteen. Glyfosaatti kuitenkin aika oleellinen osa menetelmää, kait? Saa nyt nähdä miten asiasta Koneviestissä tullaan raportoimaan...

Loimaan suorakylvökoe on ollut myös hyvänä tietolähteenä, puute siinä on ainakin se, että siitä ei saa tietoa eri maalajien vaikutuksesta onnistumiseen. Ja siellä lähtökohtakin oli, että pellot olivat olleet kevytmuokkauksessa jo jonkin aikaa ennen kokeen alkamista, ja näin pintamaa jo valmiiksi paremmassa kunnossa kuin vuosien kyntämisen jäljiltä, näin oletan.

Olen myös samaa mieltä, mulle on aivan sama miten muut saavat jyvänsä jemmattua.

Maan rakenne unohdetaan usein. Ensin kyttäillään kokemuksia ja mielipiteitä eri koneista ja menetelmistä, mutta tärkein osa-alue jää pimentoon. Ostetaan uutta rautaa kaupasta, mitä sitten vedellään pitkin peltoja ja huomataan kuinka pienellä työmäärällä ja polttoaineella saadaan kylvötyöt tehtyä.

Maan pitää kestää tuo suorakylvötouhu. Itse nostan pH:n yli seiskan. Ojituksen ollessa kunnossa laitan vähintään 2v. viherlannoitus/nurmikasvuston kasvamaan. Mailasta, ruokonataa...

Jankkuroin sen ja annan heinien juurten stabiloida maan rakenteen.

Tuo tuntuu olevan ihan mukiinmenevä tapa suorakylvetyillä lohkoilla. Eipä tuo maan rakenteen korjaus näytä haittaavan vino/vääräkylvetyillä länteilläkään.

Eikä se glyfon yltiöpäinen ruiskutus pitkällä tähtäimellä ole mistään kotoisin. Viljelykiertoa.

Maan rakenne unohdetaan usein. Ensin kyttäillään kokemuksia ja mielipiteitä eri koneista ja menetelmistä, mutta tärkein osa-alue jää pimentoon. Ostetaan uutta rautaa kaupasta, mitä sitten vedellään pitkin peltoja ja huomataan kuinka pienellä työmäärällä ja polttoaineella saadaan kylvötyöt tehtyä.

Maan pitää kestää tuo suorakylvötouhu. Itse nostan pH:n yli seiskan. Ojituksen ollessa kunnossa laitan vähintään 2v. viherlannoitus/nurmikasvuston kasvamaan. Mailasta, ruokonataa...

Jankkuroin sen ja annan heinien juurten stabiloida maan rakenteen.

Tuo tuntuu olevan ihan mukiinmenevä tapa suorakylvetyillä lohkoilla. Eipä tuo maan rakenteen korjaus näytä haittaavan vino/vääräkylvetyillä länteilläkään.

Eikä se glyfon yltiöpäinen ruiskutus pitkällä tähtäimellä ole mistään kotoisin. Viljelykiertoa.

Olipa siinä hyvä, asiallinen ja informaatoita antava mielipide, joka antaa ajattelemisen aihetta.

 Harvinaista herkkua Agronetin foorumissa, joka tuntuu monen kirjoittajan kohdalla olevan mahdoton tehtävä.

Maajullikin tuli uudistuneena tauon jälkeen hiekkalaatikolle, ja ah, niin solidaarisena, sosiaalisena ja asiallisena.

Hyvä niin.

 Vaan ei sosialistisena.

 Kuitenkin: Vastapainona Loimaan jullille 

Vaan ei sosialistisena.

 Kuitenkin: Vastapainona Loimaan jullille 

Kas kaappi-Jokerikin on noussu keskiviikkoilllan pudotuspeleihin.

Lainaus käyttäjältä: maajulli - 06.11.13 - klo:21:37

Vaan ei sosialistisena.

 Kuitenkin: Vastapainona Loimaan jullille 

Kas kaappi-Jokerikin on noussu keskiviikkoilllan pudotuspeleihin.

Oletkos katsonut koskaan elokuvaa "Good Will Hunting?"

 Sinä tulit siitä filmistä mieleen.

Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

Suorakylvö sopii tietyille maalajeille todella hyvin, aitosavilla voi unohtaa sen vakiomenettelynä, toki toimii kuivina alkukesinä erittäin hyvin savikoilla erityisesti vehnällä ja ljykasveilla mutta jos märkä alkukesä niin ei puimurille paljoa töitä tule savikoilla.

Suorakylvö- kuten myös luomu - ovat viljelyteknologioita, jotka toimivat vahvojen mielikuvien varassa.

Kummassakin homma toimii, jos minimikoneketjulla pystytään haalimaan runsaasti tukikelpoista pinta-alaa.
Olisi vaikea kuvitella, miten jotakin nopeasti kasvavaa 500 ha tilaa pystyttäisiin muuten viljelemään kuin
joko suorakylvökoneella kiertämällä tai sitten 300 ha  pelloista kerrallaan lepäämässä.

Suorakylvöhän piti tilakohtaisesti alkaa näin, muuten ei voi toimia:

1. vuonna triplatiheydellä salaojitus, sata sorasilmäkettä per hehtaar, ja kunnostustasaus laserilla.
2. vuonna muokkausretiisi
3. 60 tonnin kalkitus, jankkurointi  ja nurmen perustaminen
4. vuonna nurmi kasvaa hienosti.
5. vuoden syyskesällä nurmen päättäminen
6. vuonna huippusato, esimerkiksi rukiista.

Tästä huippusadosta juttu VM kylvökoneen mainoslehteen sitten.

-SS-

Kyl se suorakylvö vaan on kustannustehokas, ei voi muuta sanoa. Moni kylvättää meidän "nurkilla" eräällä suorakylväjällä, talojen omat kylvimet on ladossa. Ainoa haitta, isohkokin on se että kylväjä ei ehdi optimi aikaan joka puolelle.

Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

Tässä huomaa selvästi vähänkinlaisen muokkaamisen hyödyn, eron huomaa parhaiten 0-lannoitusruudussa.

Kaurahan ei ole kovin ronkeli veden suhteen..

Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

vesitilaa, mikä auroilla tehdään ei muokkaamattomassa maassa ole, eikä sitä taida sinne ajankaan kanssa tulla. Veden läpäisy paranee, kun tämä kyntöantura sieltä poistuu vuosien kuluessa. Mulla parikymmentä vuotta kyntämättä olleita lohkoja, eikä ne sen kummemmiksi ole muuttuneet. Rankkasateet on myrkkyä ja jos vesi lähtee pintaa valumaan, niin tulee yleensä myös satotappiota. Osan lohkoista saisi tasaamalla paremmiksi, osa valmiiksi rinnepeltoja ja sellaisina pysyvät. Jos kynnön jättää pois, niin märkää maata ei saa sotkea yhtään, aika korjaa näitä tiivistymiä todella hitaasti.

Nyt eletään jo kolmatta peräkkäistä sateista kesää, jolloin suorakylvökset on kovilla. Ennen täällä oli suurin ongelma kevätkuivuus, jota suorakylvö kyllä auttoi, kun pintahaihdunta jää minimiin. Silti hukkakaurakierroksilla taaskin tuumasin, ettei niin suurta sadonlisää taitaisi saada kyntämällä, että näillä viljanhinnoilla saisi kyntämisen kulut katettua?

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 03.08.16 - klo:18:07

Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

vesitilaa, mikä auroilla tehdään ei muokkaamattomassa maassa ole, eikä sitä taida sinne ajankaan kanssa tulla. Veden läpäisy paranee, kun tämä kyntöantura sieltä poistuu vuosien kuluessa. Mulla parikymmentä vuotta kyntämättä olleita lohkoja, eikä ne sen kummemmiksi ole muuttuneet. Rankkasateet on myrkkyä ja jos vesi lähtee pintaa valumaan, niin tulee yleensä myös satotappiota. Osan lohkoista saisi tasaamalla paremmiksi, osa valmiiksi rinnepeltoja ja sellaisina pysyvät. Jos kynnön jättää pois, niin märkää maata ei saa sotkea yhtään, aika korjaa näitä tiivistymiä todella hitaasti.

Nyt eletään jo kolmatta peräkkäistä sateista kesää, jolloin suorakylvökset on kovilla. Ennen täällä oli suurin ongelma kevätkuivuus, jota suorakylvö kyllä auttoi, kun pintahaihdunta jää minimiin. Silti hukkakaurakierroksilla taaskin tuumasin, ettei niin suurta sadonlisää taitaisi saada kyntämällä, että näillä viljanhinnoilla saisi kyntämisen kulut katettua?

Kuinkas paljon alpo olettaa kyntöön tuhraantuvan kuluja?

Sateisena kasvukautena muokatun ja muokkaamattoman ero on äkkiä 2000-3000kg muokatun hyväksi. 100euroa tonni eli 300euroa. Ohra ei kestä yhtään märkää.