Hallelujaa!

Mää olen tosi iloinen siitä, että te olette löytäneet valaistuksen ja onnistumisen maanviljelyksellenne suorakylvön kautta.

Viljakuskilta tulee aina kyseltyä kaikki kuulumiset ja hänen empiirinen sanomansa on aika selkeä. Tänä syksynä kaikki homeista kärähtäneet kaurat ovat järjestäen olleet suorakylvö tiloilta

Glyfosaatin säännöllinen käyttö ei välttämättä ihan kestävä ratkaisu pitkällä tähtäimellä

Maan laadun ja rakenteen paraneminen on aina myös henkimaailman juttu. Epäonnistuneista kokeiluista ei mielellään täällä paljon kertoilla. Mutta se on sanomatta selvää, että hemmetin kallista touhua on viisi vuotta kokeilla suorakylvöä jos hommaa ei saa toimimaan. Se on vähän sama juttu kuin meikäläisen syysviljan viljely. Kaikkia konsteja ja menetelmia kokeiltiin. Tulokset ei vaan ole olleet hyviä. Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi? Muuta vastausta ei ole toistaiseksi saatu kuin isun lakoninen kommentti -Nää ei ole syysviljamaita. Suorakylvössä on sama juttu. Jos tähdet ovat olleet suosiollisia, niin paras menetelmä maan päällä, mutta kuka selvittäisi vaikeuksien perimmäisen syyn

Maan laadun ja rakenteen paraneminen on aina myös henkimaailman juttu. Epäonnistuneista kokeiluista ei mielellään täällä paljon kertoilla. Mutta se on sanomatta selvää, että hemmetin kallista touhua on viisi vuotta kokeilla suorakylvöä jos hommaa ei saa toimimaan. Se on vähän sama juttu kuin meikäläisen syysviljan viljely. Kaikkia konsteja ja menetelmia kokeiltiin. Tulokset ei vaan ole olleet hyviä. Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi? Muuta vastausta ei ole toistaiseksi saatu kuin isun lakoninen kommentti -Nää ei ole syysviljamaita. Suorakylvössä on sama juttu. Jos tähdet ovat olleet suosiollisia, niin paras menetelmä maan päällä, mutta kuka selvittäisi vaikeuksien perimmäisen syyn

Varmaan joku, joka katsoo pintaa syvemmälle ja vaikka vähän mittailee asioita?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/peltop%C3%A4iv%C3%A4-syntyy-neuvojien-yhteisty%C3%B6n%C3%A4-1.38395

Kuten sanoin, kylvömenetelmä ei minulle ole uskonto enkä halua sitä muille tuputtaa. Kerron vai omat kokemukseni ja tiedän että vastaavia taloja on. Tiedän myös sen että joku on tyytyväinen vasta 7tn satotasoon, joku ei siihenkään, itse yritän pitää työmäärän, sadon ja kulut sopivina. Kaikki äärimmäisyyksien tavoittelu on aina epätaloudellitsta.
Kylvimenä minulla alussa oli greatplains, nyt parit kylvöt tehty vieskalaisella.

Kuten sanoin, kylvömenetelmä ei minulle ole uskonto enkä halua sitä muille tuputtaa. Kerron vai omat kokemukseni ja tiedän että vastaavia taloja on. Tiedän myös sen että joku on tyytyväinen vasta 7tn satotasoon, joku ei siihenkään, itse yritän pitää työmäärän, sadon ja kulut sopivina. Kaikki äärimmäisyyksien tavoittelu on aina epätaloudellitsta.
Kylvimenä minulla alussa oli greatplains, nyt parit kylvöt tehty vieskalaisella.

7000kg satoja...

Tuota en nyt aivan ymmärrä kun puhutte , että se kyntö hävittää muodostuvan mullan mikä syntyy muokattomuudella. Mutta jos lohko on vaikka neljäkymmnetä vuotta vanha ja aina viljelty, niin kyllähän siinä nähtävästi on jo ruokamultaa niin paljon, siis kyntösyvyyden verran, joten eihän kyntö sitä hävitä sitä vaan käännetään.  Ja syntyyhän sitä humusta muokkaus menetelmilläkin.

Kuinka muuten suorakylväjät? Ruiskutatteko aina tautiaineet kasvustoon? Tautipainehan on aina lähestulkoon kovempi muokattomassa sänkimaassa.

Et sit ole savesta kuullut? Jonkinaista ruokamullan tapaista siinäkin on havaittavissa, mutta kovaa. Suorakylvön, kait myös kevytmuokkauksen, myötä pintaan pitäisi muodostua pehmeämpi multakerros. Ja kun sen kerroksen siihen saa muodostumaan, on aika huono idea piilottaa se siihen kyntökerrokseen.

Tautiaineita ei kasvustoon mennyt. Punahometta oli Tipplellä, sen verran ettei maltaaks kelvannut, mutta samaa ongelmaa on ollut pertsa pojillakin (tytöistä en tiedä )

Et sit ole savesta kuullut? Jonkinaista ruokamullan tapaista siinäkin on havaittavissa, mutta kovaa. Suorakylvön, kait myös kevytmuokkauksen, myötä pintaan pitäisi muodostua pehmeämpi multakerros. Ja kun sen kerroksen siihen saa muodostumaan, on aika huono idea piilottaa se siihen kyntökerrokseen.

Tähänpä se perustuukin miksi toisaalla suorakylvö ei ole lainkaan hyvä idea, mikäli haluaa satojakin saada. Se ruokamultakerros on kyntökerroksen vahvuinen, sen alla voi olla lisää samaa laatua... Sitä tarttee käännellä, ehdottomasti plussaa kasvulle että maata käännettään lämpenemään ja kasvunjätteet sekoitetaan syvemmälle. Kun homma toimii just päinvastoin kuin savella, niitä kasvinjätteitä tulee enemmän vaikka toiveissa mahdollisimman vähän

Tavoitteista kaikki kiinni, keskinkertaiseen pääsee myös turve ja multamailla, vaikkei ne sovellukaan parhaiten suorakylvöön. Olkiäes voisi olla kova juttu, kenelläkään kokemusta turvemailta, lämpeneekö maa keväällä paremmin ja lahoaako olki?

Et sit ole savesta kuullut? Jonkinaista ruokamullan tapaista siinäkin on havaittavissa, mutta kovaa. Suorakylvön, kait myös kevytmuokkauksen, myötä pintaan pitäisi muodostua pehmeämpi multakerros. Ja kun sen kerroksen siihen saa muodostumaan, on aika huono idea piilottaa se siihen kyntökerrokseen.

Tautiaineita ei kasvustoon mennyt. Punahometta oli Tipplellä, sen verran ettei maltaaks kelvannut, mutta samaa ongelmaa on ollut pertsa pojillakin (tytöistä en tiedä )

Olen kuullut savesta. Mutta eihän se multa katoa jos sitä maata muokataan se vain sekottuu ja kun tätä "sekotusta" on tehty tarpeeksi  kauvan niin kyllähän se muokkaus kerroskin alkaa "multaantumaan".. Toki onhan se nopeempaa varmasti se mullan muodostuminen pintaan, että kun ei muokata ollenkaan. MUTTA entäs jos ja kun  tulee se hetki että pitää muokata vaikka kyntämällä niin meneekö vuosien multaus operaatio perseeleeen kun käännettää sitä savea pintaan ja multamaa pakenee kasvien juurien ulottumiin kun sitä on vain pintaan hamuttu?

Ja mitä tulee mullan muodostumiseen pellon pintaan, en tiedä kuinka paljon sitä oikein tulee suorakylvössä, mutta epäilen, että hyvin hyvin vähän vuodessa jotain millejä?? Joten mitä hyötyä on siitä että se onneton ohut multa kerros muodostuu maan pintaan?? Kasvithan kehittää juurensa alaspäin ei kohti taivaita.. Veikkaan etta sitä mullan muodostumista saatte odottaa parisataa vuotta ennen kuin siitä on todellista hyötyä kasvin kasvun ja kasvin kehityksen kannalta jos maata ei muokata laisinkaan tuona aikana.

 En tuomitse suorakylvöä, mutta en kyllä mentelmää täysin purematta niele...

Pellon pinta muuttuu ajanoloon aaltomaisekesi ja epätasaiseksi minimimuokatessa lautasäkeellä ja suorakylvöllä joilla saa kasoja ja klönttejä olkisesta maasta muttei pätkääkään tasoitettua. Kyntö, raskas ja runsas äestys s-piikki äkeellä pitää pellon pinnan tasaisena, mutta ei kiinnosta pätkääkään  aikaa ja polttoainetta sekä koneita syövänä metodina.

Ainakin suorakylvön vankat kannattajat ja puolesta puhujat ovat vähentyneet....

Epäilen, että asia onkin hieman päinvastoin, suorakylvön kannattajat kyllä lisääntyvät. Mutta kuten ketjussakin on mainittu, ei siitä tarvitse kauheasti muille (lue: epäiliöille) meuhkata. Ja kaikki suorakylvöä käyttävät eivät ole välttämättä "astuneet ulos kaapista" 

Ja ennen kuin joku vääräleuka (mahdollisesti suorakylvö fobioinen) taas ehtii viisastelemaan; niin, tässä yhteydessä tuolla "kaapilla" ei ole mitään tekemistä sukupuolisen suuntauksen kanssa.

Mutta eihän se multa katoa jos sitä maata muokataan se vain sekottuu ja kun tätä "sekotusta" on tehty tarpeeksi  kauvan niin kyllähän se muokkaus kerroskin alkaa "multaantumaan"..

Valitettava tosiasia on (savella) että tuo multa todellakin katoaa viljanviljelyssä, tätä on ehkä kevyempien maiden viljelijän vaikea uskoa. Tästä katoamisesta on omakohtaista kokemusta jo useamman vuosikymmenen ajalta.

Edit

meneekö vuosien multaus operaatio perseeleeen kun käännettää sitä savea pintaan ja multamaa pakenee kasvien juurien ulottumiin kun sitä on vain pintaan hamuttu?

Joo, näinkin voisi sanoa, silloin kun palataan taas aloitus pisteeseen. Mutta juuristo ei liene tässä se ensisijainen ongelma, vaan että jyvällä olisi muuten yllään pehmeämpi kerros peittonaan. Ja siihen pehmeämpää kerrokseen sen jyvän sijoittaminen sujuu huomattavasti optimaalisemmin. Kuin nyt mulla esiemerkiksi, näin ekana vuonna, kun pinta oli kovin kovaa ja heikosti murustuvaa, siellä oli jyvärassukka paikoin kuin sepelikasassa. Ja kyllä savikkojen miehet tietää tuon ihan normaalissa kylvössäkin. Muokkauskaluston pitää olla raskasta ja tehokasta, jotta jyvälle sais edes kohtuu olot.

Kovista savista johtuen Semeato, markkinoiden kovimmalla vannaspainatuksellaa, oli oma valintani, vaikka ensin kovasti olin VMään kallellani.
Eri keskusteluissa on kyseenalaitettu noita kovia vannaspainatuksen tarpeita, kumma kyllä, en muista että kukaan olisi ihmetellyt äkeiden korkeita piikkipainoja?!?

Ja HUOM! Otan edelleenkin kantaa vain savimailla viljelyyn.

En ole suorakylvö fobinen. Mutta kuten sanoin en asiaa purematta niele.

Ymmärrän, että moni hakee suorakylvöllä kustannus tehokkuutta viljelyyn, ajan käytön säästöä ynnä muuta, tekijöitä on monia. Kukin taaplaa tyylillään.

Mitä tulee suorakylvö fobisuuteen niin päin vastoin sielä missä kärsitään maan erroosiosta menetelmä on erinomainen. Alun alkaenhan se on kehitetty nimen omaan maan erroosiosta kärsiville maille.
 
Suomi ei tosin maantieteellisesti ja ilmastollisesti ole erroosio herkkää aluetta.

Lainaus käyttäjältä: Mercantil - 02.11.13 - klo:11:15

Mutta eihän se multa katoa jos sitä maata muokataan se vain sekottuu ja kun tätä "sekotusta" on tehty tarpeeksi  kauvan niin kyllähän se muokkaus kerroskin alkaa "multaantumaan"..

Valitettava tosiasia on (savella) että tuo multa todellakin katoaa viljanviljelyssä, tätä on ehkä kevyempien maiden viljelijän vaikea uskoa. Tästä katoamisesta on omakohtaista kokemusta jo useamman vuosikymmenen ajalta.

Edit

Lainaus käyttäjältä: Mercantil - 02.11.13 - klo:11:15

meneekö vuosien multaus operaatio perseeleeen kun käännettää sitä savea pintaan ja multamaa pakenee kasvien juurien ulottumiin kun sitä on vain pintaan hamuttu?

Joo, näinkin voisi sanoa, silloin kun palataan taas aloitus pisteeseen. Mutta juuristo ei liene tässä se ensisijainen ongelma, vaan että jyvällä olisi muuten yllään pehmeämpi kerros peittonaan. Ja siihen pehmeämpää kerrokseen sen jyvän sijoittaminen sujuu huomattavasti optimaalisemmin. Kuin nyt mulla esiemerkiksi, näin ekana vuonna, kun pinta oli kovin kovaa ja heikosti murustuvaa, siellä oli jyvärassukka paikoin kuin sepelikasassa. Ja kyllä savikkojen miehet tietää tuon ihan normaalissa kylvössäkin. Muokkauskaluston pitää olla raskasta ja tehokasta, jotta jyvälle sais edes kohtuu olot.

Kovista savista johtuen Semeato, markkinoiden kovimmalla vannaspainatuksellaa, oli oma valintani, vaikka ensin kovasti olin VMään kallellani.
Eri keskusteluissa on kyseenalaitettu noita kovia vannaspainatuksen tarpeita, kumma kyllä, en muista että kukaan olisi ihmetellyt äkeiden korkeita piikkipainoja?!?

Ja HUOM! Otan edelleenkin kantaa vain savimailla viljelyyn.

Itselläkin on jonkun verran savimaita ja joitakin aitosaviakin ongelma näillä lohkoilla on lähinna, että ne kuivuu liikaa keväällä JOS ajoitus ei ole kylvöjen suhteen täydellinen varsinkin jos ne on kynnetty syksyllä, mutta kultivoituna ongelmaa ei esiinny  . Satoja ne tuottaa aivan samanlailla kuin muutkin maaljit pois lukien pelkät kukkamulta maat.  Mullan tai oikeestaan humuksen muodostus on toki vaivalloista mutta viljelykierolla täysin mahdollista ja suotavaa maan rakenteen kunnolta ja mielestäni suorakylvö ei juurikaan paranna maan rakennetta millään lailla jos maa ei sitten ole erroosio herkkä..


Ja mitä tulee äkeiden korkeisiin piikkipainoihin niin äkeen raskaudellahan haitaan mahdollisimman tasasta kylvö pohjaa yhdessä piikkien sijoittelun, lukumäärän ja koon kanssa.

Itse en kyllä kyseenalastaisi yhtään suorakylväkoneiden vannaspainatuksia sillä tuskin millään pienellä painatuksella saadan siementä optimaalisen kylvösyvyyteen varsinkin jos lohkolla on maalaji vaihtuvuutta aitosavesta vaikkapa rutamaahan, sopimattomalla painatuksella tuskin saadaan aikaan tasaita oraita.....

Sanotte mitä sanotte ja teette mitä teette. Suorakylvö on yhtä hanurista kun aamuinen pierun pelmahdus.