Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 04.08.16 - klo:14:24

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 03.08.16 - klo:18:07

Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

vesitilaa, mikä auroilla tehdään ei muokkaamattomassa maassa ole, eikä sitä taida sinne ajankaan kanssa tulla. Veden läpäisy paranee, kun tämä kyntöantura sieltä poistuu vuosien kuluessa. Mulla parikymmentä vuotta kyntämättä olleita lohkoja, eikä ne sen kummemmiksi ole muuttuneet. Rankkasateet on myrkkyä ja jos vesi lähtee pintaa valumaan, niin tulee yleensä myös satotappiota. Osan lohkoista saisi tasaamalla paremmiksi, osa valmiiksi rinnepeltoja ja sellaisina pysyvät. Jos kynnön jättää pois, niin märkää maata ei saa sotkea yhtään, aika korjaa näitä tiivistymiä todella hitaasti.

Nyt eletään jo kolmatta peräkkäistä sateista kesää, jolloin suorakylvökset on kovilla. Ennen täällä oli suurin ongelma kevätkuivuus, jota suorakylvö kyllä auttoi, kun pintahaihdunta jää minimiin. Silti hukkakaurakierroksilla taaskin tuumasin, ettei niin suurta sadonlisää taitaisi saada kyntämällä, että näillä viljanhinnoilla saisi kyntämisen kulut katettua?

Kuinkas paljon alpo olettaa kyntöön tuhraantuvan kuluja?

Sateisena kasvukautena muokatun ja muokkaamattoman ero on äkkiä 2000-3000kg / tila muokatun hyväksi. 100euroa tonni eli 300euroa. Ohra ei kestä yhtään märkää.

Suorakylvö on ainoa menetelmä panssarivaunukultivoinnin ohella, jolla
suuremman tehoviljelmän peltotyöt saadaan edes jossakin järkevässä
aikataulussa valmiiksi.

Pientiloilla suorakylvö on se kalliimpi menetelmä, koska jonkun VM:n hinnalla
 - ja tarvittavan vetokoneen päivityksen hinnalla - pientilan kyntökoneketjun
pystyy hankkimaan hyväkuntoisena moneen kertaan, ja ylimääräistä aikaa
nyt riittää viikon verran aivan hyvin. Sopivan kevyellä kalustolla kun harrastaa,
niin kyntökin menee isollavaihteella melkoisen vähällä polttoaineella, itse asiassa.

Eli suorakylvö on tuottavuustehostetun rakennemuutoksen airut.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 03.08.16 - klo:18:07

Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

Tässä huomaa selvästi vähänkinlaisen muokkaamisen hyödyn, eron huomaa parhaiten 0-lannoitusruudussa.

Kaurahan ei ole kovin ronkeli veden suhteen..

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.08.16 - klo:11:29

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 03.08.16 - klo:18:07

Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

Tässä huomaa selvästi vähänkinlaisen muokkaamisen hyödyn, eron huomaa parhaiten 0-lannoitusruudussa.

Kaurahan ei ole kovin ronkeli veden suhteen..

Tästä 0- lannoitusruudusta. Näissä kaikissa kokeissa mitä julkisesti hehkutetaan koreilee erään lannoitetehtaan logo aina mukana, samoin keskusliikkeille se apupaska on jokseenkin merkittävä volyymituote. Eli, tuo nollaruutu kertoo ainoastaan miten tietyllä tavalla viljellyssä lohkossa kasvaa vilja ilman lannoitusta, ei sitä miten se voisi siinä kasvaa... Mua aina naurattaa kun jaralaiset twiittaa kuvia miten taas kasvaa huonosti kun ei olla tuupattu sitä ja sitä. Hah! =)

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 04.08.16 - klo:15:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.08.16 - klo:11:29

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 03.08.16 - klo:18:07

Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

Tässä huomaa selvästi vähänkinlaisen muokkaamisen hyödyn, eron huomaa parhaiten 0-lannoitusruudussa.

Kaurahan ei ole kovin ronkeli veden suhteen..

Tästä 0- lannoitusruudusta. Näissä kaikissa kokeissa mitä julkisesti hehkutetaan koreilee erään lannoitetehtaan logo aina mukana, samoin keskusliikkeille se apupaska on jokseenkin merkittävä volyymituote. Eli, tuo nollaruutu kertoo ainoastaan miten tietyllä tavalla viljellyssä lohkossa kasvaa vilja ilman lannoitusta, ei sitä miten se voisi siinä kasvaa... Mua aina naurattaa kun jaralaiset twiittaa kuvia miten taas kasvaa huonosti kun ei olla tuupattu sitä ja sitä. Hah! =)

Nyt ei hablaa??

Eikös tosta huomaa persilmälläkin että puolet huonompaa ku ra*****?  Onhan toi sentään ruiskutettu rikoista ja tautiaineetkin saanu.

Miten siinä muuten sitten pitäs kasvaa?

BTW,

Noi koepalaset ja suorakylvökokeet on perustettu vanhalle jurttimaalle, luulis olevan nallia maassa....

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.08.16 - klo:15:59

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 04.08.16 - klo:15:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.08.16 - klo:11:29

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 03.08.16 - klo:18:07

Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

Tässä huomaa selvästi vähänkinlaisen muokkaamisen hyödyn, eron huomaa parhaiten 0-lannoitusruudussa.

Kaurahan ei ole kovin ronkeli veden suhteen..

Tästä 0- lannoitusruudusta. Näissä kaikissa kokeissa mitä julkisesti hehkutetaan koreilee erään lannoitetehtaan logo aina mukana, samoin keskusliikkeille se apupaska on jokseenkin merkittävä volyymituote. Eli, tuo nollaruutu kertoo ainoastaan miten tietyllä tavalla viljellyssä lohkossa kasvaa vilja ilman lannoitusta, ei sitä miten se voisi siinä kasvaa... Mua aina naurattaa kun jaralaiset twiittaa kuvia miten taas kasvaa huonosti kun ei olla tuupattu sitä ja sitä. Hah! =)

Nyt ei hablaa??

Eikös tosta huomaa persilmälläkin että puolet huonompaa ku ra*****?  Onhan toi sentään ruiskutettu rikoista ja tautiaineetkin saanu.

Miten siinä muuten sitten pitäs kasvaa?

BTW,

Noi koepalaset ja suorakylvökokeet on perustettu vanhalle jurttimaalle, luulis olevan nallia maassa....

Ja maan rakenne vinossa...Se on vähän sama kun me lähdetään vertaamaan munamankeleita, kummalla pääsee kovempaa sillä missä on polkimet vai siilä missä ei ole?

Eipä ole maan rakenne vinossa tai muutenkaan huono.

Vai pitäskö tosta vastauksesta oikolukea että syy nollaruudun karmeeseen satoeroon on siis maan rakenteessa jota on korjattu tautiaineilla, lannotuksella ja rikkatorjunnalla?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.08.16 - klo:16:18

Eipä ole maan rakenne vinossa tai muutenkaan huono.

Vai pitäskö tosta vastauksesta oikolukea että syy nollaruudun karmeeseen satoeroon on siis maan rakenteessa jota on korjattu tautiaineilla, lannotuksella ja rikkatorjunnalla?

Enmäänyt taas jaksa sua. Huoh... Pidä tunkkis.

Suorakylvö sopii 75 rosentil omist pelloist.tää vesi jää seisomaan,kellastuu jankutus johtuu ratin ja penkin välist.piukkaan tallatut aitosavet varmaan kellastuu.tilakohtasia juttuja

Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 04.08.16 - klo:14:24

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 03.08.16 - klo:18:07

Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

vesitilaa, mikä auroilla tehdään ei muokkaamattomassa maassa ole, eikä sitä taida sinne ajankaan kanssa tulla. Veden läpäisy paranee, kun tämä kyntöantura sieltä poistuu vuosien kuluessa. Mulla parikymmentä vuotta kyntämättä olleita lohkoja, eikä ne sen kummemmiksi ole muuttuneet. Rankkasateet on myrkkyä ja jos vesi lähtee pintaa valumaan, niin tulee yleensä myös satotappiota. Osan lohkoista saisi tasaamalla paremmiksi, osa valmiiksi rinnepeltoja ja sellaisina pysyvät. Jos kynnön jättää pois, niin märkää maata ei saa sotkea yhtään, aika korjaa näitä tiivistymiä todella hitaasti.

Nyt eletään jo kolmatta peräkkäistä sateista kesää, jolloin suorakylvökset on kovilla. Ennen täällä oli suurin ongelma kevätkuivuus, jota suorakylvö kyllä auttoi, kun pintahaihdunta jää minimiin. Silti hukkakaurakierroksilla taaskin tuumasin, ettei niin suurta sadonlisää taitaisi saada kyntämällä, että näillä viljanhinnoilla saisi kyntämisen kulut katettua?

Kuinkas paljon alpo olettaa kyntöön tuhraantuvan kuluja?

Sateisena kasvukautena muokatun ja muokkaamattoman ero on äkkiä 2000-3000kg muokatun hyväksi. 100euroa tonni eli 300euroa. Ohra ei kestä yhtään märkää.