Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Suorakylvömenetelmän nykyisyys  (Luettu 48129 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19871
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Ehkäpä se kyntöketju tuntuu kalliilta. Mutta suoraankylväjäkin ottaa urakoidessa jotaki  ?

-SS-

alpo10

  • Vieras
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Ehkäpä se kyntöketju tuntuu kalliilta. Mutta suoraankylväjäkin ottaa urakoidessa jotaki  ?

-SS-
suorakylvö liikkuu kynnön kanssa samoilla luvuilla? kyntöketjussa oli laskettu vain kynnön ja sitä seuraavan välttämättömän muokkauksen kustannus.

Kylvöön tai kasvinsuojeluun liittyvät kustannukset on sitten asia erikseen, niitä on vaikeampaa arvioida, kun ovat lohko-, kone- tai kasvilajikohtaisia... joskus ei tarvitse ruiskuttaa keväällä, jollain koneella voi hyvissä oloissa myös sänkikylvää, välillä kylvetään monivuotisia kasveja ym
tuskin rapidi urakoitsija ottaa kylvöstä suorakylvölisää, jos hyvissä keleissä kylvää sänkeä, vaan samalla hinnastolla mennään.....

Viimeksi muokattu: 05.08.16 - klo:01:20 kirjoittanut alpo10

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19871
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Onhan kultivointinin. Ja mihin kyntäjä tarvitsisi lautasmuokkausta ?

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

Ohra ei sovellu oikein suorakylvöön tai mihinkään muuhunkaan kuin kynnettyyn peltoon. Jos sitä ohraa ei ole pakko viljellä niin suorakylväen kyllä pärjää. Tosin jos pellot on "altaita" niin useamman vuoden kyntö sisäänpäin ja tasailua vaatii.

Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

Ohra ei sovellu oikein suorakylvöön tai mihinkään muuhunkaan kuin kynnettyyn peltoon. Jos sitä ohraa ei ole pakko viljellä niin suorakylväen kyllä pärjää. Tosin jos pellot on "altaita" niin useamman vuoden kyntö sisäänpäin ja tasailua vaatii.

Paskan marjat, suorakylvö ei sovellu ku preerialle.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

Ohra ei sovellu oikein suorakylvöön tai mihinkään muuhunkaan kuin kynnettyyn peltoon. Jos sitä ohraa ei ole pakko viljellä niin suorakylväen kyllä pärjää. Tosin jos pellot on "altaita" niin useamman vuoden kyntö sisäänpäin ja tasailua vaatii.

Ei siellä altaassa kasva kuin riisi kunnolla.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Sivupersoona

  • Vieras
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Olen kyllä vähän pettynyt tähän omaan suorakylvöjuttuun. Nyt on kolmas vuosi menossa, ja ainakin sen voi sanoa, että tietyt lohkot ei sovi lainkaan suorakylvöön, yksistään jo pellon muoto on eräällä lohkolla sellainen, että millään ilveellä ei sitä saa tasaiseksi, pitäis varmaan miljoona kuutiota maata ajaa, jotta pellon keskiosan saisi ylemmäs kuin reunat.  Sitten on yksi tasainen aiutsavilohko, siinnä on paikoin tiivistymiä, ja keskikesänkin keskisuuretkin  sateet saa aikaan kellastumista. Monilla muillakin lohkoilla veden vastaanottokyky on sitä luokkaa, että vaatii vähintään syvää kultvointia tai kyntöä, että tulisi vesitilaa kesäsateille, varsinkin kun näyttää vahvasti siltä, että kesät muuttuu sateisimmiksi. 

Maan rakenne muka paranee ajan mittaan suorakylvössä, kuinkahan monta kymmentä vuotta tämä oikein kestää?   Ainakin pinnalta nämä suorakylvöpellot on jo kolmessa vuodessa tulleet tosi koviksi, niin että vesi helposti seisoo kauan aikaa, kun ei pääse kovan pinnan läpi imeytymään, maat on suurimmaksi osaksi hiesu- ja hiuesavia, onkohan nämä sitten suorakylvöön kelpaamattomia, kun tuntuu että se  pinta tulee niin kovaksi ,että kun ruuvimeisselillä tonkii, niin kovina laattoina maa irtoaa? 

Juuri näiden runsaiden kesäsateiden myötä taitaa olla aika palata kyntöön monilla lohkoilla, varsinkin niillä, joilla viljelee ohraa. Edes lautasmuokkaus ei taida pelastaa kesäsateiden haitoilta, sillä siinäkin se huokoinen vesitila jää aika ohueksi, tästä todisteena joidenkin isäntien kellertävät lautasmuokatut ohrapellot.

Ohra ei sovellu oikein suorakylvöön tai mihinkään muuhunkaan kuin kynnettyyn peltoon. Jos sitä ohraa ei ole pakko viljellä niin suorakylväen kyllä pärjää. Tosin jos pellot on "altaita" niin useamman vuoden kyntö sisäänpäin ja tasailua vaatii.

Jotain aikaista  lajia pitää olla, ettei punnit ruuhkaudu myöhäisempään ajankohtaan, no tietysti aikainen kaura vois olla yks vaihtoehto, kun ei sitä ruistakaan joka vuosi tuu kylvettyä.

Pesä

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 97
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Miten suorakylvöväki multaa lietteen mahdollisimman vähän pintaelämää häiriten? Onko vanha kunnon hankmo tässä hyvä?

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Miten suorakylvöväki multaa lietteen mahdollisimman vähän pintaelämää häiriten? Onko vanha kunnon hankmo tässä hyvä?

Hyvä kysymys. Mitenköhän myös esim. kalkin kanssa?

Otetaan boksin ulkopuolelta ihan vaan heittona. Mitä suorakylvö aiheuttaa?


Kasvijätteen konsentroituminen maan pintaan. Okei. Ravinteet kulkee mihin kulkee.
Voisiko olla niin, että muokkausviljelyyn verrattuna, suorakylvössä luodaan pysyvää reaktiopintaa humuksella?

Koska suorakylvön hyödyt alkavat näkymään pikkuhiljaa ajan saatossa, tämä voisi olla yksi iso tekijä. Humuksen muodostuminen kuitenkin vie oman aikansa. Voisiko sen reformaation korvata lisäämällä vain hiilipölyä? Tämä on se suuri kysymys.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2514
  • Etelä-Karjala
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Kalkki vaikutuksineen ymmärtääkseni liikkuu maaperässä n. sentin vuodessa alaspäin vaikkei asialle mitään tekisikään.
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Kalkki vaikutuksineen ymmärtääkseni liikkuu maaperässä n. sentin vuodessa alaspäin vaikkei asialle mitään tekisikään.
Miksi se levitetään pintaan ?
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Kaikki

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1511
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Kalkki vaikutuksineen ymmärtääkseni liikkuu maaperässä n. sentin vuodessa alaspäin vaikkei asialle mitään tekisikään.
Miksi se levitetään pintaan ?
Kannattaisiko sun oikeesti keskittyä vain siihen sorkkien fiilaamiseen

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Miten suorakylvöväki multaa lietteen mahdollisimman vähän pintaelämää häiriten? Onko vanha kunnon hankmo tässä hyvä?
En tiedä kuinka muut tekee, mutta itse tullut syksyisin vedettyä kultivaattorilla ja keväisin äkeellä. En ole tarkemmin ajatellut koko asiaa mitä siellä maanpintakerroksissa tapahtuu.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Hevi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1038
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Meillä kylvetään VM:llä. Osa kylvöistä tehdään silti aivan perinteisesti muokaten. Pyrimme oikeastaan vähiin ajokertoihin, mutta Suorakylvöä sovelletaan valikoiden. Lohkot joissa silputtua olkea on paljon kultivoidaan syksyllä ja muokataan keväällä. Useimmiten näitä ovat kauran ja vehnän olki. Ohramaita joko suorakylvetään tai muokataan ainoastaan keväällä. Pahoja juolavehnälohkoja saa kuritettua ruiskuttamalla glyfosaatin syksyllä muokkaamatta, ja suorakylvön jälkeen toisen kerran keväällä. Voikin sanoa, että kaikki menetelmät ovat käytössä, ja niitä sovelletaan tapauskohtaisesti. Kyntö, kultivointi, muokkaamattomuus, äestys, jyrsin.
Myös oljen polttoa on käytetty harvakseltaan (vain poikkeuksellisen pahan olkitilanteen vuoksi)





oikeastaan

andypoge

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 534
Vs: Suorakylvömenetelmän nykyisyys
Toistaseks pääosin lautasmuokkaimella lannan ja kalkin multaus. Lottovoiton jälkeen vaihdan vertikaalimuokkaimeen. Jankkurointi kalkituksen jälkeen kenties myös auttaisi leviämistä, mutta on hidasta ja vaatii kuivat olosuhteet. Tämän kesän testin perusteella suorakylvössä jankkurissa tarttis olla avaava etukiekko jotta pinta pysyisi tasaisena.