Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Vilja-Antti - 27.10.13 - klo:18:13
-
Suorakylvö alkoi yleistymään laajemmin noin 10 vuotta sitten ja on sittemmin vakiinuttanut paikkansa yhtenä menetelmänä saada siemen ja apulanta maahan. Suorakylvön alkuaikoina esiintyi monenlaisia vaikeuksia tässä menetelmässä, johtuen osin tietämättömyydestä ja kokemattomuudesta, osin kylvökoneissa esiintyneistä puutteellisuuksista, esimerkiksi polttovioitukset olivat aika yleinen riesa.
Sittemmin kokemus ja tieto ovat lisääntyneet ja samoin kylvökoneet kehittyneet entistä paremmiksi. Sanotaan myös että vaatii ainakin 5 vuotta ennen kuin maan rakenne on muuttunut sellaiseksi, että suorakylvön edut tulevat kunnolla esiin. Miten siis on asioiden laita nykyisin, monilla suorakylväjillä on suorakylvöä takana se 5-10 vuotta, pitääkö paikkansa nuo väitteet maan rakenteen parantumisesta?
Entä satotasot nykyisin, alkuaikoina oli ihan yleistä että suorakylväjät joutuivat tyytymään keskimäärin alhaisempaan satotasoon verrattuna kylvömuokkausmenetelmien käyttäjiin, onko satotasoissa tapahtunut paranemista lisääntyneen tiedon, kokemuksen ja parantuneiden koneiden ansiosta?
Entä millaisia ovat kokemukset kasvitautien ja tuholaisten esiintymisestä suorakylvölohkoilla? myös niiden lisääntymisellä peloteltiin silloin kun suorakylvöstä ei vielä ollut paljon kokemusta Suomen olosuhteissa.
-
Sittemmin kokemus ja tieto ovat lisääntyneet ja samoin kylvökoneet kehittyneet entistä paremmiksi. Sanotaan myös että vaatii ainakin 5 vuotta ennen kuin maan rakenne on muuttunut sellaiseksi, että suorakylvön edut tulevat kunnolla esiin. Miten siis on asioiden laita nykyisin, monilla suorakylväjillä on suorakylvöä takana se 5-10 vuotta, pitääkö paikkansa nuo väitteet maan rakenteen parantumisesta?
Ei mee viittäkään vuotta kun maa on kunnossa, suorakylvökunnossa :-X Sitten kun kyntää, tulee taas oikeita satoja.
Maalajista kaikista eniten kiinni, savilla toimii mutta hiedoilla kapillaarinen vedennousu liian nopeaa, keväällä pitkään kosteaa ja sitä myöten kylmääkin. Vaikka salaojaa 6 metrin välein ja pellon rakenne kunnossa, oraat on komeat mutta sitten kasvu pysähtyy kun juuret alkaa tavoittamaan tiivistynyttä hietaa ja kylmää maata. 9 Vieskalaista tuli parhaana vuonna aikoinaan ja niiden käyttäjissä suorakylväjät nykyään harvassa. Koneet kyllä pysyneet ja osin vaihtuneet uusiinkin samanmerkkisiin.
Itse suorakylvän sellaisia peltoja, joilla satotasot maksimissaan huippuvuonnakin viiden tonnin nurkilla, normisadot 3.5-4.5tn välillä. Näillä satotaso pysyy suunnilleen samana kun ei parempaan edellytyksiä, johtuen ravinteista ym.
Paremmilla pelloilla tulee liian paljon takkiin suorakylvämällä :-X Kokemusta kertynyt 11 vuotta suorakylvöstä, aina on jokin nurkka suorakylvössä mutta "hätävarana". Sadot keskimäärin aika paljon parempia kuin keskimääräiset, mutta eikai tavoite olekaan tavoitella keskimääräistä tulosta ::) :P
Kivet, kannot ja pienet lohkot, siinä taikasanoja joilla ei muuta kannattaisi ajatellakaan kuin suorakylvöä 8) Ojitus ja pellon muoto kuntoon, voi tilkkujakin viljellä.
-
itsellä kimpparapid mut kyl suorakylvettyä on tullu todella vähän. syysviljoja ehkä vois enemmän mut sekin on lannanajon jälkeen mennyt muokkailuksi. lannanajo ennen kylvöä poistaa suorakylvön melkein kokonaan. kananlantaa voi toki ajaa kasvustoonkin, vähän keliriskillä, mutta kyllä kylvömuokkaus levityksen jälkeen tasaa lannanajon tulosta.
sanoisin, että tuntematta toisen maita ei kannata tuomita menetelmää kokonaan. kovin hyvää käsitystä suorakylvöistä ei kaksi viime vuotta ole toki antaneet. vedenvastaanottokyky on huonompi kuin muokatuilla mailla. toisaalta puodankesto parempi. vähän siis tuurista kiinni. osalle suorakylvetyistä on noin ottalla katottuna muodostunut jankko viiteen senttiin, saman saa lautasella aikaiseksi. ei mikään ihme kun samaan aikaan niitä kylvelevät, onhan se nyt märkää se maa.
polttoaine-, työ-, konekustannussäästöt ovat toki isoja. yhden miehen taktiikkana ymmärrettävä kun pinta-alat isoja. muokkauskoneet, niille veturit ja kuskit jää murheista poies. rahaa syö nekin. ei suorakylvöjen sadot tarvi yhtä isoja olla kuin perinteisen.
ite olen tykästynyt kevytmuokkaukseen kun maat on näitä savia. on tehnyt mielestäni lannanajon ohessa hyvää maan rakenteelle. ei kuoretu niin helposti, poudansieto parantunut. vähän niinkun challenkerimies sanoi jossain lehdessäkin. sopii saville hyvin, on melko tehokasta ja keväällä helpottaa kylvömuokkauksia. miksei lautasmuokkaus yhtälailla tälläsinä kuivina syksyinä jonkun pikkupahnasen jälkeen.
-
Niin Räpid ei ole suorakylvökone. :)
Mutta suorakylvö on keskimäärin jopa parantanut satotasoja.
Nuo hiedat on sellaisia että pirun matalaan täytyy kylvää ja nollapainatuksella koska ovat kauan
märkiä.
Ei tauteja lainkaan sen enempää kuin ennenkään.
Ajan, polttoaineen ja koneitten säästö on mielettömän iso.
Kivisissä pelloissa ei ole vaihtoehtoa suorakylvölle. Kivisavottaa ei enää ole.
Ei paluuta menneeseen.
-
Niin Räpid ei ole suorakylvökone. :)
Mutta suorakylvö on keskimäärin jopa parantanut satotasoja.
Nuo hiedat on sellaisia että pirun matalaan täytyy kylvää ja nollapainatuksella koska ovat kauan
märkiä.
Ei tauteja lainkaan sen enempää kuin ennenkään.
Ajan, polttoaineen ja koneitten säästö on mielettömän iso.
Kivisissä pelloissa ei ole vaihtoehtoa suorakylvölle. Kivisavottaa ei enää ole.
Ei paluuta menneeseen.
Jokos Timppuli on myyny ES:t ja Maasterin pois? :o
-
Niin Räpid ei ole suorakylvökone. :)
Mutta suorakylvö on keskimäärin jopa parantanut satotasoja.
Nuo hiedat on sellaisia että pirun matalaan täytyy kylvää ja nollapainatuksella koska ovat kauan
märkiä.
Ei tauteja lainkaan sen enempää kuin ennenkään.
Ajan, polttoaineen ja koneitten säästö on mielettömän iso.
Kivisissä pelloissa ei ole vaihtoehtoa suorakylvölle. Kivisavottaa ei enää ole.
Ei paluuta menneeseen.
Jokos Timppuli on myyny ES:t ja Maasterin pois? :o
Kyl mulla silti löytyy kynnettävää 40-50 ha vuosittain. Peltoja mihin suorakylvö ei vaan sovi.
Ja tommosen pienen osan pelloista ihan ilolla kyntää ja äestelee kun on tuollaiset koneet olemassa. ;D
Ei kai sitä panemistakaan pakko lopettaa ole vaikka lapset on jo tehty? ;D
-
Niin Räpid ei ole suorakylvökone. :)
Mutta suorakylvö on keskimäärin jopa parantanut satotasoja.
Nuo hiedat on sellaisia että pirun matalaan täytyy kylvää ja nollapainatuksella koska ovat kauan
märkiä.
Ei tauteja lainkaan sen enempää kuin ennenkään.
Ajan, polttoaineen ja koneitten säästö on mielettömän iso.
Kivisissä pelloissa ei ole vaihtoehtoa suorakylvölle. Kivisavottaa ei enää ole.
Ei paluuta menneeseen.
Jokos Timppuli on myyny ES:t ja Maasterin pois? :o
Kyl mulla silti löytyy kynnettävää 40-50 ha vuosittain. Peltoja mihin suorakylvö ei vaan sovi.
Ja tommosen pienen osan pelloista ihan ilolla kyntää ja äestelee kun on tuollaiset koneet olemassa. ;D
Ei kai sitä panemistakaan pakko lopettaa ole vaikka lapset on jo tehty? ;D
Käytettyjä vehkeitä on kyl vaikee saada kaupaks...
-
Niin Räpid ei ole suorakylvökone. :)
Mutta suorakylvö on keskimäärin jopa parantanut satotasoja.
Nuo hiedat on sellaisia että pirun matalaan täytyy kylvää ja nollapainatuksella koska ovat kauan
märkiä.
Ei tauteja lainkaan sen enempää kuin ennenkään.
Ajan, polttoaineen ja koneitten säästö on mielettömän iso.
Kivisissä pelloissa ei ole vaihtoehtoa suorakylvölle. Kivisavottaa ei enää ole.
Ei paluuta menneeseen.
Jokos Timppuli on myyny ES:t ja Maasterin pois? :o
Kyl mulla silti löytyy kynnettävää 40-50 ha vuosittain. Peltoja mihin suorakylvö ei vaan sovi.
Ja tommosen pienen osan pelloista ihan ilolla kyntää ja äestelee kun on tuollaiset koneet olemassa. ;D
Ei kai sitä panemistakaan pakko lopettaa ole vaikka lapset on jo tehty? ;D
Käytettyjä vehkeitä on kyl vaikee saada kaupaks...
En ole niitä pois myymässä. ;D
Uudet vastaavat maksais varmaan 60000€ sis alv yhteensä.
-
Nyt 10-vuotta takana ja satotaso on noussut lähtötasoa suuremmaksi alkuvuosien notkahduksen jälkeen, onhan toki moni muukin asia muuttunut , paitsi pellot. Maat heisuja ,moreeneja ja joitakin hietaisia lohkoja , yleensä peruslohkolta, jotka ovat pieniä, löytyy nuita kaikkia ja höysteenä kivet, joten vaihtoehtoa ei menetelmälle taida olla .
Sadot pyörii 3,5-5,5tn välillä, mikä on tyypillistä aluella vaikka olisi kynnetty ja kerätty kuinka kiviä.
Eli pitkässä juoksussa näillä huonommilla alueilla saadaan samat sadot pienemmällä työllä kuin niillä
"museoviraston" vehkeillä.
-
Niin Räpid ei ole suorakylvökone. :)
Mutta suorakylvö on keskimäärin jopa parantanut satotasoja.
Nuo hiedat on sellaisia että pirun matalaan täytyy kylvää ja nollapainatuksella koska ovat kauan
märkiä.
Ei tauteja lainkaan sen enempää kuin ennenkään.
Ajan, polttoaineen ja koneitten säästö on mielettömän iso.
Kivisissä pelloissa ei ole vaihtoehtoa suorakylvölle. Kivisavottaa ei enää ole.
Ei paluuta menneeseen.
Jokos Timppuli on myyny ES:t ja Maasterin pois? :o
Kyl mulla silti löytyy kynnettävää 40-50 ha vuosittain. Peltoja mihin suorakylvö ei vaan sovi.
Ja tommosen pienen osan pelloista ihan ilolla kyntää ja äestelee kun on tuollaiset koneet olemassa. ;D
Ei kai sitä panemistakaan pakko lopettaa ole vaikka lapset on jo tehty? ;D
Käytettyjä vehkeitä on kyl vaikee saada kaupaks...
En ole niitä pois myymässä. ;D
Uudet vastaavat maksais varmaan 60000€ sis alv yhteensä.
halvat pallit sulla. tai ei muuten vaan leikkuri leikkaa ihan niinku kyntömiehil..
-
Niin Räpid ei ole suorakylvökone. :)
Mutta suorakylvö on keskimäärin jopa parantanut satotasoja.
Nuo hiedat on sellaisia että pirun matalaan täytyy kylvää ja nollapainatuksella koska ovat kauan
märkiä.
Ei tauteja lainkaan sen enempää kuin ennenkään.
Ajan, polttoaineen ja koneitten säästö on mielettömän iso.
Kivisissä pelloissa ei ole vaihtoehtoa suorakylvölle. Kivisavottaa ei enää ole.
Ei paluuta menneeseen.
Jokos Timppuli on myyny ES:t ja Maasterin pois? :o
Kyl mulla silti löytyy kynnettävää 40-50 ha vuosittain. Peltoja mihin suorakylvö ei vaan sovi.
Ja tommosen pienen osan pelloista ihan ilolla kyntää ja äestelee kun on tuollaiset koneet olemassa. ;D
Ei kai sitä panemistakaan pakko lopettaa ole vaikka lapset on jo tehty? ;D
Käytettyjä vehkeitä on kyl vaikee saada kaupaks...
En ole niitä pois myymässä. ;D
Uudet vastaavat maksais varmaan 60000€ sis alv yhteensä.
halvat pallit sulla. tai ei muuten vaan leikkuri leikkaa ihan niinku kyntömiehil..
Timppalla on satakuntalaiset vehkeet, ne on pikkasen halvemmat kuin muulla. :-X
-
Niin Räpid ei ole suorakylvökone. :)
Mutta suorakylvö on keskimäärin jopa parantanut satotasoja.
Nuo hiedat on sellaisia että pirun matalaan täytyy kylvää ja nollapainatuksella koska ovat kauan
märkiä.
Ei tauteja lainkaan sen enempää kuin ennenkään.
Ajan, polttoaineen ja koneitten säästö on mielettömän iso.
Kivisissä pelloissa ei ole vaihtoehtoa suorakylvölle. Kivisavottaa ei enää ole.
Ei paluuta menneeseen.
Jokos Timppuli on myyny ES:t ja Maasterin pois? :o
Kyl mulla silti löytyy kynnettävää 40-50 ha vuosittain. Peltoja mihin suorakylvö ei vaan sovi.
Ja tommosen pienen osan pelloista ihan ilolla kyntää ja äestelee kun on tuollaiset koneet olemassa. ;D
Ei kai sitä panemistakaan pakko lopettaa ole vaikka lapset on jo tehty? ;D
Käytettyjä vehkeitä on kyl vaikee saada kaupaks...
En ole niitä pois myymässä. ;D
Uudet vastaavat maksais varmaan 60000€ sis alv yhteensä.
halvat pallit sulla. tai ei muuten vaan leikkuri leikkaa ihan niinku kyntömiehil..
Älä ny. Mää koetan pysyä asiassa. :)
-
Suuri este suorakylvöön siirtymiseen on koneen hinta.
60000€ kylvinkoneesta vaan on monelle turhan kova pala.
Tai sit on menty tekemään virheinvestointi esim. Räpid millä ei voi suorakylvää kuin jossain olosuhteissa.
Ja tehtyä virhettä ei sit pysty myöntämään.
-
juu rapid ei oo suorakylvökone mut monitoimikone se on. kestää isältä pojalle ja toimii kaikissa olosuhteissa. myös vm:stä oon kuullu hyvää muokattuun kylvössä. nätit oraat kananlannan kans pelatessa ku lannoterae on heti vieressä saatavilla.
-
Turun liikkeessä tutkin just uutta VMmää.
Pakko myöntää että näyttää laadukkaalta kamppeelta.
Osien viimeistely on nykyään huippuluokkaa. Maalaus ja sinkitykset.
Sillon joskus se oli ihan ruosteen päälle spraylla maalatun näköinen mut siis nykyään
ihan ostettava laite.
Ja pirun järeää tekoa.
-
Suuri este suorakylvöön siirtymiseen on koneen hinta.
60000€ kylvinkoneesta vaan on monelle turhan kova pala.
Tai sit on menty tekemään virheinvestointi esim. Räpid millä ei voi suorakylvää kuin jossain olosuhteissa.
Ja tehtyä virhettä ei sit pysty myöntämään.
Itse siirryin suorakylvöön 11 vuotta sitten. Joku lohko tulee kynnätettyä ja äestytettyä lähes joka vuosi, joskus pyörähtää lautasmuokkarikin jollain lohkolla, mutta etupäässä mennään suoraan sänkeen. Silloin, kun ensimmäisen suorakoneen ostin, sanottiin, että kone on niin kallis, että pitää olla 200 ha, ennen kuin se kannattaa. Tästä oli oikein yliopistotasoisia laskelmia.
Itse laskin niin, että jos kylvökone maksaa 20 000, aurat 20 000 ja äes 20 000, niin ei se 60 000 suorakylvökone Elon laskuopin mukaan sen kalliimpi ole. Lisäksi on vain yksi kone huollettavana, pestävänänä, varastoitavana, korjattavana... ja yksi traktorikin riittää. No ei se nyt tietysti sillä lailla riitä, että tarvitaan vempelettä säkin nostoon ja siemenhuoltoon, mutta ei tarvitse ottaa huomioon kynnön ja äestyksen vaatimuksia ja kaiken kaikkiaan ajotunnit vähenevät ja huollon tarve siinä samalla.
Minulle suorakylvö on merkinnyt ennen muuta kustannusten ja ajan säästöä. Sen myönnän, että satotasosta joudun siinä hommassa tinkimään sellaiset ~500 kg/ ha (voi olla enemmänkin), mutta kun siitä vähentää puinti-, kuljetus-, kuivaus- ja varastointikulut sekä rahdin, niin eipä se menetys kovin paljoa siinä toisessa vaakakupissa paina.
Tautiruiskutus kuuluu rutiineihin niiläkin naapureilla, jotka muokkaavat maansa pitkän kaavan mukaan ja näkyvät ne glyfosaattiakin ruuttaavan.
Tämä on kuitenkin vain minun ratkaisuni, joka pätee minun pelloillani ja ajankäytön ym. tavoitteillani. Kukin laskekoon omassa nupissaan omilla painotuksillaan.
-
juu rapid ei oo suorakylvökone mut monitoimikone se on. kestää isältä pojalle ja toimii kaikissa olosuhteissa. myös vm:stä oon kuullu hyvää muokattuun kylvössä. nätit oraat kananlannan kans pelatessa ku lannoterae on heti vieressä saatavilla.
Kestääkö kiekot kananpötköö??
-
juu rapid ei oo suorakylvökone mut monitoimikone se on. kestää isältä pojalle ja toimii kaikissa olosuhteissa. myös vm:stä oon kuullu hyvää muokattuun kylvössä. nätit oraat kananlannan kans pelatessa ku lannoterae on heti vieressä saatavilla.
Kestääkö kiekot kananpötköö??
ne suorastaan leikkaa sitä pöötköööö!
-
juu rapid ei oo suorakylvökone mut monitoimikone se on. kestää isältä pojalle ja toimii kaikissa olosuhteissa. myös vm:stä oon kuullu hyvää muokattuun kylvössä. nätit oraat kananlannan kans pelatessa ku lannoterae on heti vieressä saatavilla.
Kestääkö kiekot kananpötköö??
ne suorastaan leikkaa sitä pöötköööö!
Siks niissä on sitten se hammastuskin.
-
... jos kylvökone maksaa 20 000, aurat 20 000 ja äes 20 000...
Traktorillakin sais olla kokoa, ja sekin maksaa... Tietty jos käytössä on kakkos kuski, ongelma ei ole niin paha. (Selviää siis pienemmillä koneilla) Mutta jos yksin pitää kaikki saada tehtyä...
Mulla ei ole esittää mitään hienoja laskelmia, mutta itselleni ainakin sain tuon suorakylvön myytyä. Traktoritunnit vähenevät radikaalisti, eikä tosiaan tarvitse pitää yllä niin mittavaa konearsenaalia. Muun muossa edellä mainittuihin seikkohin viitaten, en pidä kovana hintana jos satotaso hieman tippuu. Tippuuko, ja miten paljon? Se jää nähtäväksi,. Sen sijaan jo olen nähnyt, kuinka paljon vähemmän joudun traktorissa istumaan. Eli kuinka paljon vähemmällä työpanoksella olen saanut viljelyn hoidettua. Tällä hetkellä suorastaan tuntuu käsittämättömältä, kuinka paljon turhaa työtä on vuosien saatossa tullut tehtyä!?!
Tietty nyt joku argumentoi, että vanhalla ja edullisellakin kalustolla saa hommat hoidettua. Ei tarvita noita kalliita vehkeitä! Se on totta, sitä en kiistäkään. Halvalla, vanhalla autollakin pääsee siirtymää paikasta a paikkaan b. Moni vaan tykkää tehdä tuon siirtymän hieman miellyttävämmin.
Kyllä, olen vasta noviisi tässä suorakylvössä. En siitä huolimatta usko, että ainakaan itselläni olisi paluuta vanhaan. Mutta kuten sanottua, jokainen tekee ratkaisut omasta vinkkelistään. Ja moni vaan myös jatkaa vanhaan malliin, koska se on tuttua ja turvallista. -Ja tuota en tarkoita mitenkään arvosteluksi.
-
Tietty nyt joku argumentoi, että vanhalla ja edullisellakin kalustolla saa hommat hoidettua. Ei tarvita noita kalliita vehkeitä! Se on totta, sitä en kiistäkään. Halvalla, vanhalla autollakin pääsee siirtymää paikasta a paikkaan b. Moni vaan tykkää tehdä tuon siirtymän hieman miellyttävämmin.
Onko jollain ajatusta miten miellyttävyys saadaan tuottamaan?
Jonkinlainen minimitaso on tietty olemassa, mutta en edelleenkään ole nähnyt missään laskelmaa jossa olisi saatu esimerkiksi portaaton loota kannattavaksi hankinnaksi verrattuna pikavaihdelootaan. Komeempi ja mukavampi se varmaan on.
Ja älkää pliis nyt tarttuko tuohon portaattomuuteen, sama koskee ihan kaikkea. Riittävää tasoa suurempi investointi menee yleensä mukavuuden piikkiin ja edesauttaa kustannuskriisin syntymistä.
-
Tietty nyt joku argumentoi, että vanhalla ja edullisellakin kalustolla saa hommat hoidettua. Ei tarvita noita kalliita vehkeitä! Se on totta, sitä en kiistäkään. Halvalla, vanhalla autollakin pääsee siirtymää paikasta a paikkaan b. Moni vaan tykkää tehdä tuon siirtymän hieman miellyttävämmin.
Onko jollain ajatusta miten miellyttävyys saadaan tuottamaan?
Jonkinlainen minimitaso on tietty olemassa, mutta en edelleenkään ole nähnyt missään laskelmaa jossa olisi saatu esimerkiksi portaaton loota kannattavaksi hankinnaksi verrattuna pikavaihdelootaan. Komeempi ja mukavampi se varmaan on.
Ja älkää pliis nyt tarttuko tuohon portaattomuuteen, sama koskee ihan kaikkea. Riittävää tasoa suurempi investointi menee yleensä mukavuuden piikkiin ja edesauttaa kustannuskriisin syntymistä.
Kehitys kehittyy monesta alkujaan tarpeettomasta asiasta ja ominaisuudesta pakkaa tulemaan välttämätön ja korvaamaton jota ilman ei voi viitsi töitä tehdä.
-
Kehitys kehittyy monesta alkujaan tarpeettomasta asiasta ja ominaisuudesta pakkaa tulemaan välttämätön ja korvaamaton jota ilman ei voi viitsi töitä tehdä.
Kustannuskriisin suurin syy tiivistettynä.
-
Portaattoman hinnalla saa kaks nappikepillistä.
Mutta kun kyseessä on muuten ulkoisesti ja sisäisesti vähänlainen persoona, porttaattomuudesta on iso apu vajavaisuuksien kohottamiseen.
Miksi syödä pingviinipuikkoa jätskinnälkään jos voi samaan nälkään syödä sekstettimegamonimakugiantkerrostötterön?
-
Eiköhän suorakylvön kannattavuus ja suosio ole kääntäen verrannollinen viljan hintaan:
Kun vilja lähestyy tai menee alle 100 EUR / tonni, pitänee vilja-ala kaksinkertaistaa tai kolminkertaistaa - tai kymmenkertaistaa, jotta pääsee samoihin tuloihin, kiinteiden tulojen muodossa (tuki) . Siinä rupeaisi jo kyntäjällä pää pehmenemään. Sitten taas kun viljan hinta pompsahtaa yli kahdensadan, alkaa suorakylväjällä tulla ahneus, ja kyntää salaa satatonnia broiskunlantaa syysvehnän alle ja saa sitten sen ysitonnarin, ja rikastuu entisestään.
Eli suorakylvömies pystyy yksin tekemään ne tuhannen hehtaarin viljelykset entisen sadan tavalla. Eikä kuivuriakaan tarvii suhteessa niin paljon suurentaa; ruisku kylläkin ilmestyy 24 metrinen sen suorakylvimen viereen.
Kunhan suorakylvimet kehittyvät niin, että raivioitakaan ei tarvitse perata ja muokata, ajelee vaan valitun metsän kantojen yli ja sivuitse, niin rukiit tulee suoraan sammalikosta ylös ja sitten vasta raha tulee luo.
-SS-
-
70-80 luvun taitteessa moni ihmetteli nelivetotraktoreiden tarpeellisuutta, vieläkö joku ihmettelee? Neliveto tosin sopii kaikille maalajeille, suorakylvö ehkei niinkään. Jyrsinkylvöä pidettiin 80-luvun loppupuolella aikaa ja resursseja säästävänä menetelmänä. Sitten 2000 -luvulle siirtymisen jälkeen traktorien tehot pompsahtivat ihan eri lukemiin, kuin ne missä aiemmin junnasivat.
Kun nyt itse mietin omaa strategiaani, oli vaihtoehtoina sitten äkeen suurentaminen ja sille isomman veturin hankkiminen. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan hirveästi houkutellut. Varsinkin kun rupee laskemaan kuinka ajankäyttö, polttoaine kustannukset, konekustannukset , ym. muuttuvat suorakylvössä, ei suorakylvöön siirtyminen ollut kovin tuskallinen päätös. Ei tule ikävä märässä kyntövaossa syksyisin puskemista, eikä kuivassa muokkauspölypilvessä tai kynnöksellä pomppimista keväisin. Sen verran normaalisti tämä vuosi onnistui, että nettotuloksesta voinee tehdä johtopäätöksiä vasta vuosien päästä. Mutta kuten aiemmin totesin, työmäärä romahti heti. Samalla myös työn miellyttävyys kasvoi huomattavasti. Kuka nyt sitte arvostaa mitäkin tekijää, sadon määrää, hulppeita koneita, maksimoitua tulosta, euroja tilillä, vapaa-aikaa, jne. jne...
-
Kehitys kehittyy monesta alkujaan tarpeettomasta asiasta ja ominaisuudesta pakkaa tulemaan välttämätön ja korvaamaton jota ilman ei voi viitsi töitä tehdä.
Kustannuskriisin suurin syy tiivistettynä.
Niinpä, turhaa on ollut koneita suurentaa ja vaihtaa jos isä tai vaari on ne samat maat asunu 135 ferkulla tai dextalla. 60-luvulla väiteltiin paripyörien tarpeellisuudesta, 70-luvulla nelivedon hyödyttömyydestä, 80-luvulla etukuormaajan turhuudesta , 90-luvulla ilmastoinnin terveys haitoista, kaikkia ilman on pärjätty ja pärjätään.
-
Vieläkö joku harrastaa aitosuorakylvöä? Kai joku kylvi syysviljatkin suoraan sänkeen?
-
Vieläkö joku harrastaa aitosuorakylvöä? Kai joku kylvi syysviljatkin suoraan sänkeen?
Voi voi kuule. Paljon on sängessä jyviä uimassa.
-
Vieläkö joku harrastaa aitosuorakylvöä? Kai joku kylvi syysviljatkin suoraan sänkeen?
Mitä muuta suorakylvöä on olemassa kuin "aitosuorakylvöä"?
-
Piraattisuorakylvö..
Kovasti iskee vettä eli stadis vodaa
Ei paljoo kultivoitu maa enää siedä:/
-
Hyvin näyttää nisu kasvavan aidosti suoraan kylvettynä.
Syksyn konetöitä per hehtaari 45min , ai niin viellä jäljellä lumihome ruiskutus , joten vielläkin alle tunti hehtaarilla ja perseen kokoisilla kuvioilla.
-
Hyvin näyttää nisu kasvavan aidosti suoraan kylvettynä.
Syksyn konetöitä per hehtaari 45min , ai niin viellä jäljellä lumihome ruiskutus , joten vielläkin alle tunti hehtaarilla ja perseen kokoisilla kuvioilla.
Koskas aattelit homeet ruiskia?
-
helppoo se on perseen kokosilla senkun ajaa isoo rinkiä vaan ilman päisteitä. alottaa keskeltä vesivaosta siltä kohtaa mis on eniten savee.
-
helppoo se on perseen kokosilla senkun ajaa isoo rinkiä vaan ilman päisteitä. alottaa keskeltä vesivaosta siltä kohtaa mis on eniten savee.
Katsos jooseppi kun jossakin se perseen koko voi olla suhteellisen suuri. Sihen vielä moommalisä niin perse on VALTAVA! :o
Yhdelläkin miehellä oli perse 2.6km pitkä..........
-
Ei näytä talavi olevan tulossa ainakaan kahteen vikkoon, saas nähdä milloin hermo pettää.
Pellot ollu niin kauan kyntämättä ettei tartte pelätä että ruiskutus menis ravassa sotkemista .
-
mää mistään tiedä mutta se täälä aukeella ollu tapana eka lopettaa kyntö ja si kultivointi ja lopuksi myydä mulle ;D
-
Ei sulle taitas kelevata nämä kiviset piparkakut
-
Ei sulle taitas kelevata nämä kiviset piparkakut
Kananpötköö vastaan tate vaikka syö kiviä.
-
pippari kyllä kelpaa mut kivet meillä on itellä.
-
Mä jotenkin arvasin tämän,että pipari lähtee mutta kivet jää
-
Vieläkö joku harrastaa aitosuorakylvöä? Kai joku kylvi syysviljatkin suoraan sänkeen?
Mitä muuta suorakylvöä on olemassa kuin "aitosuorakylvöä"?
Suorakylvöä, Aitosuorakylvöä, kevennttyyn muokkaukseen tehtyä suorakylvöä.. Siis tarkoitin tuolla aitosuorakylvö termillä sitä, että maata ei ole muokattu lainkaan, sehän on sitä aitosuorakylvöä vedetään suoraan sänkeen...
-
Hyvin näyttää nisu kasvavan aidosti suoraan kylvettynä.
Syksyn konetöitä per hehtaari 45min , ai niin viellä jäljellä lumihome ruiskutus , joten vielläkin alle tunti hehtaarilla ja perseen kokoisilla kuvioilla.
Mitenkäs kun noi syysviljat tarvis sitä vesitilaa joka saadan aikaan usein maan muokkauksella, paras tapa taitaa olla kyntö. Vai toivotko vähä sateista syksyä? Ilmeisesti ei tavoitella huippusatoja?
-
Kyllä ne nyt lainehtii vettä myös kynnetyt syysviljamaat. :o Lapiolla vaan kaivamaan uria vedelle, mut ei taida monikaan nykyajan maajussi enää lapioon tarttua. :(
-
Kyllä ne nyt lainehtii vettä myös kynnetyt syysviljamaat. :o
Salaojita?
-
Suuremmalta osin suoraan sänkeen, mitä nyt muutama hehtaari lautasmuokattuunkin, ei syysviljoja. Tänä syksynä vajaa 3ha lautasmuokattuna, kynnettynä ei aariakaan.
-
>>>>Suorakylvö alkoi yleistymään laajemmin noin 10 vuotta sitten ja on sittemmin vakiinuttanut paikkansa yhtenä menetelmänä
***Suorakylvöstä ei kyllä ole enää jäljellä kuin suorakylvökoneet.
-
>>>>Suorakylvö alkoi yleistymään laajemmin noin 10 vuotta sitten ja on sittemmin vakiinuttanut paikkansa yhtenä menetelmänä
***Suorakylvöstä ei kyllä ole enää jäljellä kuin suorakylvökoneet.
Ookko koittanu suorakylvöä ja luomua????
-
mut ei taida monikaan nykyajan maajussi enää lapioon tarttua. :(
Mä tartuin keväällä, ja totesin et ei helevata, tosin vasta muutaman litran hikoiltuani. Sit hankin "kevyemmän lapion" http://www.kellfri.se/FI/Catalog/mark_vag_fastighet/26-GAATV.html
Ei paskempi kampe 8)
-
>>>>Suorakylvö alkoi yleistymään laajemmin noin 10 vuotta sitten ja on sittemmin vakiinuttanut paikkansa yhtenä menetelmänä
***Suorakylvöstä ei kyllä ole enää jäljellä kuin suorakylvökoneet.
Ainakin suorakylvön vankat kannattajat ja puolesta puhujat ovat vähentyneet....
-
>>>>Suorakylvö alkoi yleistymään laajemmin noin 10 vuotta sitten ja on sittemmin vakiinuttanut paikkansa yhtenä menetelmänä
***Suorakylvöstä ei kyllä ole enää jäljellä kuin suorakylvökoneet.
Ookko koittanu suorakylvöä ja luomua????
Joka vuosi about 50-75 ha. Luomussa se onnistuu. :D
-
>>>>Suorakylvö alkoi yleistymään laajemmin noin 10 vuotta sitten ja on sittemmin vakiinuttanut paikkansa yhtenä menetelmänä
***Suorakylvöstä ei kyllä ole enää jäljellä kuin suorakylvökoneet.
Ookko koittanu suorakylvöä ja luomua????
Joka vuosi about 50-75 ha. Luomussa se onnistuu. :D
Juu niin näky onnistuvan täälläkin.... ;D
-
>>>>Suorakylvö alkoi yleistymään laajemmin noin 10 vuotta sitten ja on sittemmin vakiinuttanut paikkansa yhtenä menetelmänä
***Suorakylvöstä ei kyllä ole enää jäljellä kuin suorakylvökoneet.
Ookko koittanu suorakylvöä ja luomua????
Joka vuosi about 50-75 ha. Luomussa se onnistuu. :D
Juu niin näky onnistuvan täälläkin.... ;D
Täälläpä päin suorakylväjien pellot näyttää luomu viljelijöiden pelloilta. Kummallista sinänsä kun eivät ole luomu viljelijöitä vaikka siltä viljelykset näyttää..
-
>>>>Suorakylvö alkoi yleistymään laajemmin noin 10 vuotta sitten ja on sittemmin vakiinuttanut paikkansa yhtenä menetelmänä
***Suorakylvöstä ei kyllä ole enää jäljellä kuin suorakylvökoneet.
Ookko koittanu suorakylvöä ja luomua????
Joka vuosi about 50-75 ha. Luomussa se onnistuu. :D
Juu niin näky onnistuvan täälläkin.... ;D
Täälläpä päin suorakylväjien pellot näyttää luomu viljelijöiden pelloilta. Kummallista sinänsä kun eivät ole luomu viljelijöitä vaikka siltä viljelykset näyttää..
Turha sitä on suorakylvön piikkin pistää
-
>>>>Suorakylvö alkoi yleistymään laajemmin noin 10 vuotta sitten ja on sittemmin vakiinuttanut paikkansa yhtenä menetelmänä
***Suorakylvöstä ei kyllä ole enää jäljellä kuin suorakylvökoneet.
Ookko koittanu suorakylvöä ja luomua????
Joka vuosi about 50-75 ha. Luomussa se onnistuu. :D
Juu niin näky onnistuvan täälläkin.... ;D
Täälläpä päin suorakylväjien pellot näyttää luomu viljelijöiden pelloilta. Kummallista sinänsä kun eivät ole luomu viljelijöitä vaikka siltä viljelykset näyttää..
Turha sitä on suorakylvön piikkin pistää
Molemmat vaatii sellasen huolettoman elämänasenteen. ;D
-
>>>>Suorakylvö alkoi yleistymään laajemmin noin 10 vuotta sitten ja on sittemmin vakiinuttanut paikkansa yhtenä menetelmänä
***Suorakylvöstä ei kyllä ole enää jäljellä kuin suorakylvökoneet.
Ookko koittanu suorakylvöä ja luomua????
Joka vuosi about 50-75 ha. Luomussa se onnistuu. :D
Juu niin näky onnistuvan täälläkin.... ;D
Täälläpä päin suorakylväjien pellot näyttää luomu viljelijöiden pelloilta. Kummallista sinänsä kun eivät ole luomu viljelijöitä vaikka siltä viljelykset näyttää..
Turha sitä on suorakylvön piikkin pistää
Ei pidäkkään mutta kummallisia yhteensattumia. Mutta puhtaimmat kasvustot näyttäisi tulevan ihan jollain muulla menetelmällä kuin suorakylvöllä...
-
Aha!? Rypsin rikkapitoisuus oli alle 3%, joka on perushintaisen vaatimus. Tämä pelkällä glyfosaatilla ja suorakylvöllä...
-
Ainakin suorakylvön vankat kannattajat ja puolesta puhujat ovat vähentyneet....
Tai sit ne ei vaan viitsi yrittää vääntää rautalangasta epäilijöille, ja jatkavat suorakylvöä myhäellen...
-
Aha!? Rypsin rikkapitoisuus oli alle 3%, joka on perushintaisen vaatimus. Tämä pelkällä glyfosaatilla ja suorakylvöllä...
Onnittelen onnistumisesta rikkojen osalta..
Mutta niin jos suorakylvö mentelmällä saadaan puhtaat kasvustot niin miksei siemenviljelijät suorakylvä?????
-
Aha!? Rypsin rikkapitoisuus oli alle 3%, joka on perushintaisen vaatimus. Tämä pelkällä glyfosaatilla ja suorakylvöllä...
Onnittelen onnistumisesta rikkojen osalta..
Mutta niin jos suorakylvö mentelmällä saadaan puhtaat kasvustot niin miksei siemenviljelijät suorakylvä?????
Kai ne yrittää saada edellisvuoden läpi menneet jyvät eliminoitua
-
Ok, totuuden nimissä myönnän, että ohran seassa oli hävyttömän paljon vehnää. Mutta sama tilanne oli myös kevytmuokatulla osalla lohkosta. Joten pelkästään suorakylvön piikkiin tuota sekulia ei voi laittaa.
-
Ok, totuuden nimissä myönnän, että ohran seassa oli hävyttömän paljon vehnää. Mutta sama tilanne oli myös kevytmuokatulla osalla lohkosta. Joten pelkästään suorakylvön piikkiin tuota sekulia ei voi laittaa.
Kyl ne vehnät tulee läpi seuraavanakin vuonna vaikka olis kynnetty.Joskaan ei niin vahvasti
-
Ok, totuuden nimissä myönnän, että ohran seassa oli hävyttömän paljon vehnää. Mutta sama tilanne oli myös kevytmuokatulla osalla lohkosta. Joten pelkästään suorakylvön piikkiin tuota sekulia ei voi laittaa.
Oletus edellisvuoden vehnäkasvustossa olleita, jotka iti tänävuonna? Jos näin olisiko mahdollisesti kyntämällä voitu eliminoida kyseinen riesa?
-
Ok, totuuden nimissä myönnän, että ohran seassa oli hävyttömän paljon vehnää. Mutta sama tilanne oli myös kevytmuokatulla osalla lohkosta. Joten pelkästään suorakylvön piikkiin tuota sekulia ei voi laittaa.
Hlp senkun nousee.
-
Nytkin on pelloilla maassa tähkiä, sekä ohraa että vehnää, itämättöminä, vaikka kosteuttakin on taatusti ollut. Epäilen etteivät idä keväälläkään ennen glyfoa... Varsinkin kun ens keväänä meinaan kokeilla aikaisempaa kylvöä, suoraan siis. Joten hieman tuo sekuli kyllä arveluttaa, kyntämällä varmaan eliminoituisi joo, siihen vaan en enää palaa.
-
Ok, totuuden nimissä myönnän, että ohran seassa oli hävyttömän paljon vehnää. Mutta sama tilanne oli myös kevytmuokatulla osalla lohkosta. Joten pelkästään suorakylvön piikkiin tuota sekulia ei voi laittaa.
Kyl ne vehnät tulee läpi seuraavanakin vuonna vaikka olis kynnetty.Joskaan ei niin vahvasti
[/quot
Aika harvinaista jos tulee läpi vaikka on kynnetty.
-
Suorakylvössä ei kyllä paskaruohot rehota. Päin vastoin. Mut ne puintitappiojyvät seuraavana vuonna vaivaa. Nurmee ja höpistä vaan kiertoon ni auttaa.
-
Nyt kun esitettiin tuo epäillys suorakylvön hiipumiesta, niin foorumilaiset vois kertoa oman tilanteensa; kuinka moni suorakylvää, ja kuinka moni on siitä luopunut? Ja jos suorakylvöstä on luopunut, niin miksi?
Jos nyt siitä sais jotain kuvaa nykyhetkestä...
-
Ok, totuuden nimissä myönnän, että ohran seassa oli hävyttömän paljon vehnää. Mutta sama tilanne oli myös kevytmuokatulla osalla lohkosta. Joten pelkästään suorakylvön piikkiin tuota sekulia ei voi laittaa.
Kyl ne vehnät tulee läpi seuraavanakin vuonna vaikka olis kynnetty.Joskaan ei niin vahvasti
[/quot
Aika harvinaista jos tulee läpi vaikka on kynnetty.
No *****.Viime syksynä kynnetty multamaa jossa oli vehnää.Ja tänä vuonna kylvin ohraa ja sitä vehnää oli paikkapaikoin ihan saatanasti.Ja kylvösiemenen mukana ei tullu
-
Nyt kun esitettiin tuo epäillys suorakylvön hiipumiesta, niin foorumilaiset vois kertoa oman tilanteensa; kuinka moni suorakylvää, ja kuinka moni on siitä luopunut?
Jos nyt siitä sais jotain kuvaa nykyhetkestä...
Kovasti kiinnostais,mut
-
Nytkin on pelloilla maassa tähkiä, sekä ohraa että vehnää, itämättöminä, vaikka kosteuttakin on taatusti ollut. Epäilen etteivät idä keväälläkään ennen glyfoa... Varsinkin kun ens keväänä meinaan kokeilla aikaisempaa kylvöä, suoraan siis. Joten hieman tuo sekuli kyllä arveluttaa, kyntämällä varmaan eliminoituisi joo, siihen vaan en enää palaa.
Miksi kynnölle totaalinen täyskielto?
-
Ok, totuuden nimissä myönnän, että ohran seassa oli hävyttömän paljon vehnää. Mutta sama tilanne oli myös kevytmuokatulla osalla lohkosta. Joten pelkästään suorakylvön piikkiin tuota sekulia ei voi laittaa.
Kyl ne vehnät tulee läpi seuraavanakin vuonna vaikka olis kynnetty.Joskaan ei niin vahvasti
[/quot
Aika harvinaista jos tulee läpi vaikka on kynnetty.
No *****.Viime syksynä kynnetty multamaa jossa oli vehnää.Ja tänä vuonna kylvin ohraa ja sitä vehnää oli paikkapaikoin ihan saatanasti.Ja kylvösiemenen mukana ei tullu
voi voi
-
En nyt muotoilisi tuota ihan noin, että kielto. Enneminkin sitten se seikka, etten halua kääntää pintaan muodostuvaa multa kerrosta syvyyksiin.
Ja turhan työn välttäminen ;D
-
Mercantille.
Eiks sulla ikinä tule edellisvuoden viljaa sekaan :-\
-
Mercantille.
Eiks sulla ikinä tule edellivuoden viljaa sekaan :-\
Harvemmin. Ja ei mulla sitä saakkaan tulla muuten ei kunniankukko laula.
-
Mercantille.
Eiks sulla ikinä tule edellivuoden viljaa sekaan :-\
Harvemmin. Ja ei mulla sitä saakkaan tulla muuten ei kunniankukko laula.
Milläs te siemensankarit saatte ylimääräiset jyvät karsittua
-
Mercantille.
Eiks sulla ikinä tule edellivuoden viljaa sekaan :-\
Harvemmin. Ja ei mulla sitä saakkaan tulla muuten ei kunniankukko laula.
Milläs te siemensankarit saatte ylimääräiset jyvät karsittua
Ne kylvää samaa saman perään vuodesta toiseen koska siemenviljasta ei esim toksiineja analysoida.
-
Mercantille.
Eiks sulla ikinä tule edellivuoden viljaa sekaan :-\
Harvemmin. Ja ei mulla sitä saakkaan tulla muuten ei kunniankukko laula.
Milläs te siemensankarit saatte ylimääräiset jyvät karsittua
Ne kylvää samaa saman perään vuodesta toiseen koska siemenviljasta ei esim toksiineja analysoida.
Mikäs muuten vaihtoväli on.Vuos vehnää,kaks heinää,vuos kauraa,kaks heinää vai
-
Hyvin näyttää nisu kasvavan aidosti suoraan kylvettynä.
Syksyn konetöitä per hehtaari 45min , ai niin viellä jäljellä lumihome ruiskutus , joten vielläkin alle tunti hehtaarilla ja perseen kokoisilla kuvioilla.
Mitenkäs kun noi syysviljat tarvis sitä vesitilaa joka saadan aikaan usein maan muokkauksella, paras tapa taitaa olla kyntö. Vai toivotko vähä sateista syksyä? Ilmeisesti ei tavoitella huippusatoja?
Tavoite 5tn huitteissa. Olen vähän ittekkin ihmetellyt ,onko tosiaan viimeiset vuodet ollu vaan niin hyviä, ettei oraitten hukkumisia ole tullut. Mitä lienee tuohon vaikuttaa nykyinen maan kunto?
Kyllähän se on myös niin ,että tulee enempi itse nautittua suorakylvön eduista ja annan muiden kyntää ,jos se hyvältä tuntuu. Eihän kyntö ole minulta pois, vaan päinvastoin. Muokkaukkseta maasta vapautuvat hiilipäästöt edistää tehoisanlämppösumman kertymistä tulevaisuudessa näillekkin raukoille rajoille . Eli kyntäkää ihmeessä ja olkaa onnellisia mahdollisesti vähä suuremmista sadoista .
Kaikilla tavoilla on omat hyvät puolensa. Itse kuulun siihen muutaman prosentin joukkoon
joka ei käytä kyntöä edes nurmilla.
-
Mercantille.
Eiks sulla ikinä tule edellivuoden viljaa sekaan :-\
Harvemmin. Ja ei mulla sitä saakkaan tulla muuten ei kunniankukko laula.
Milläs te siemensankarit saatte ylimääräiset jyvät karsittua
No kyllähän viljelykset käydään läpi ja jos vieraita viljoja kasvustossa havaitaan niin kitketään pois.. Taitaa olla tila kohtasta mitä kylvetään millekkin lohkolle minäkin vuonna, ja minkälaisella viljelykierolla mennään.
-
Hyvin näyttää nisu kasvavan aidosti suoraan kylvettynä.
Syksyn konetöitä per hehtaari 45min , ai niin viellä jäljellä lumihome ruiskutus , joten vielläkin alle tunti hehtaarilla ja perseen kokoisilla kuvioilla.
Mitenkäs kun noi syysviljat tarvis sitä vesitilaa joka saadan aikaan usein maan muokkauksella, paras tapa taitaa olla kyntö. Vai toivotko vähä sateista syksyä? Ilmeisesti ei tavoitella huippusatoja?
Tavoite 5tn huitteissa. Olen vähän ittekkin ihmetellyt ,onko tosiaan viimeiset vuodet ollu vaan niin hyviä, ettei oraitten hukkumisia ole tullut. Mitä lienee tuohon vaikuttaa nykyinen maan kunto?
Kyllähän se on myös niin ,että tulee enempi itse nautittua suorakylvön eduista ja annan muiden kyntää ,jos se hyvältä tuntuu. Eihän kyntö ole minulta pois, vaan päinvastoin. Muokkaukkseta maasta vapautuvat hiilipäästöt edistää tehoisanlämppösumman kertymistä tulevaisuudessa näillekkin raukoille rajoille . Eli kyntäkää ihmeessä ja olkaa onnellisia mahdollisesti vähä suuremmista sadoista .
Kaikilla tavoilla on omat hyvät puolensa. Itse kuulun siihen muutaman prosentin joukkoon
joka ei käytä kyntöä edes nurmilla.
Onnistumisia siis tulee syysviljoillakin suoraan sänkeen kylvettäessä.. Tila ja lohko kohtastahan toi on miten homma sujuu eri kylvö menetelmillä...
-
kakesa o hyävt pulensa stuorkylvö sätsä plotoaneta
-
mtiä trakotat
-
mtiä trakotat
Joo sori vaan.......
-
Pakko se oli palata kynnön ihanuuteen ihan itekin tänä syksynä ku tuli hiukan lisämaita jotka oli kyllä varmaan viimeks suoraan kynnökseen kylvetty eli epätasasii ku saatanat. Oli se kamala kokemus, onneks loppu muutamaan hehtaarin
Eli suorakylvetään tästä lähin kaikki poislukien jotkut viemärinkaivuut yms. lohkot jotka vaatii kunnollista tasaamista.
Ei tarvetta alkaa palaamaan vanhoihin menetelmiin. Eikä oikeestaan edes mahdollisuuksia kun leipätyö tahtoo viedä sen verran aikaa
-
Pakko se oli palata kynnön ihanuuteen ihan itekin tänä syksynä ku tuli hiukan lisämaita jotka oli kyllä varmaan viimeks suoraan kynnökseen kylvetty eli epätasasii ku saatanat. Oli se kamala kokemus, onneks loppu muutamaan hehtaarin
Eli suorakylvetään tästä lähin kaikki poislukien jotkut viemärinkaivuut yms. lohkot jotka vaatii kunnollista tasaamista.
Ei tarvetta alkaa palaamaan vanhoihin menetelmiin. Eikä oikeestaan edes mahdollisuuksia kun leipätyö tahtoo viedä sen verran aikaa
Kas kas, Astraali ihan ite. ;D
-
kuinka moni suorakylvää, ja kuinka moni on siitä luopunut? J
No, eipä kovin moni ole ilmoittautunut... Mutta sen verran kiinnostaa tämä aihe, että hieman selailin vanhoja keskusteluja. Poimin sieltä nimimerkkejä, jotka käsittääkseni ovat suorakylväneet. Jos joku on siellä perusteetta, perästä kuulunee :P ehkä myös jos puuttuukin...
Nimimerkit ovat täysin satunnaisessa järjestyksessä, tämä mainittakoon, jottei kukaan rupee mutisemaan sorsimisesta ;)
Varmaan olis löytynyt useampikin, jos olisin pidempään jaksanut tonkia...
Astral, jcb, JösseJänis, Timppa, reukunenmika, Trubaduuri, olavi, Highlander, Stig, Sirkussonni, sihi, Arik, green, ijasja2, kp, fiurio ja myös itse kuulun tuohon joukkoon.
Skännän ja landehanden sanailusta, aiemmin tässä ketjussa, en nyt ota oikein selvää; et juu vai ei...
Edit...
Lisäys joukkoon:
savmikko, ja ilmeisesti sorjone myös.
-
Pitää vastata koska uskoakseni iso osa niistä jotka suorakylvävät ovat menetelmäänsä tyytyväisiä ja pärjäävät, mutta eivät viitsi koohkata täällä sivustoilla. Suorakylvö ei ole uskonto, sen autuutta ei siis tarvitse toisille tuputtaa. Se on menetelmä joka tekee maanviljelyn mahdolliseksi, ainakin omalla kohdallani.
Reilu 10 vuotta sitten aloitin, ostin kylvimen, myin aurat ja äkeen saman tien pois. Kustannus oli siis +-0. Tosin rahaa kyllä olisi mennyt vielä enemmän jos olisin sen toisen kunnon traktorin hommannut sen laahavannaskoneen veturiksi kuten olisi pitänyt. Eli säästöä tuli jo siinä vaiheessa sen traktorin päivityksen verran, toisaalta olisipa liiteri ollut täydempi ja vissiin komeampi katsella...
Yksin kun teen niin kuskia uupuu siitä äestystraktorista, se siis syynä että suorakylvimellä aloitin, silloin päätin että 5 v koitetaan ja lopetetaan koko homma jos ei toimi, ei ole tarvinnut lopettaa. Nyt ehtii kytännössä samalla työpanoksella hotaa 4x sen pinta-alan joka tuli tupeksittua perinteisellä, satotaso on vähintään sama ja kunnon lohkoilla selkeästi parempi kuin perinteisellä oli. Savesta on tullut kukkamultaa ja multamaiden metsänlaitakarikot pikkuhiljaa alkaa myös muistuttaa sitä lohkon toista päätä, lohkojen maalaji -vaihtelut siis tasoittuvat. Enää ei tarvitse pelätä kylvön jälkeisiä sateita ja niistä seuraavia kuorettumisongelmia. Vesi seisoo pellolla vain siinä kohdassa johon kunnan vesijohto vuoti kolmisenkymmentä vuotta ennen kuin tajuttiin mitä siinä tapahtuu, muualla vesi vaan katoaa jonnekkin... kai siellä jotain reikiä jossain sitten on vaikka maa pinnastaan on tosiaan kova, niin kova että ei 600 rengas sampon alla jälkeä jättänyt edes 2012 syksyllä (tai jossain jätti mutta ei sen vertaa että olisi tasailla tarvinnut). Periaate vaan on että pellolla ei liikuta kuin vain välttämättömin. Lohkot joissa pinta tullut kuntoon voi kylvää samaan aikaan kun perinteiset kynnetyt ovat kylvökunnossa, ei toisin ole päivästä kiinni milloin kylvää. "Siirtymävaiheessa" on tarkempi, 2013 keväällä tuli yksi 10 ha kylvettyä liian aikaisin, sen näki kyllä jo ajaessa että ei kannattaisi jatkaa, no oppirahoja siinä tuli vähän maksettu. Moralla kun maata veistää niin kyllä sen näkee kannattaako kylvölle mennä.
Suorakylvö kyllä vaatii jonkin verran sitä suurpiirteisyyttä, ihan joka paikkaan ei saa sitä oppikirjassa olevaa orastiheyttä tai keg-väriä saa mutta mitä sitten? 98% pinta-alasta on OK ja traktorilla ajamista tulee niiin paljon vähemmän.
Sitten vielä ihmettelen sitä kyntämisen vimmaa, jos 5 v välein kääntää mullan maan alle niin siinähän sitten aloittaa koko prosessin ihan alusta.... toisaalta jos niitä auroja nyt vaan pitää ulkoiluttaa... järkevämpää olisi lähteä siksikin aikaa emännän kanssa kanarialle, halvemmaksikin se tulisi :)
Ekassa suorakylvimessä oli mulla ne etukiekot, tuntuu että niillä oli hivenen isompi aikaikkuna milloin kylvöille mentiin, ainakin noilla "siirtymävaiheen" lohkoilla. Tuossa nykyisessä koneessa on tuo MF130 vannaskopio tuolla sivupyörällä, toimii kuin junan vessa, ei vaadi ajattelua ja jyvä on millien sisällä tavoitesyvyydestä, on siis tarkempi kuin edellinen mutta ameriikassa on isommat toleranssit muutenkin. Oraat tulee kyllä tasaisemmat nyt, ainakin naapurit on niin kommentoineet, itseä tyydytti kyllä ne aiemmatkin. Sitten tuossa nykyisessä tuntuu että pahna saattaa jäädä patjaksi kylvetyn rivin päälle ja pitää maan kylmänä, siis niissä kohdin joissa puimuri on vallan pysähtynyt ja koko koneisto on tyhjentynyt samaan paikkaan, tuo etukiekko siivosi tuollaisenkin kyllä... yllätti siis vähän. No onneksi laiskuuteni estää puimurin pysäyttämisen ja turhat pakittelut, näin ne pahnakasat on aika vähissä. Pitänee laittaa vielä etuharava tuohon nykyiseen niin voi vähän helpottaa. Aloittaissa olisi ruumenlevittimestä ollut hyötyä, nyt yhden vuoden ruumenet ei enää aiheuta ongelmaa, joteknin ne tuntuu häviävän nyt talven aikana, olisiko jotain matoja tai jotain mitkä ne ruumenetkin pilkkoo... mutta pitää tuo puhallin ruuvata tuonne puiman perään on se kuitenkin näyttävämpi kun pöllyää enemmän.
-
Pitää vastata koska uskoakseni iso osa niistä jotka suorakylvävät ovat menetelmäänsä tyytyväisiä ja pärjäävät, mutta eivät viitsi koohkata täällä sivustoilla. Suorakylvö ei ole uskonto, sen autuutta ei siis tarvitse toisille tuputtaa. Se on menetelmä joka tekee maanviljelyn mahdolliseksi, ainakin omalla kohdallani.
Reilu 10 vuotta sitten aloitin, ostin kylvimen, myin aurat ja äkeen saman tien pois. Kustannus oli siis +-0. Tosin rahaa kyllä olisi mennyt vielä enemmän jos olisin sen toisen kunnon traktorin hommannut sen laahavannaskoneen veturiksi kuten olisi pitänyt. Eli säästöä tuli jo siinä vaiheessa sen traktorin päivityksen verran, toisaalta olisipa liiteri ollut täydempi ja vissiin komeampi katsella...
Yksin kun teen niin kuskia uupuu siitä äestystraktorista, se siis syynä että suorakylvimellä aloitin, silloin päätin että 5 v koitetaan ja lopetetaan koko homma jos ei toimi, ei ole tarvinnut lopettaa. Nyt ehtii kytännössä samalla työpanoksella hotaa 4x sen pinta-alan joka tuli tupeksittua perinteisellä, satotaso on vähintään sama ja kunnon lohkoilla selkeästi parempi kuin perinteisellä oli. Savesta on tullut kukkamultaa ja multamaiden metsänlaitakarikot pikkuhiljaa alkaa myös muistuttaa sitä lohkon toista päätä, lohkojen maalaji -vaihtelut siis tasoittuvat. Enää ei tarvitse pelätä kylvön jälkeisiä sateita ja niistä seuraavia kuorettumisongelmia. Vesi seisoo pellolla vain siinä kohdassa johon kunnan vesijohto vuoti kolmisenkymmentä vuotta ennen kuin tajuttiin mitä siinä tapahtuu, muualla vesi vaan katoaa jonnekkin... kai siellä jotain reikiä jossain sitten on vaikka maa pinnastaan on tosiaan kova, niin kova että ei 600 rengas sampon alla jälkeä jättänyt edes 2012 syksyllä (tai jossain jätti mutta ei sen vertaa että olisi tasailla tarvinnut). Periaate vaan on että pellolla ei liikuta kuin vain välttämättömin. Lohkot joissa pinta tullut kuntoon voi kylvää samaan aikaan kun perinteiset kynnetyt ovat kylvökunnossa, ei toisin ole päivästä kiinni milloin kylvää. "Siirtymävaiheessa" on tarkempi, 2013 keväällä tuli yksi 10 ha kylvettyä liian aikaisin, sen näki kyllä jo ajaessa että ei kannattaisi jatkaa, no oppirahoja siinä tuli vähän maksettu. Moralla kun maata veistää niin kyllä sen näkee kannattaako kylvölle mennä.
Suorakylvö kyllä vaatii jonkin verran sitä suurpiirteisyyttä, ihan joka paikkaan ei saa sitä oppikirjassa olevaa orastiheyttä tai keg-väriä saa mutta mitä sitten? 98% pinta-alasta on OK ja traktorilla ajamista tulee niiin paljon vähemmän.
Sitten vielä ihmettelen sitä kyntämisen vimmaa, jos 5 v välein kääntää mullan maan alle niin siinähän sitten aloittaa koko prosessin ihan alusta.... toisaalta jos niitä auroja nyt vaan pitää ulkoiluttaa... järkevämpää olisi lähteä siksikin aikaa emännän kanssa kanarialle, halvemmaksikin se tulisi :)
Ekassa suorakylvimessä oli mulla ne etukiekot, tuntuu että niillä oli hivenen isompi aikaikkuna milloin kylvöille mentiin, ainakin noilla "siirtymävaiheen" lohkoilla. Tuossa nykyisessä koneessa on tuo MF130 vannaskopio tuolla sivupyörällä, toimii kuin junan vessa, ei vaadi ajattelua ja jyvä on millien sisällä tavoitesyvyydestä, on siis tarkempi kuin edellinen mutta ameriikassa on isommat toleranssit muutenkin. Oraat tulee kyllä tasaisemmat nyt, ainakin naapurit on niin kommentoineet, itseä tyydytti kyllä ne aiemmatkin. Sitten tuossa nykyisessä tuntuu että pahna saattaa jäädä patjaksi kylvetyn rivin päälle ja pitää maan kylmänä, siis niissä kohdin joissa puimuri on vallan pysähtynyt ja koko koneisto on tyhjentynyt samaan paikkaan, tuo etukiekko siivosi tuollaisenkin kyllä... yllätti siis vähän. No onneksi laiskuuteni estää puimurin pysäyttämisen ja turhat pakittelut, näin ne pahnakasat on aika vähissä. Pitänee laittaa vielä etuharava tuohon nykyiseen niin voi vähän helpottaa. Aloittaissa olisi ruumenlevittimestä ollut hyötyä, nyt yhden vuoden ruumenet ei enää aiheuta ongelmaa, joteknin ne tuntuu häviävän nyt talven aikana, olisiko jotain matoja tai jotain mitkä ne ruumenetkin pilkkoo... mutta pitää tuo puhallin ruuvata tuonne puiman perään on se kuitenkin näyttävämpi kun pöllyää enemmän.
Juuri näin, kyntäminen on kyllä järjetöntä touhua.
-
Mainio lisäys topikkiin savmikolta!
Koneen merkin olisit ehkä voinut mainita...
-
Hallelujaa!
Mää olen tosi iloinen siitä, että te olette löytäneet valaistuksen ja onnistumisen maanviljelyksellenne suorakylvön kautta. :)
Viljakuskilta tulee aina kyseltyä kaikki kuulumiset ja hänen empiirinen sanomansa on aika selkeä. Tänä syksynä kaikki homeista kärähtäneet kaurat ovat järjestäen olleet suorakylvö tiloilta ;)
Glyfosaatin säännöllinen käyttö ei välttämättä ihan kestävä ratkaisu pitkällä tähtäimellä :(
Maan laadun ja rakenteen paraneminen on aina myös henkimaailman juttu. Epäonnistuneista kokeiluista ei mielellään täällä paljon kertoilla. Mutta se on sanomatta selvää, että hemmetin kallista touhua on viisi vuotta kokeilla suorakylvöä jos hommaa ei saa toimimaan. Se on vähän sama juttu kuin meikäläisen syysviljan viljely. Kaikkia konsteja ja menetelmia kokeiltiin. Tulokset ei vaan ole olleet hyviä. Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi? Muuta vastausta ei ole toistaiseksi saatu kuin isun lakoninen kommentti -Nää ei ole syysviljamaita. Suorakylvössä on sama juttu. Jos tähdet ovat olleet suosiollisia, niin paras menetelmä maan päällä, mutta kuka selvittäisi vaikeuksien perimmäisen syyn ???
-
Maan laadun ja rakenteen paraneminen on aina myös henkimaailman juttu. Epäonnistuneista kokeiluista ei mielellään täällä paljon kertoilla. Mutta se on sanomatta selvää, että hemmetin kallista touhua on viisi vuotta kokeilla suorakylvöä jos hommaa ei saa toimimaan. Se on vähän sama juttu kuin meikäläisen syysviljan viljely. Kaikkia konsteja ja menetelmia kokeiltiin. Tulokset ei vaan ole olleet hyviä. Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi? Muuta vastausta ei ole toistaiseksi saatu kuin isun lakoninen kommentti -Nää ei ole syysviljamaita. Suorakylvössä on sama juttu. Jos tähdet ovat olleet suosiollisia, niin paras menetelmä maan päällä, mutta kuka selvittäisi vaikeuksien perimmäisen syyn ???
Varmaan joku, joka katsoo pintaa syvemmälle ja vaikka vähän mittailee asioita?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/peltop%C3%A4iv%C3%A4-syntyy-neuvojien-yhteisty%C3%B6n%C3%A4-1.38395
-
Kuten sanoin, kylvömenetelmä ei minulle ole uskonto enkä halua sitä muille tuputtaa. Kerron vai omat kokemukseni ja tiedän että vastaavia taloja on. Tiedän myös sen että joku on tyytyväinen vasta 7tn satotasoon, joku ei siihenkään, itse yritän pitää työmäärän, sadon ja kulut sopivina. Kaikki äärimmäisyyksien tavoittelu on aina epätaloudellitsta.
Kylvimenä minulla alussa oli greatplains, nyt parit kylvöt tehty vieskalaisella.
-
Kuten sanoin, kylvömenetelmä ei minulle ole uskonto enkä halua sitä muille tuputtaa. Kerron vai omat kokemukseni ja tiedän että vastaavia taloja on. Tiedän myös sen että joku on tyytyväinen vasta 7tn satotasoon, joku ei siihenkään, itse yritän pitää työmäärän, sadon ja kulut sopivina. Kaikki äärimmäisyyksien tavoittelu on aina epätaloudellitsta.
Kylvimenä minulla alussa oli greatplains, nyt parit kylvöt tehty vieskalaisella.
7000kg satoja... ;D
-
Tuota en nyt aivan ymmärrä kun puhutte , että se kyntö hävittää muodostuvan mullan mikä syntyy muokattomuudella. Mutta jos lohko on vaikka neljäkymmnetä vuotta vanha ja aina viljelty, niin kyllähän siinä nähtävästi on jo ruokamultaa niin paljon, siis kyntösyvyyden verran, joten eihän kyntö sitä hävitä sitä vaan käännetään. Ja syntyyhän sitä humusta muokkaus menetelmilläkin.
-
Kuinka muuten suorakylväjät? Ruiskutatteko aina tautiaineet kasvustoon? Tautipainehan on aina lähestulkoon kovempi muokattomassa sänkimaassa.
-
Et sit ole savesta kuullut? Jonkinaista ruokamullan tapaista siinäkin on havaittavissa, mutta kovaa. Suorakylvön, kait myös kevytmuokkauksen, myötä pintaan pitäisi muodostua pehmeämpi multakerros. Ja kun sen kerroksen siihen saa muodostumaan, on aika huono idea piilottaa se siihen kyntökerrokseen.
Tautiaineita ei kasvustoon mennyt. Punahometta oli Tipplellä, sen verran ettei maltaaks kelvannut, mutta samaa ongelmaa on ollut pertsa pojillakin (tytöistä en tiedä ;) )
-
Et sit ole savesta kuullut? Jonkinaista ruokamullan tapaista siinäkin on havaittavissa, mutta kovaa. Suorakylvön, kait myös kevytmuokkauksen, myötä pintaan pitäisi muodostua pehmeämpi multakerros. Ja kun sen kerroksen siihen saa muodostumaan, on aika huono idea piilottaa se siihen kyntökerrokseen.
Tähänpä se perustuukin miksi toisaalla suorakylvö ei ole lainkaan hyvä idea, mikäli haluaa satojakin saada. Se ruokamultakerros on kyntökerroksen vahvuinen, sen alla voi olla lisää samaa laatua... Sitä tarttee käännellä, ehdottomasti plussaa kasvulle että maata käännettään lämpenemään ja kasvunjätteet sekoitetaan syvemmälle. Kun homma toimii just päinvastoin kuin savella, niitä kasvinjätteitä tulee enemmän vaikka toiveissa mahdollisimman vähän ::)
Tavoitteista kaikki kiinni, keskinkertaiseen pääsee myös turve ja multamailla, vaikkei ne sovellukaan parhaiten suorakylvöön. Olkiäes voisi olla kova juttu, kenelläkään kokemusta turvemailta, lämpeneekö maa keväällä paremmin ja lahoaako olki?
-
Et sit ole savesta kuullut? Jonkinaista ruokamullan tapaista siinäkin on havaittavissa, mutta kovaa. Suorakylvön, kait myös kevytmuokkauksen, myötä pintaan pitäisi muodostua pehmeämpi multakerros. Ja kun sen kerroksen siihen saa muodostumaan, on aika huono idea piilottaa se siihen kyntökerrokseen.
Tautiaineita ei kasvustoon mennyt. Punahometta oli Tipplellä, sen verran ettei maltaaks kelvannut, mutta samaa ongelmaa on ollut pertsa pojillakin (tytöistä en tiedä ;) )
Olen kuullut savesta. Mutta eihän se multa katoa jos sitä maata muokataan se vain sekottuu ja kun tätä "sekotusta" on tehty tarpeeksi kauvan niin kyllähän se muokkaus kerroskin alkaa "multaantumaan".. Toki onhan se nopeempaa varmasti se mullan muodostuminen pintaan, että kun ei muokata ollenkaan. MUTTA entäs jos ja kun tulee se hetki että pitää muokata vaikka kyntämällä niin meneekö vuosien multaus operaatio perseeleeen kun käännettää sitä savea pintaan ja multamaa pakenee kasvien juurien ulottumiin kun sitä on vain pintaan hamuttu?
Ja mitä tulee mullan muodostumiseen pellon pintaan, en tiedä kuinka paljon sitä oikein tulee suorakylvössä, mutta epäilen, että hyvin hyvin vähän vuodessa jotain millejä?? Joten mitä hyötyä on siitä että se onneton ohut multa kerros muodostuu maan pintaan?? Kasvithan kehittää juurensa alaspäin ei kohti taivaita.. Veikkaan etta sitä mullan muodostumista saatte odottaa parisataa vuotta ennen kuin siitä on todellista hyötyä kasvin kasvun ja kasvin kehityksen kannalta jos maata ei muokata laisinkaan tuona aikana.
En tuomitse suorakylvöä, mutta en kyllä mentelmää täysin purematta niele...
-
Pellon pinta muuttuu ajanoloon aaltomaisekesi ja epätasaiseksi minimimuokatessa lautasäkeellä ja suorakylvöllä joilla saa kasoja ja klönttejä olkisesta maasta muttei pätkääkään tasoitettua. Kyntö, raskas ja runsas äestys s-piikki äkeellä pitää pellon pinnan tasaisena, mutta ei kiinnosta pätkääkään aikaa ja polttoainetta sekä koneita syövänä metodina.
-
Ainakin suorakylvön vankat kannattajat ja puolesta puhujat ovat vähentyneet....
Epäilen, että asia onkin hieman päinvastoin, suorakylvön kannattajat kyllä lisääntyvät. Mutta kuten ketjussakin on mainittu, ei siitä tarvitse kauheasti muille (lue: epäiliöille) meuhkata. Ja kaikki suorakylvöä käyttävät eivät ole välttämättä "astuneet ulos kaapista" ;)
Ja ennen kuin joku vääräleuka (mahdollisesti suorakylvö fobioinen) taas ehtii viisastelemaan; niin, tässä yhteydessä tuolla "kaapilla" ei ole mitään tekemistä sukupuolisen suuntauksen kanssa.
-
Mutta eihän se multa katoa jos sitä maata muokataan se vain sekottuu ja kun tätä "sekotusta" on tehty tarpeeksi kauvan niin kyllähän se muokkaus kerroskin alkaa "multaantumaan"..
Valitettava tosiasia on (savella) että tuo multa todellakin katoaa viljanviljelyssä, tätä on ehkä kevyempien maiden viljelijän vaikea uskoa. Tästä katoamisesta on omakohtaista kokemusta jo useamman vuosikymmenen ajalta.
Edit
meneekö vuosien multaus operaatio perseeleeen kun käännettää sitä savea pintaan ja multamaa pakenee kasvien juurien ulottumiin kun sitä on vain pintaan hamuttu?
Joo, näinkin voisi sanoa, silloin kun palataan taas aloitus pisteeseen. Mutta juuristo ei liene tässä se ensisijainen ongelma, vaan että jyvällä olisi muuten yllään pehmeämpi kerros peittonaan. Ja siihen pehmeämpää kerrokseen sen jyvän sijoittaminen sujuu huomattavasti optimaalisemmin. Kuin nyt mulla esiemerkiksi, näin ekana vuonna, kun pinta oli kovin kovaa ja heikosti murustuvaa, siellä oli jyvärassukka paikoin kuin sepelikasassa. Ja kyllä savikkojen miehet tietää tuon ihan normaalissa kylvössäkin. Muokkauskaluston pitää olla raskasta ja tehokasta, jotta jyvälle sais edes kohtuu olot.
Kovista savista johtuen Semeato, markkinoiden kovimmalla vannaspainatuksellaa, oli oma valintani, vaikka ensin kovasti olin VMään kallellani.
Eri keskusteluissa on kyseenalaitettu noita kovia vannaspainatuksen tarpeita, kumma kyllä, en muista että kukaan olisi ihmetellyt äkeiden korkeita piikkipainoja?!?
Ja HUOM! Otan edelleenkin kantaa vain savimailla viljelyyn.
-
En ole suorakylvö fobinen. Mutta kuten sanoin en asiaa purematta niele.
Ymmärrän, että moni hakee suorakylvöllä kustannus tehokkuutta viljelyyn, ajan käytön säästöä ynnä muuta, tekijöitä on monia. Kukin taaplaa tyylillään.
Mitä tulee suorakylvö fobisuuteen niin päin vastoin sielä missä kärsitään maan erroosiosta menetelmä on erinomainen. Alun alkaenhan se on kehitetty nimen omaan maan erroosiosta kärsiville maille.
Suomi ei tosin maantieteellisesti ja ilmastollisesti ole erroosio herkkää aluetta.
-
Mutta eihän se multa katoa jos sitä maata muokataan se vain sekottuu ja kun tätä "sekotusta" on tehty tarpeeksi kauvan niin kyllähän se muokkaus kerroskin alkaa "multaantumaan"..
Valitettava tosiasia on (savella) että tuo multa todellakin katoaa viljanviljelyssä, tätä on ehkä kevyempien maiden viljelijän vaikea uskoa. Tästä katoamisesta on omakohtaista kokemusta jo useamman vuosikymmenen ajalta.
Edit
meneekö vuosien multaus operaatio perseeleeen kun käännettää sitä savea pintaan ja multamaa pakenee kasvien juurien ulottumiin kun sitä on vain pintaan hamuttu?
Joo, näinkin voisi sanoa, silloin kun palataan taas aloitus pisteeseen. Mutta juuristo ei liene tässä se ensisijainen ongelma, vaan että jyvällä olisi muuten yllään pehmeämpi kerros peittonaan. Ja siihen pehmeämpää kerrokseen sen jyvän sijoittaminen sujuu huomattavasti optimaalisemmin. Kuin nyt mulla esiemerkiksi, näin ekana vuonna, kun pinta oli kovin kovaa ja heikosti murustuvaa, siellä oli jyvärassukka paikoin kuin sepelikasassa. Ja kyllä savikkojen miehet tietää tuon ihan normaalissa kylvössäkin. Muokkauskaluston pitää olla raskasta ja tehokasta, jotta jyvälle sais edes kohtuu olot.
Kovista savista johtuen Semeato, markkinoiden kovimmalla vannaspainatuksellaa, oli oma valintani, vaikka ensin kovasti olin VMään kallellani.
Eri keskusteluissa on kyseenalaitettu noita kovia vannaspainatuksen tarpeita, kumma kyllä, en muista että kukaan olisi ihmetellyt äkeiden korkeita piikkipainoja?!?
Ja HUOM! Otan edelleenkin kantaa vain savimailla viljelyyn.
Itselläkin on jonkun verran savimaita ja joitakin aitosaviakin ongelma näillä lohkoilla on lähinna, että ne kuivuu liikaa keväällä JOS ajoitus ei ole kylvöjen suhteen täydellinen varsinkin jos ne on kynnetty syksyllä, mutta kultivoituna ongelmaa ei esiinny . Satoja ne tuottaa aivan samanlailla kuin muutkin maaljit pois lukien pelkät kukkamulta maat. Mullan tai oikeestaan humuksen muodostus on toki vaivalloista mutta viljelykierolla täysin mahdollista ja suotavaa maan rakenteen kunnolta ja mielestäni suorakylvö ei juurikaan paranna maan rakennetta millään lailla jos maa ei sitten ole erroosio herkkä..
Ja mitä tulee äkeiden korkeisiin piikkipainoihin niin äkeen raskaudellahan haitaan mahdollisimman tasasta kylvö pohjaa yhdessä piikkien sijoittelun, lukumäärän ja koon kanssa.
Itse en kyllä kyseenalastaisi yhtään suorakylväkoneiden vannaspainatuksia sillä tuskin millään pienellä painatuksella saadan siementä optimaalisen kylvösyvyyteen varsinkin jos lohkolla on maalaji vaihtuvuutta aitosavesta vaikkapa rutamaahan, sopimattomalla painatuksella tuskin saadaan aikaan tasaita oraita.....
-
Sanotte mitä sanotte ja teette mitä teette. Suorakylvö on yhtä hanurista kun aamuinen pierun pelmahdus.
-
Kuten sanoin, kylvömenetelmä ei minulle ole uskonto enkä halua sitä muille tuputtaa. Kerron vai omat kokemukseni ja tiedän että vastaavia taloja on. Tiedän myös sen että joku on tyytyväinen vasta 7tn satotasoon, joku ei siihenkään, itse yritän pitää työmäärän, sadon ja kulut sopivina. Kaikki äärimmäisyyksien tavoittelu on aina epätaloudellista.
Veit jalat suustani. Mulla lähin naapuri kyntää, äestää, äestää, kylvää ja jyrää. Minä kylvän. Hän aloittaa touot viikkoa aikaisemmin, lopetamme samoihin aikoihin. Hänellä on muokkaus- ja kylvökaluston jälleenhankinta-arvo noin 100 000 e, mulla 60 000 e. Hän ruiskuttaa puolet maistaan glyfosaatilla, minä kaiken. Kumpikin ruuttaamme tautiaineet. Hänellä menee polttoainetta hehtaarille 70 litraa, mulla 30. Hän saa vehnää 5000 kg, minä naftin 4000. Kumpikin olemme ratkaisuumme tyytyväisiä eikä meillä ole mitään tarvetta käännyttää toinen toisiamme.
-
En nyt tiedä, onko näissä keskusteluissakaan ihmeemmin suorakylvöä tuputettu toisille. Lähinnä kerrottu syitä siihen siirtymiseen ja sen jatkamiseen. On kuitenkin viljelijöitä jotka harkitsevat suorakylvöön siirtymistä, ja he todennäköisesti ovat kiinnostuneita lukemaan menetelmän toimivuudesta. Itse ainakin kovasti yritin, ennen suorakylvöön siirtymistäni, kahlata läpi kaikenlaista aineistoa asiaan liittyen, kuten eri suorakylvökoneiden ominaisuuksiin liittyviä viljelijöiden kokemuksia. Sen verra iso muutos menetelmä kuitenkin on, ettei siihen nyt ihan sokkona kannata hypätä, investointinakin huomattava. Kiva sit huomata joku ominaisuus, joka ei ollenkaan sovi omille pelloille. Loimaalla esim Rapid on mukana, ja näilläkin sivustoilla on useampaan kertaan mainittu, ettei kyseinen kone sovi kovilla mailla suorakylvöön, kun kokeessa kone on menestynyt erinomaisesti.
Omituista tosin, että Loimaallakin on harrastettu hieman "kikkailua". Tänä vuonna siellä jätettiin, kuulemma, glyfosaatti ruiskuttamatta, ja näin sitten maata muokkaavat koneet kuten Rapid saivat siitä etua rikkaruohoja vastaan, verrattuna sitten "aitoon". Tietty voivat perustella haluavansa selvittää miten menetelmä toimisi ilman joka vuotista glyfosaattia, mutta tämäkin olisi ollut reilua ilmoittaa etukäteen. Glyfosaatti kuitenkin aika oleellinen osa menetelmää, kait? Saa nyt nähdä miten asiasta Koneviestissä tullaan raportoimaan...
Loimaan suorakylvökoe on ollut myös hyvänä tietolähteenä, puute siinä on ainakin se, että siitä ei saa tietoa eri maalajien vaikutuksesta onnistumiseen. Ja siellä lähtökohtakin oli, että pellot olivat olleet kevytmuokkauksessa jo jonkin aikaa ennen kokeen alkamista, ja näin pintamaa jo valmiiksi paremmassa kunnossa kuin vuosien kyntämisen jäljiltä, näin oletan.
Olen myös samaa mieltä, mulle on aivan sama miten muut saavat jyvänsä jemmattua.
-
Maan rakenne unohdetaan usein. Ensin kyttäillään kokemuksia ja mielipiteitä eri koneista ja menetelmistä, mutta tärkein osa-alue jää pimentoon. Ostetaan uutta rautaa kaupasta, mitä sitten vedellään pitkin peltoja ja huomataan kuinka pienellä työmäärällä ja polttoaineella saadaan kylvötyöt tehtyä.
Maan pitää kestää tuo suorakylvötouhu. Itse nostan pH:n yli seiskan. Ojituksen ollessa kunnossa laitan vähintään 2v. viherlannoitus/nurmikasvuston kasvamaan. Mailasta, ruokonataa...
Jankkuroin sen ja annan heinien juurten stabiloida maan rakenteen.
Tuo tuntuu olevan ihan mukiinmenevä tapa suorakylvetyillä lohkoilla. Eipä tuo maan rakenteen korjaus näytä haittaavan vino/vääräkylvetyillä länteilläkään.
Eikä se glyfon yltiöpäinen ruiskutus pitkällä tähtäimellä ole mistään kotoisin. Viljelykiertoa.
-
Maan rakenne unohdetaan usein. Ensin kyttäillään kokemuksia ja mielipiteitä eri koneista ja menetelmistä, mutta tärkein osa-alue jää pimentoon. Ostetaan uutta rautaa kaupasta, mitä sitten vedellään pitkin peltoja ja huomataan kuinka pienellä työmäärällä ja polttoaineella saadaan kylvötyöt tehtyä.
Maan pitää kestää tuo suorakylvötouhu. Itse nostan pH:n yli seiskan. Ojituksen ollessa kunnossa laitan vähintään 2v. viherlannoitus/nurmikasvuston kasvamaan. Mailasta, ruokonataa...
Jankkuroin sen ja annan heinien juurten stabiloida maan rakenteen.
Tuo tuntuu olevan ihan mukiinmenevä tapa suorakylvetyillä lohkoilla. Eipä tuo maan rakenteen korjaus näytä haittaavan vino/vääräkylvetyillä länteilläkään.
Eikä se glyfon yltiöpäinen ruiskutus pitkällä tähtäimellä ole mistään kotoisin. Viljelykiertoa.
Olipa siinä hyvä, asiallinen ja informaatoita antava mielipide, joka antaa ajattelemisen aihetta.
Harvinaista herkkua Agronetin foorumissa, joka tuntuu monen kirjoittajan kohdalla olevan mahdoton tehtävä.
-
Maajullikin tuli uudistuneena tauon jälkeen hiekkalaatikolle, ja ah, niin solidaarisena, sosiaalisena ja asiallisena.
Hyvä niin. ;D
-
Vaan ei sosialistisena.
Kuitenkin: Vastapainona Loimaan jullille ;)
-
Vaan ei sosialistisena.
Kuitenkin: Vastapainona Loimaan jullille ;)
Kas kaappi-Jokerikin on noussu keskiviikkoilllan pudotuspeleihin. ;D
-
Vaan ei sosialistisena.
Kuitenkin: Vastapainona Loimaan jullille ;)
Kas kaappi-Jokerikin on noussu keskiviikkoilllan pudotuspeleihin. ;D
Oletkos katsonut koskaan elokuvaa "Good Will Hunting?"
Sinä tulit siitä filmistä mieleen.
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
-
Suorakylvö sopii tietyille maalajeille todella hyvin, aitosavilla voi unohtaa sen vakiomenettelynä, toki toimii kuivina alkukesinä erittäin hyvin savikoilla erityisesti vehnällä ja ljykasveilla mutta jos märkä alkukesä niin ei puimurille paljoa töitä tule savikoilla.
-
Suorakylvö- kuten myös luomu - ovat viljelyteknologioita, jotka toimivat vahvojen mielikuvien varassa.
Kummassakin homma toimii, jos minimikoneketjulla pystytään haalimaan runsaasti tukikelpoista pinta-alaa.
Olisi vaikea kuvitella, miten jotakin nopeasti kasvavaa 500 ha tilaa pystyttäisiin muuten viljelemään kuin
joko suorakylvökoneella kiertämällä tai sitten 300 ha pelloista kerrallaan lepäämässä.
Suorakylvöhän piti tilakohtaisesti alkaa näin, muuten ei voi toimia:
1. vuonna triplatiheydellä salaojitus, sata sorasilmäkettä per hehtaar, ja kunnostustasaus laserilla.
2. vuonna muokkausretiisi
3. 60 tonnin kalkitus, jankkurointi ja nurmen perustaminen
4. vuonna nurmi kasvaa hienosti.
5. vuoden syyskesällä nurmen päättäminen
6. vuonna huippusato, esimerkiksi rukiista.
Tästä huippusadosta juttu VM kylvökoneen mainoslehteen sitten.
-SS-
-
Kyl se suorakylvö vaan on kustannustehokas, ei voi muuta sanoa. Moni kylvättää meidän "nurkilla" eräällä suorakylväjällä, talojen omat kylvimet on ladossa. Ainoa haitta, isohkokin on se että kylväjä ei ehdi optimi aikaan joka puolelle.
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
Tässä huomaa selvästi vähänkinlaisen muokkaamisen hyödyn, eron huomaa parhaiten 0-lannoitusruudussa.
Kaurahan ei ole kovin ronkeli veden suhteen..
(http://i2.aijaa.com/t/00244/14226369.t.jpg) (http://aijaa.com/3MOwKi) (http://i1.aijaa.com/t/00871/14226370.t.jpg) (http://aijaa.com/jcNdjs)
(http://i2.aijaa.com/t/00029/14226371.t.jpg) (http://aijaa.com/snyUgx)(http://i7.aijaa.com/t/00207/14226372.t.jpg) (http://aijaa.com/ui9EHd)(http://i8.aijaa.com/t/00348/14226373.t.jpg) (http://aijaa.com/3Ntx42)
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
vesitilaa, mikä auroilla tehdään ei muokkaamattomassa maassa ole, eikä sitä taida sinne ajankaan kanssa tulla. Veden läpäisy paranee, kun tämä kyntöantura sieltä poistuu vuosien kuluessa. Mulla parikymmentä vuotta kyntämättä olleita lohkoja, eikä ne sen kummemmiksi ole muuttuneet. Rankkasateet on myrkkyä ja jos vesi lähtee pintaa valumaan, niin tulee yleensä myös satotappiota. Osan lohkoista saisi tasaamalla paremmiksi, osa valmiiksi rinnepeltoja ja sellaisina pysyvät. Jos kynnön jättää pois, niin märkää maata ei saa sotkea yhtään, aika korjaa näitä tiivistymiä todella hitaasti.
Nyt eletään jo kolmatta peräkkäistä sateista kesää, jolloin suorakylvökset on kovilla. Ennen täällä oli suurin ongelma kevätkuivuus, jota suorakylvö kyllä auttoi, kun pintahaihdunta jää minimiin. Silti hukkakaurakierroksilla taaskin tuumasin, ettei niin suurta sadonlisää taitaisi saada kyntämällä, että näillä viljanhinnoilla saisi kyntämisen kulut katettua?
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
vesitilaa, mikä auroilla tehdään ei muokkaamattomassa maassa ole, eikä sitä taida sinne ajankaan kanssa tulla. Veden läpäisy paranee, kun tämä kyntöantura sieltä poistuu vuosien kuluessa. Mulla parikymmentä vuotta kyntämättä olleita lohkoja, eikä ne sen kummemmiksi ole muuttuneet. Rankkasateet on myrkkyä ja jos vesi lähtee pintaa valumaan, niin tulee yleensä myös satotappiota. Osan lohkoista saisi tasaamalla paremmiksi, osa valmiiksi rinnepeltoja ja sellaisina pysyvät. Jos kynnön jättää pois, niin märkää maata ei saa sotkea yhtään, aika korjaa näitä tiivistymiä todella hitaasti.
Nyt eletään jo kolmatta peräkkäistä sateista kesää, jolloin suorakylvökset on kovilla. Ennen täällä oli suurin ongelma kevätkuivuus, jota suorakylvö kyllä auttoi, kun pintahaihdunta jää minimiin. Silti hukkakaurakierroksilla taaskin tuumasin, ettei niin suurta sadonlisää taitaisi saada kyntämällä, että näillä viljanhinnoilla saisi kyntämisen kulut katettua?
Kuinkas paljon alpo olettaa kyntöön tuhraantuvan kuluja?
Sateisena kasvukautena muokatun ja muokkaamattoman ero on äkkiä 2000-3000kg muokatun hyväksi. 100euroa tonni eli 300euroa. Ohra ei kestä yhtään märkää.
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
vesitilaa, mikä auroilla tehdään ei muokkaamattomassa maassa ole, eikä sitä taida sinne ajankaan kanssa tulla. Veden läpäisy paranee, kun tämä kyntöantura sieltä poistuu vuosien kuluessa. Mulla parikymmentä vuotta kyntämättä olleita lohkoja, eikä ne sen kummemmiksi ole muuttuneet. Rankkasateet on myrkkyä ja jos vesi lähtee pintaa valumaan, niin tulee yleensä myös satotappiota. Osan lohkoista saisi tasaamalla paremmiksi, osa valmiiksi rinnepeltoja ja sellaisina pysyvät. Jos kynnön jättää pois, niin märkää maata ei saa sotkea yhtään, aika korjaa näitä tiivistymiä todella hitaasti.
Nyt eletään jo kolmatta peräkkäistä sateista kesää, jolloin suorakylvökset on kovilla. Ennen täällä oli suurin ongelma kevätkuivuus, jota suorakylvö kyllä auttoi, kun pintahaihdunta jää minimiin. Silti hukkakaurakierroksilla taaskin tuumasin, ettei niin suurta sadonlisää taitaisi saada kyntämällä, että näillä viljanhinnoilla saisi kyntämisen kulut katettua?
Kuinkas paljon alpo olettaa kyntöön tuhraantuvan kuluja?
Sateisena kasvukautena muokatun ja muokkaamattoman ero on äkkiä 2000-3000kg / tila muokatun hyväksi. 100euroa tonni eli 300euroa. Ohra ei kestä yhtään märkää.
-
Suorakylvö on ainoa menetelmä panssarivaunukultivoinnin ohella, jolla
suuremman tehoviljelmän peltotyöt saadaan edes jossakin järkevässä
aikataulussa valmiiksi.
Pientiloilla suorakylvö on se kalliimpi menetelmä, koska jonkun VM:n hinnalla
- ja tarvittavan vetokoneen päivityksen hinnalla - pientilan kyntökoneketjun
pystyy hankkimaan hyväkuntoisena moneen kertaan, ja ylimääräistä aikaa
nyt riittää viikon verran aivan hyvin. Sopivan kevyellä kalustolla kun harrastaa,
niin kyntökin menee isollavaihteella melkoisen vähällä polttoaineella, itse asiassa.
Eli suorakylvö on tuottavuustehostetun rakennemuutoksen airut.
-SS-
-
Suorakylvö on ainoa menetelmä panssarivaunukultivoinnin ohella, jolla
suuremman tehoviljelmän peltotyöt saadaan edes jossakin järkevässä
aikataulussa valmiiksi.
Pientiloilla suorakylvö on se kalliimpi menetelmä, koska jonkun VM:n hinnalla
- ja tarvittavan vetokoneen päivityksen hinnalla - pientilan kyntökoneketjun
pystyy hankkimaan hyväkuntoisena moneen kertaan, ja ylimääräistä aikaa
nyt riittää viikon verran aivan hyvin. Sopivan kevyellä kalustolla kun harrastaa,
niin kyntökin menee isollavaihteella melkoisen vähällä polttoaineella, itse asiassa.
Eli suorakylvö on tuottavuustehostetun rakennemuutoksen airut.
-SS-
Osimoilleen näin. Kyllä suorakylvö ainakin jossain mittakaavassa on kaikilla useamman sadan hehtaarin tiloilla käytössä. Muutama tonni vähemmän satoa vuodessa - kuka sellaista edes huomaa, ja jos huomaakin, se voi johtua niin monesta tekijästä, että siinä taitaa jäädä syyllinen selvittämättä, ellei ole riittävästi rinnakkaisia koeruutuja.
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
Tässä huomaa selvästi vähänkinlaisen muokkaamisen hyödyn, eron huomaa parhaiten 0-lannoitusruudussa.
Kaurahan ei ole kovin ronkeli veden suhteen..
Tästä 0- lannoitusruudusta. Näissä kaikissa kokeissa mitä julkisesti hehkutetaan koreilee erään lannoitetehtaan logo aina mukana, samoin keskusliikkeille se apupaska on jokseenkin merkittävä volyymituote. Eli, tuo nollaruutu kertoo ainoastaan miten tietyllä tavalla viljellyssä lohkossa kasvaa vilja ilman lannoitusta, ei sitä miten se voisi siinä kasvaa... Mua aina naurattaa kun jaralaiset twiittaa kuvia miten taas kasvaa huonosti kun ei olla tuupattu sitä ja sitä. Hah! =)
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
Tässä huomaa selvästi vähänkinlaisen muokkaamisen hyödyn, eron huomaa parhaiten 0-lannoitusruudussa.
Kaurahan ei ole kovin ronkeli veden suhteen..
Tästä 0- lannoitusruudusta. Näissä kaikissa kokeissa mitä julkisesti hehkutetaan koreilee erään lannoitetehtaan logo aina mukana, samoin keskusliikkeille se apupaska on jokseenkin merkittävä volyymituote. Eli, tuo nollaruutu kertoo ainoastaan miten tietyllä tavalla viljellyssä lohkossa kasvaa vilja ilman lannoitusta, ei sitä miten se voisi siinä kasvaa... Mua aina naurattaa kun jaralaiset twiittaa kuvia miten taas kasvaa huonosti kun ei olla tuupattu sitä ja sitä. Hah! =)
Nyt ei hablaa??
Eikös tosta huomaa persilmälläkin että puolet huonompaa ku ra*****? Onhan toi sentään ruiskutettu rikoista ja tautiaineetkin saanu.
Miten siinä muuten sitten pitäs kasvaa?
BTW,
Noi koepalaset ja suorakylvökokeet on perustettu vanhalle jurttimaalle, luulis olevan nallia maassa....
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
Tässä huomaa selvästi vähänkinlaisen muokkaamisen hyödyn, eron huomaa parhaiten 0-lannoitusruudussa.
Kaurahan ei ole kovin ronkeli veden suhteen..
Tästä 0- lannoitusruudusta. Näissä kaikissa kokeissa mitä julkisesti hehkutetaan koreilee erään lannoitetehtaan logo aina mukana, samoin keskusliikkeille se apupaska on jokseenkin merkittävä volyymituote. Eli, tuo nollaruutu kertoo ainoastaan miten tietyllä tavalla viljellyssä lohkossa kasvaa vilja ilman lannoitusta, ei sitä miten se voisi siinä kasvaa... Mua aina naurattaa kun jaralaiset twiittaa kuvia miten taas kasvaa huonosti kun ei olla tuupattu sitä ja sitä. Hah! =)
Nyt ei hablaa??
Eikös tosta huomaa persilmälläkin että puolet huonompaa ku ra*****? Onhan toi sentään ruiskutettu rikoista ja tautiaineetkin saanu.
Miten siinä muuten sitten pitäs kasvaa?
BTW,
Noi koepalaset ja suorakylvökokeet on perustettu vanhalle jurttimaalle, luulis olevan nallia maassa....
Ja maan rakenne vinossa...Se on vähän sama kun me lähdetään vertaamaan munamankeleita, kummalla pääsee kovempaa sillä missä on polkimet vai siilä missä ei ole?
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
Tässä huomaa selvästi vähänkinlaisen muokkaamisen hyödyn, eron huomaa parhaiten 0-lannoitusruudussa.
Kaurahan ei ole kovin ronkeli veden suhteen..
Tästä 0- lannoitusruudusta. Näissä kaikissa kokeissa mitä julkisesti hehkutetaan koreilee erään lannoitetehtaan logo aina mukana, samoin keskusliikkeille se apupaska on jokseenkin merkittävä volyymituote. Eli, tuo nollaruutu kertoo ainoastaan miten tietyllä tavalla viljellyssä lohkossa kasvaa vilja ilman lannoitusta, ei sitä miten se voisi siinä kasvaa... Mua aina naurattaa kun jaralaiset twiittaa kuvia miten taas kasvaa huonosti kun ei olla tuupattu sitä ja sitä. Hah! =)
Nyt ei hablaa??
Eikös tosta huomaa persilmälläkin että puolet huonompaa ku ra*****? Onhan toi sentään ruiskutettu rikoista ja tautiaineetkin saanu.
Miten siinä muuten sitten pitäs kasvaa?
BTW,
Noi koepalaset ja suorakylvökokeet on perustettu vanhalle jurttimaalle, luulis olevan nallia maassa....
Ja maan rakenne vinossa...Se on vähän sama kun me lähdetään vertaamaan munamankeleita, kummalla pääsee kovempaa sillä missä on polkimet vai siilä missä ei ole?
Eipä ole maan rakenne vinossa tai muutenkaan huono.
Vai pitäskö tosta vastauksesta oikolukea että syy nollaruudun karmeeseen satoeroon on siis maan rakenteessa jota on korjattu tautiaineilla, lannotuksella ja rikkatorjunnalla?
-
Eipä ole maan rakenne vinossa tai muutenkaan huono.
Vai pitäskö tosta vastauksesta oikolukea että syy nollaruudun karmeeseen satoeroon on siis maan rakenteessa jota on korjattu tautiaineilla, lannotuksella ja rikkatorjunnalla?
Enmäänyt taas jaksa sua. Huoh... Pidä tunkkis.
-
Eipä ole maan rakenne vinossa tai muutenkaan huono.
Vai pitäskö tosta vastauksesta oikolukea että syy nollaruudun karmeeseen satoeroon on siis maan rakenteessa jota on korjattu tautiaineilla, lannotuksella ja rikkatorjunnalla?
Enmäänyt taas jaksa sua. Huoh... Pidä tunkkis.
Munasillaan fatbikellä ilman satulaa kohti pitkäripasta, huh...
-
Suorakylvö sopii 75 rosentil omist pelloist.tää vesi jää seisomaan,kellastuu jankutus johtuu ratin ja penkin välist.piukkaan tallatut aitosavet varmaan kellastuu.tilakohtasia juttuja
-
Suorakylvö sopii 75 rosentil omist pelloist.tää vesi jää seisomaan,kellastuu jankutus johtuu ratin ja penkin välist.piukkaan tallatut aitosavet varmaan kellastuu.tilakohtasia juttuja
Kuvia odotellessa.....
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
Hyvin realistisen kuuloista tarinaa. Suorakylvön soveltuvuudesta omille lohkoille ei tiedä ennenkuin sitä kokeilee.
Mikään maalajikysymys tms. ei anna yksiselitteistä vastausta miksi jossain toimii ja jossain ei.
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
vesitilaa, mikä auroilla tehdään ei muokkaamattomassa maassa ole, eikä sitä taida sinne ajankaan kanssa tulla. Veden läpäisy paranee, kun tämä kyntöantura sieltä poistuu vuosien kuluessa. Mulla parikymmentä vuotta kyntämättä olleita lohkoja, eikä ne sen kummemmiksi ole muuttuneet. Rankkasateet on myrkkyä ja jos vesi lähtee pintaa valumaan, niin tulee yleensä myös satotappiota. Osan lohkoista saisi tasaamalla paremmiksi, osa valmiiksi rinnepeltoja ja sellaisina pysyvät. Jos kynnön jättää pois, niin märkää maata ei saa sotkea yhtään, aika korjaa näitä tiivistymiä todella hitaasti.
Nyt eletään jo kolmatta peräkkäistä sateista kesää, jolloin suorakylvökset on kovilla. Ennen täällä oli suurin ongelma kevätkuivuus, jota suorakylvö kyllä auttoi, kun pintahaihdunta jää minimiin. Silti hukkakaurakierroksilla taaskin tuumasin, ettei niin suurta sadonlisää taitaisi saada kyntämällä, että näillä viljanhinnoilla saisi kyntämisen kulut katettua?
Kuinkas paljon alpo olettaa kyntöön tuhraantuvan kuluja?
Sateisena kasvukautena muokatun ja muokkaamattoman ero on äkkiä 2000-3000kg muokatun hyväksi. 100euroa tonni eli 300euroa. Ohra ei kestä yhtään märkää.
Lainaus jonkun urakoitsijan hinnastosta:
Kyntö, Kverneland EG 85 0,8-1 hehtaaria/h = 60 € / ha
Lautasmuokkaus, Pöttinger Terradisc 3000 2 hehtaaria/h = 37€ / ha
Pintaäestys 5-7 ha/h 25€ / ha
yhteensä 123 €/ha ja kun lähdetään -54€/ha tilanteesta, niin ainakin ne 2000 kg pitää tulla joka vuosi enempi että kannattaa. Loimaan suorakylvökokeen tuloksista voi tarkastaa paljonko siinä kynnetyltä on sitten oikeesti tullut enemmän :)
-
Loimaan suorakylvökokeen tekijät korostavat itsekin sitä, että tuloksista ei voi tehdä kaikkia muitakin maamme peltoja koskevia yleispäteviä johtopäätöksiä. Loimaan suorakylvökoe todistaa vain sen, että kyseisellä koelohkolla suorakylvö toimii paremmin kuin kyntö.
-
Eikös tuossa suorakylvössä aika perustava lähtökohta (jos oikeesti satoa tavoitellaan) ole kunnossa oleva pellon vesitalous. Tietysti kynnetylläkin pellolla pitää olla ok, mutta korostuu suorakylvössä.
-
Ehkäpä se kyntöketju tuntuu kalliilta. Mutta suoraankylväjäkin ottaa urakoidessa jotaki ?
-SS-
-
Ehkäpä se kyntöketju tuntuu kalliilta. Mutta suoraankylväjäkin ottaa urakoidessa jotaki ?
-SS-
suorakylvö liikkuu kynnön kanssa samoilla luvuilla? kyntöketjussa oli laskettu vain kynnön ja sitä seuraavan välttämättömän muokkauksen kustannus.
Kylvöön tai kasvinsuojeluun liittyvät kustannukset on sitten asia erikseen, niitä on vaikeampaa arvioida, kun ovat lohko-, kone- tai kasvilajikohtaisia... joskus ei tarvitse ruiskuttaa keväällä, jollain koneella voi hyvissä oloissa myös sänkikylvää, välillä kylvetään monivuotisia kasveja ym
tuskin rapidi urakoitsija ottaa kylvöstä suorakylvölisää, jos hyvissä keleissä kylvää sänkeä, vaan samalla hinnastolla mennään.....
-
Onhan kultivointinin. Ja mihin kyntäjä tarvitsisi lautasmuokkausta ?
-SS-
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
Ohra ei sovellu oikein suorakylvöön tai mihinkään muuhunkaan kuin kynnettyyn peltoon. Jos sitä ohraa ei ole pakko viljellä niin suorakylväen kyllä pärjää. Tosin jos pellot on "altaita" niin useamman vuoden kyntö sisäänpäin ja tasailua vaatii.
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
Ohra ei sovellu oikein suorakylvöön tai mihinkään muuhunkaan kuin kynnettyyn peltoon. Jos sitä ohraa ei ole pakko viljellä niin suorakylväen kyllä pärjää. Tosin jos pellot on "altaita" niin useamman vuoden kyntö sisäänpäin ja tasailua vaatii.
Paskan marjat, suorakylvö ei sovellu ku preerialle.
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
Ohra ei sovellu oikein suorakylvöön tai mihinkään muuhunkaan kuin kynnettyyn peltoon. Jos sitä ohraa ei ole pakko viljellä niin suorakylväen kyllä pärjää. Tosin jos pellot on "altaita" niin useamman vuoden kyntö sisäänpäin ja tasailua vaatii.
Ei siellä altaassa kasva kuin riisi kunnolla.
-
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat. Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi.
Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää? Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa?
Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.
Ohra ei sovellu oikein suorakylvöön tai mihinkään muuhunkaan kuin kynnettyyn peltoon. Jos sitä ohraa ei ole pakko viljellä niin suorakylväen kyllä pärjää. Tosin jos pellot on "altaita" niin useamman vuoden kyntö sisäänpäin ja tasailua vaatii.
Jotain aikaista lajia pitää olla, ettei punnit ruuhkaudu myöhäisempään ajankohtaan, no tietysti aikainen kaura vois olla yks vaihtoehto, kun ei sitä ruistakaan joka vuosi tuu kylvettyä.
-
Miten suorakylvöväki multaa lietteen mahdollisimman vähän pintaelämää häiriten? Onko vanha kunnon hankmo tässä hyvä?
-
Miten suorakylvöväki multaa lietteen mahdollisimman vähän pintaelämää häiriten? Onko vanha kunnon hankmo tässä hyvä?
Hyvä kysymys. Mitenköhän myös esim. kalkin kanssa?
Otetaan boksin ulkopuolelta ihan vaan heittona. Mitä suorakylvö aiheuttaa?
Kasvijätteen konsentroituminen maan pintaan. Okei. Ravinteet kulkee mihin kulkee.
Voisiko olla niin, että muokkausviljelyyn verrattuna, suorakylvössä luodaan pysyvää reaktiopintaa humuksella?
Koska suorakylvön hyödyt alkavat näkymään pikkuhiljaa ajan saatossa, tämä voisi olla yksi iso tekijä. Humuksen muodostuminen kuitenkin vie oman aikansa. Voisiko sen reformaation korvata lisäämällä vain hiilipölyä? Tämä on se suuri kysymys.
-
Kalkki vaikutuksineen ymmärtääkseni liikkuu maaperässä n. sentin vuodessa alaspäin vaikkei asialle mitään tekisikään.
-
Kalkki vaikutuksineen ymmärtääkseni liikkuu maaperässä n. sentin vuodessa alaspäin vaikkei asialle mitään tekisikään.
Miksi se levitetään pintaan ?
-
Kalkki vaikutuksineen ymmärtääkseni liikkuu maaperässä n. sentin vuodessa alaspäin vaikkei asialle mitään tekisikään.
Miksi se levitetään pintaan ?
Kannattaisiko sun oikeesti keskittyä vain siihen sorkkien fiilaamiseen
-
Miten suorakylvöväki multaa lietteen mahdollisimman vähän pintaelämää häiriten? Onko vanha kunnon hankmo tässä hyvä?
En tiedä kuinka muut tekee, mutta itse tullut syksyisin vedettyä kultivaattorilla ja keväisin äkeellä. En ole tarkemmin ajatellut koko asiaa mitä siellä maanpintakerroksissa tapahtuu.
-
Meillä kylvetään VM:llä. Osa kylvöistä tehdään silti aivan perinteisesti muokaten. Pyrimme oikeastaan vähiin ajokertoihin, mutta Suorakylvöä sovelletaan valikoiden. Lohkot joissa silputtua olkea on paljon kultivoidaan syksyllä ja muokataan keväällä. Useimmiten näitä ovat kauran ja vehnän olki. Ohramaita joko suorakylvetään tai muokataan ainoastaan keväällä. Pahoja juolavehnälohkoja saa kuritettua ruiskuttamalla glyfosaatin syksyllä muokkaamatta, ja suorakylvön jälkeen toisen kerran keväällä. Voikin sanoa, että kaikki menetelmät ovat käytössä, ja niitä sovelletaan tapauskohtaisesti. Kyntö, kultivointi, muokkaamattomuus, äestys, jyrsin.
Myös oljen polttoa on käytetty harvakseltaan (vain poikkeuksellisen pahan olkitilanteen vuoksi)
oikeastaan
-
Toistaseks pääosin lautasmuokkaimella lannan ja kalkin multaus. Lottovoiton jälkeen vaihdan vertikaalimuokkaimeen. Jankkurointi kalkituksen jälkeen kenties myös auttaisi leviämistä, mutta on hidasta ja vaatii kuivat olosuhteet. Tämän kesän testin perusteella suorakylvössä jankkurissa tarttis olla avaava etukiekko jotta pinta pysyisi tasaisena.
-
Toistaseks pääosin lautasmuokkaimella lannan ja kalkin multaus. Lottovoiton jälkeen vaihdan vertikaalimuokkaimeen. Jankkurointi kalkituksen jälkeen kenties myös auttaisi leviämistä, mutta on hidasta ja vaatii kuivat olosuhteet. Tämän kesän testin perusteella suorakylvössä jankkurissa tarttis olla avaava etukiekko jotta pinta pysyisi tasaisena.
Tuota... tarkoitus olisi kohottaa ja löysätä maata piikkien kohdilta? Miten voisi odottaa maan pysymistä tasaisena? Vai tarkoitatko, että jankkuri nostaa paakkuja? Silloin ei ole keli tai jankkuri oikeanlainen. Nurmen jos jankkuroi, on seuraavat niitot tehtävä jankkuroinnin suuntaisesti. Poikittain ajo on liki mahdotonta. Millä vakautat jankkuroinnin tulosta? Heinänurmen jankkurointi? Sängen jankkurointi esim rukiin kylvön jälkeen? Siihen keli onkin juuri nyt parhaimmillaan ainakin täällä meilläpäin. Meillä ei jankkurissa ole etukiekkoja, mutta se toimii silti hyvin.
En ole enää suorakylväjä luomun vuoksi, mutta jankkuroisin suorakylvössäkin vain nurmia ja syysviljoja kylvön jälkeen.
Jankkuroinnin jälkeen maassa pitää olla syväjuurinen kasvi kasvamassa ja ei kannata ajaa millään koneella mahdollisimman pitkään aikaan. Joskus olen joutunut nurmen niittämään jankkuroinnin jälkeen mutta yleensä pyrin jättämään maan rauhaan ainakin muutamaksi kuukaudeksi. Syysviljat ovatkin varsinkin suorakylvettyinä hyviä. Niillehän et tarvitse tehdä välttämättä mitään seuraavaan vuoteen. Keväällä ei kuitenkaan kannata jankkuroida.
-
Tässä pähkäillyt jotta mitä tekisi kylvökoneen suhteen. Aiemmin kyselin jos jukottimeen HT 3000 vaihtaisi uudet kiekkovantaat koko vehkeeseen, mutta maksaa nuo 5500€, Kevytmuokaten sänget sitten mutta maksaa se lautasmuokkari sitten kanssa.
Ei tuo mikään ongelma ole koneita rassata, mutta VM300 näyttää kiinnostavalta kun jämerät ratkaisut ja suht avara jotta mahtuu korjaamaan jotain jos kämmi käy. Valikoiden toimenpiteitä, olis tarkoitus kylvää tilanteen mukaan. Mutta kallis kapistus näkyy olevan. Mitään koneita ei ole tarkoitus myydä pois kuten tavanomaista kylvökalustoa äkeineen, auroineen.
Puolet maista hikevää hietaa joten aivan sama muokkaako vai ei. Myrkytys tärkeintä juolan takia ym.
Jossain puhutaan tulevasta ohjelmakaudesta, eli suositaan suorakylvöä vai mikä homman nimi, vähän ulalla nytte.
-
Tässä pähkäillyt jotta mitä tekisi kylvökoneen suhteen. Aiemmin kyselin jos jukottimeen HT 3000 vaihtaisi uudet kiekkovantaat koko vehkeeseen, mutta maksaa nuo 5500€, Kevytmuokaten sänget sitten mutta maksaa se lautasmuokkari sitten kanssa.
Ei tuo mikään ongelma ole koneita rassata, mutta VM300 näyttää kiinnostavalta kun jämerät ratkaisut ja suht avara jotta mahtuu korjaamaan jotain jos kämmi käy. Valikoiden toimenpiteitä, olis tarkoitus kylvää tilanteen mukaan. Mutta kallis kapistus näkyy olevan. Mitään koneita ei ole tarkoitus myydä pois kuten tavanomaista kylvökalustoa äkeineen, auroineen.
Puolet maista hikevää hietaa joten aivan sama muokkaako vai ei. Myrkytys tärkeintä juolan takia ym.
Jossain puhutaan tulevasta ohjelmakaudesta, eli suositaan suorakylvöä vai mikä homman nimi, vähän ulalla nytte.
Eipä tota kai kukaan vielä tiedä mitä tuleva ohjelmakausi tuo tullessaan, kaikki vaan arvailee. Mä luulen, että viherryttäminen jatkuu, mutta myös suorakylvö saa paikkansa. Pykälien laatijat eivät vain tajua, että suorakylvö ei ilman glyfo toimi ja siksi koko tukisysteemistä tuleekin pannukakku. Tämä oli nyt sitten mun veikkaus..
Tollasia vm:n 3 metrisiä suorakylvökoneita nyt on aika hyvin tarjolla käytettyinä ja monesti ovat ihan hyväkuntoisiakin. Aivan perseestähän tuo on huoltaa ja siitä avaruudesta ja yksinkertaisuudestakin voidaan olla montaa mieltä. Pienessä käyttössä menee varmaan ihan ok, mutta sitten kun alkaa olemaan nelinumeroisia lukuja takana niin sieltä täältä alkaa repsottamaan. Varmasti parempiakin koneita on olemassa, mutta kyllä tuo asiansa on jotenkin ajanut. Soveltuvuudesta sun maille en osaa sanoa, kun meillä tuollaisia ei ole.
-
Tällaiset pari kesää kyllä ovat jankkuroineet maata syvemmälle kuin millään maataloustraktorin vetämällä terällä edes pääsisi. Halkeamat ovat harjanvarren syvyiset parikin tuumaa leveät. Vesikuuron tullessa vesi painuu kuin viemäriin.
Suorakylvön kerrottiin kolmekymmentä vuotta sitten pelastavan tiivistyneen maan, matojen avulla. Jostakin syystä kesäsateissa vesijärvet edelleen seisoivat suorakylvömaillakin, niin ruvettiin tihentämään ojaväliä kahteen metriin. Silti pelto oli joinakin vuosina kuin seepraraitaa, alettiin laittaa muokkausretiisiä. Retiisi kasvatti järeän varren, mutta nousi maasta ylös, ei päässyt alas. Sitten apiloitiin ja heinäiltiin, mutta apila ei viihtynytkään eikä heinä murtanut yhtään mitään.
Sitten hankittiin jankkuri, joka on oikea ultramuokkaaja, tekee sen, minkä suorakylvömadon piti tehdä, mutta ei tehnytkään.
Suorakylvölle otollisin ilmasto on noin 220 mm vuotuiset sateet, suorakylvökonevalmistajien amerikkalaisilla sydänmailla. Siellä jankkuroitu maa pysyy tiiliskivimurskan näköisenä syvyyksiin asti, vuosikaudet.
-SS-
-
Tällaiset pari kesää kyllä ovat jankkuroineet maata syvemmälle kuin millään maataloustraktorin vetämällä terällä edes pääsisi. Halkeamat ovat harjanvarren syvyiset parikin tuumaa leveät. Vesikuuron tullessa vesi painuu kuin viemäriin.
Suorakylvön kerrottiin kolmekymmentä vuotta sitten pelastavan tiivistyneen maan, matojen avulla. Jostakin syystä kesäsateissa vesijärvet edelleen seisoivat suorakylvömaillakin, niin ruvettiin tihentämään ojaväliä kahteen metriin. Silti pelto oli joinakin vuosina kuin seepraraitaa, alettiin laittaa muokkausretiisiä. Retiisi kasvatti järeän varren, mutta nousi maasta ylös, ei päässyt alas. Sitten apiloitiin ja heinäiltiin, mutta apila ei viihtynytkään eikä heinä murtanut yhtään mitään.
Sitten hankittiin jankkuri, joka on oikea ultramuokkaaja, tekee sen, minkä suorakylvömadon piti tehdä, mutta ei tehnytkään.
Suorakylvölle otollisin ilmasto on noin 220 mm vuotuiset sateet, suorakylvökonevalmistajien amerikkalaisilla sydänmailla. Siellä jankkuroitu maa pysyy tiiliskivimurskan näköisenä syvyyksiin asti, vuosikaudet.
-SS-
Asioiden oikominen ei ole mistään kotoisin. Paitsi jonkun tärisevän roottorin.
-
Jankkuroinnista vielä, niin tosiaan nurmella jonkin verran paakkua nousi pintaan, joten seuraavalla kylvökerralla joutuu jonkun muokkaustasauksen tekemään (ei toivottua). Suorakylvöpohjaa ajatellen etukiekko jankkuriterän eteen tekisi varmasti terää, esim Evers:eissä tosiaan on sellaiset. Nurmijankkureista taitavat puhua? Aurojen leikkureistakin ovat noita kuulemma rakennelleet.
-
Ei suorakylvöstä oikein ole ratkaisua jo valmiiksi tinttaantuneeseen maahan. Vaatii saatanallisen orkaanisen aineksen lisäämisen ja tinttaantuneen maan ja jankon julmaan jankkuroimiseen. Sitten jotain juuristokasvia, joskin orkaanisen aineksen mahdollinen typpi rajoittaa kasvin valintaa.
Mutta testattuhan sitä on, että tintattu jankko ei hajoa suorakylvöllä ihan helposti. Jos ollenkaan.
-
Miten tärkeänä näette pellon muotoilun suorakylvössä? Ajattelisi että se on ainakin tärkeämpää kuin kyntömenetelmän kanssa.
-
Tässä pähkäillyt jotta mitä tekisi kylvökoneen suhteen. Aiemmin kyselin jos jukottimeen HT 3000 vaihtaisi uudet kiekkovantaat koko vehkeeseen, mutta maksaa nuo 5500€, Kevytmuokaten sänget sitten mutta maksaa se lautasmuokkari sitten kanssa.
Ei tuo mikään ongelma ole koneita rassata, mutta VM300 näyttää kiinnostavalta kun jämerät ratkaisut ja suht avara jotta mahtuu korjaamaan jotain jos kämmi käy. Valikoiden toimenpiteitä, olis tarkoitus kylvää tilanteen mukaan. Mutta kallis kapistus näkyy olevan. Mitään koneita ei ole tarkoitus myydä pois kuten tavanomaista kylvökalustoa äkeineen, auroineen.
Puolet maista hikevää hietaa joten aivan sama muokkaako vai ei. Myrkytys tärkeintä juolan takia ym.
Jossain puhutaan tulevasta ohjelmakaudesta, eli suositaan suorakylvöä vai mikä homman nimi, vähän ulalla nytte.
https://www.ss.com/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/sowing-equipment/grain-drills/bnpidg.html
Vai hommaisko koko koneen mieluummin vantaiden sijaan. Rahti noin tonnin.
-
Jos lapissa jossain tornion suunnalla on vielä 3m VM myynnis niin sitä kannattaa kysyä, tuntui olevan tinkivaraa ja tarve päästä eroon. Ollut torissa ja nettikoneessa ainakin myynnissä. Eiköhän se vm ole hyvä kone, kun sillä on tosi uskollinen käyttäjäkunta.
-
Miten tärkeänä näette pellon muotoilun suorakylvössä? Ajattelisi että se on ainakin tärkeämpää kuin kyntömenetelmän kanssa.
On se tärkeää, tosin riippuu säistä ja maalajeista..
-
Eiku aurat perään. Toimii varmasti.
-
Eiku aurat perään. Toimii varmasti.
Ei toiminu viime vuonna eikä tänäkään vuonna olisi toiminut..
-
Tällaiset pari kesää kyllä ovat jankkuroineet maata syvemmälle kuin millään maataloustraktorin vetämällä terällä edes pääsisi. Halkeamat ovat harjanvarren syvyiset parikin tuumaa leveät. Vesikuuron tullessa vesi painuu kuin viemäriin.
Suorakylvön kerrottiin kolmekymmentä vuotta sitten pelastavan tiivistyneen maan, matojen avulla. Jostakin syystä kesäsateissa vesijärvet edelleen seisoivat suorakylvömaillakin, niin ruvettiin tihentämään ojaväliä kahteen metriin. Silti pelto oli joinakin vuosina kuin seepraraitaa, alettiin laittaa muokkausretiisiä. Retiisi kasvatti järeän varren, mutta nousi maasta ylös, ei päässyt alas. Sitten apiloitiin ja heinäiltiin, mutta apila ei viihtynytkään eikä heinä murtanut yhtään mitään.
Sitten hankittiin jankkuri, joka on oikea ultramuokkaaja, tekee sen, minkä suorakylvömadon piti tehdä, mutta ei tehnytkään.
Suorakylvölle otollisin ilmasto on noin 220 mm vuotuiset sateet, suorakylvökonevalmistajien amerikkalaisilla sydänmailla. Siellä jankkuroitu maa pysyy tiiliskivimurskan näköisenä syvyyksiin asti, vuosikaudet.
-SS-
Paljolti näin kävi minullekin suorakylvössä. Sopivina vuosina satoa tuli hyvin, sopimattomina vuosina tosi huonosti. Varsinkin märkinä vuosina sato oli surkea. Siksi apilanurmet tulivatkin aluksi kuvaan mukaan. Ne kyllä toimivat. Retiisin nousemisen olen myös kuullut, mutta en ehtinyt kokeilla...
Madot kyllä lisääntyivät hyvin, mutta vain pintamaan 10-12 cm olivat kasvukunnoltaan hyviä. Sen alla oli juurien lähes läpipääsemätön vyöhyke. Luomuun siirtyessäni yritin kevätkyntää HeS heinänurmea, mutta 4- siipiset paluuaurat eivät menneet maahan kun 8 cm...
Nyt alkaa tilanne olla parempi. Aktiivisesti käytetyt syväjuuriset nurmet ja viljat, kuten ruis ja syysrypsi ovat tehneet ihmeitä. Nyt maa jo läpäisee isohkonkin vesimäärän mukavasti. Parantamisen varaa on kuitenkin vielä paljon. Laadukas (tutkitusti tehokas) kimppajankkurikin tuli hankittua ja sitä tulikin tänä vuonna jo kokeiltua. Parin vuoden kuluttua näkee, onnistuiko jankkuroidun pellon vakauttaminen syväjuurisilla kasveilla. Ja että onko parempirakenteinen maa lisääntynyt.
Kyllä suorakylvössä puolensa on, mutta se jos mikä, vaatii osaamista ja ymmärrystä, mitä minulla ei ainakaan silloin ollut.
-
Mitäpä hyötyä niistä madoista ja niiden tekemistä reijistä on, jos ne tosiasiassa eivät lisää maan vedenläpäisykykyä?
Arvelenkin että kun sataa vähän reippaammin, nuo reijät sortuvat ja liettyvät umpeen, eikä vesi enää pääse imeytymään syvemmälle umpeen menneistä reijistä.
-
juuu, kyllä luonnontilaisella maalla on suuria lätäköitä kun taas tehotuotannossa olevalla jo pelkkä kasvuston tulo joskus kuivaa maan!!! just jooo. kyllä mulla ainakin noilla vanhoilla nurmilla ei ole lätäköitä 50- millin sateen jälkeen mutta kyllä näkyy "tehokkaasti viljellyllä pellolla" ja eilen kun nopin kiveksiä tulevalta vehnäpellolta huomasin et vielä on matoja kivien lähellä vaikka maa pöllysikin..
-
Mitäpä hyötyä niistä madoista ja niiden tekemistä reijistä on, jos ne tosiasiassa eivät lisää maan vedenläpäisykykyä?
Arvelenkin että kun sataa vähän reippaammin, nuo reijät sortuvat ja liettyvät umpeen, eikä vesi enää pääse imeytymään syvemmälle umpeen menneistä reijistä.
Suorakylvössä on "matoparadigma", vastaavasti
luomussa on tämä "mykoritsaparadigma".
Ehkä ajan kuluessa alkaa tulla sellaistakin tutkimusta,
joka ei pyri lähtemään mistään annetusta uskomuspohjasta,
vaan kyseenalaistaa nämä uskomukset alusta asti.
-SS-
-
Suorakylvössä matoja on pellossa sen takia enempi kun lokit ei suorakylväjän perässä sängen ja olkien seassa tykkää talsia ja syödä Kaikkia .Perinteisessä kylvössä jo kyntäjän perässä seuraa viisisataa metriä pitkä yhtenäinen tuhansien yksilöiden nälkäinen lokkivana kuin pyrstötähden pyrstö syöden Kaikki .Äestäessä samainen lokkivana seuraa iloista äjestäjää , valkeana kuin morsiamen laahus syöden taas Kaikki . Äjestyshän tapahtuu normaalisti kaksi kertaa. Sitten mennään sama maa vielä kylvämään lokkiparvi seuraa kylväjää kuin itsenäsyyspäivän paraatin lumipukuihin sonnustautunut pataljoona ja syö taas Kaikki.Näitä lokkia on koko ajan viidestää kymmeneen jokaisella neliö metrillä muokkauskoneen leveydelta useiden satojejn metrien matkalta ,vikkelä nokka löytää kymmenessä sekunnissa Kaikki madot siltä lokin seisomalta sitten taas pieni pyrähdys lähemmäs tuoreempaa maamiehen raapimaa maata.Kaikki madot tulee kerättyä neljä kertaa jokaisen kasvukauden aikana,Eijjoo ihme etttei perinteisellä viljelijän pelloilla ole matoja
-
Mitäpä hyötyä niistä madoista ja niiden tekemistä reijistä on, jos ne tosiasiassa eivät lisää maan vedenläpäisykykyä?
Arvelenkin että kun sataa vähän reippaammin, nuo reijät sortuvat ja liettyvät umpeen, eikä vesi enää pääse imeytymään syvemmälle umpeen menneistä reijistä.
Suorakylvössä on "matoparadigma", vastaavasti
luomussa on tämä "mykoritsaparadigma".
Ehkä ajan kuluessa alkaa tulla sellaistakin tutkimusta,
joka ei pyri lähtemään mistään annetusta uskomuspohjasta,
vaan kyseenalaistaa nämä uskomukset alusta asti.
-SS-
Niitä madonreikiä ovat kyllä oikeasti tutkineet .
-
Mitäpä hyötyä niistä madoista ja niiden tekemistä reijistä on, jos ne tosiasiassa eivät lisää maan vedenläpäisykykyä?
Arvelenkin että kun sataa vähän reippaammin, nuo reijät sortuvat ja liettyvät umpeen, eikä vesi enää pääse imeytymään syvemmälle umpeen menneistä reijistä.
Suorakylvössä on "matoparadigma", vastaavasti
luomussa on tämä "mykoritsaparadigma".
Ehkä ajan kuluessa alkaa tulla sellaistakin tutkimusta,
joka ei pyri lähtemään mistään annetusta uskomuspohjasta,
vaan kyseenalaistaa nämä uskomukset alusta asti.
-SS-
Niitä madonreikiä ovat kyllä oikeasti tutkineet .
Sanoppa kaikkien alojen asiantuntija, miksi kovan sateen jälkeen suorakylvöpellolla seisoo vesi, mutta ei pellolla, mikä on ollut kynnettynä tai kultivoitua ennen kylvöä?
-
Hmm. aika huono vertaus noin yleisesti. Jokatapauksessa suorakylvetyllä pellolla on todennäköisesti se aikojen alusta asti ollut rasite voimassa, että kynnetty on ja jankot ovat muodostuneet.
-
Hmm. aika huono vertaus noin yleisesti. Jokatapauksessa suorakylvetyllä pellolla on todennäköisesti se aikojen alusta asti ollut rasite voimassa, että kynnetty on ja jankot ovat muodostuneet.
Jaa että sitä kyntöjankkoa on vain suorakylvöpelloilla, mutta ei muilla ?
Poistaako esim. lautasmuokkaus kyntöjankon? En oikein usko.
-
Mitäpä hyötyä niistä madoista ja niiden tekemistä reijistä on, jos ne tosiasiassa eivät lisää maan vedenläpäisykykyä?
Arvelenkin että kun sataa vähän reippaammin, nuo reijät sortuvat ja liettyvät umpeen, eikä vesi enää pääse imeytymään syvemmälle umpeen menneistä reijistä.
Suorakylvössä on "matoparadigma", vastaavasti
luomussa on tämä "mykoritsaparadigma".
Ehkä ajan kuluessa alkaa tulla sellaistakin tutkimusta,
joka ei pyri lähtemään mistään annetusta uskomuspohjasta,
vaan kyseenalaistaa nämä uskomukset alusta asti.
-SS-
Niitä madonreikiä ovat kyllä oikeasti tutkineet .
Sanoppa kaikkien alojen asiantuntija, miksi kovan sateen jälkeen suorakylvöpellolla seisoo vesi, mutta ei pellolla, mikä on ollut kynnettynä tai kultivoitua ennen kylvöä?
Suorakylvetyllä on niin paljon matoja että ne tukkivat Kaikki madonreijät .
-
Hmm. aika huono vertaus noin yleisesti. Jokatapauksessa suorakylvetyllä pellolla on todennäköisesti se aikojen alusta asti ollut rasite voimassa, että kynnetty on ja jankot ovat muodostuneet.
Jaa että sitä kyntöjankkoa on vain suorakylvöpelloilla, mutta ei muilla ?
Poistaako esim. lautasmuokkaus kyntöjankon? En oikein usko.
Öö siis kyllä siellä muokkauskerroksen alla yleensä se jankko on. Usein se on se kyntöjankko. Maalajista riippuen, se saattaa olla niin raju, että sitä ei kasvin juuret läpäise.
Jossain metsämaassakaan se maa ei aikojen kuluessa muutu vettä hyvin läpäiseväksi, vaikka olisi kasvanut puita sun muita ties kuinka kauan ja millään ei ole tintattu. Silloin vaihtoehtona on voimakas muokkaaminen, jotta jotain saadaan itämään.
Sille ei ole mitään nurmivippaskonstia, jos maa tai maalaji on paska. Maalajia voi muokata lisäämällä siihen jotain sopivaa maa-ainesta.
-
Mitäpä hyötyä niistä madoista ja niiden tekemistä reijistä on, jos ne tosiasiassa eivät lisää maan vedenläpäisykykyä?
Arvelenkin että kun sataa vähän reippaammin, nuo reijät sortuvat ja liettyvät umpeen, eikä vesi enää pääse imeytymään syvemmälle umpeen menneistä reijistä.
Suorakylvössä on "matoparadigma", vastaavasti
luomussa on tämä "mykoritsaparadigma".
Ehkä ajan kuluessa alkaa tulla sellaistakin tutkimusta,
joka ei pyri lähtemään mistään annetusta uskomuspohjasta,
vaan kyseenalaistaa nämä uskomukset alusta asti.
-SS-
Niitä madonreikiä ovat kyllä oikeasti tutkineet .
Sanoppa kaikkien alojen asiantuntija, miksi kovan sateen jälkeen suorakylvöpellolla seisoo vesi, mutta ei pellolla, mikä on ollut kynnettynä tai kultivoitua ennen kylvöä?
Ei kaikissa peltolohkoissa mutta sellaisia kyllä on . Muutamilla jotka ovat kynnöstä kokonaan luopuneilla on maat tullut paremmaksi . Pahnoja vähän silputtu jotta ne lahoais paremmin .
Ne on aina kokeiluja , harjoittelua vaativia hommia .
E-Pohjanmaalla ihmettelin kevät kyntämistä mitä täälläpäin ei parane tehdä ainakaan savimailla , vielä vähemmän hiesusavimailla . E-Pohjanmaalla se sujuu hyvin , maalajista kiinni .