Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 17.02.13 - klo:09:57Lainaus käyttäjältä: Snowman - 17.02.13 - klo:09:04Tiestöllä yksi suurimmista vaikutuksista tehokkuutteen ja kustannuksiin, eli rekan nopeus! Näitä asioita kun työkseen selvittelee on niin pirun paljon muuttujia jolloin ei suoria km rajoja voi antaa. Ja totta tuo vms kommentti asiasta että itselle pitää olla tuottavampaa työtä siille ajalle. Ja kesällähän ne kannattaisi ajaa pihaan jos vaan tilat ja aika antaa periksi...tää on totta. Pienillä kylätiellä rekan nopeus ei paljon parane traktorista. Toisaalta taas meikän olosuhteissa jossa paljon mäkiä traktorin tulisi olla yli-iso jos keskinopeutta halutaan pitää lähellä maksimia. Toisaakta tiestö on sellainen jossa rekka voi päästellä "täysillä" ero on tasamaata isompi.Mun mierlestä edes tiestöllä ei ole suurtakaan merkitystä siihen auto vastaan raktori. Käytännössä ne tulee teitäpitkin ihan samaa vauhtia ja sitten hyvillä teillä rekka voittaa. Se mikä puoltaa rekan eduksi on nopea kuormaus ja purku (koska harva saa kuorman tyhjäksi kippaamalla raktorilla) ja sitten se suurempi kuorman kantokyky ja tilavuus eli se 40 tonnia tulee pihaan kerta ajolla. Rekan suurimmat kompastuskivet on pehmeät /liukkaat tiet ja ahtaat kääntöpaikat. Se on sitten toinen ongelma jos pihalla seisoo se sadan tonnin raktori että kannattaako se valjastaa paalinajoon vai tekeekö sillä jotain muuta raktorille sopivampaa.
Lainaus käyttäjältä: Snowman - 17.02.13 - klo:09:04Tiestöllä yksi suurimmista vaikutuksista tehokkuutteen ja kustannuksiin, eli rekan nopeus! Näitä asioita kun työkseen selvittelee on niin pirun paljon muuttujia jolloin ei suoria km rajoja voi antaa. Ja totta tuo vms kommentti asiasta että itselle pitää olla tuottavampaa työtä siille ajalle. Ja kesällähän ne kannattaisi ajaa pihaan jos vaan tilat ja aika antaa periksi...tää on totta. Pienillä kylätiellä rekan nopeus ei paljon parane traktorista. Toisaalta taas meikän olosuhteissa jossa paljon mäkiä traktorin tulisi olla yli-iso jos keskinopeutta halutaan pitää lähellä maksimia. Toisaakta tiestö on sellainen jossa rekka voi päästellä "täysillä" ero on tasamaata isompi.
Tiestöllä yksi suurimmista vaikutuksista tehokkuutteen ja kustannuksiin, eli rekan nopeus! Näitä asioita kun työkseen selvittelee on niin pirun paljon muuttujia jolloin ei suoria km rajoja voi antaa. Ja totta tuo vms kommentti asiasta että itselle pitää olla tuottavampaa työtä siille ajalle. Ja kesällähän ne kannattaisi ajaa pihaan jos vaan tilat ja aika antaa periksi...
Lainaus käyttäjältä: vms1 - 17.02.13 - klo:13:16Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 17.02.13 - klo:09:57Lainaus käyttäjältä: Snowman - 17.02.13 - klo:09:04Tiestöllä yksi suurimmista vaikutuksista tehokkuutteen ja kustannuksiin, eli rekan nopeus! Näitä asioita kun työkseen selvittelee on niin pirun paljon muuttujia jolloin ei suoria km rajoja voi antaa. Ja totta tuo vms kommentti asiasta että itselle pitää olla tuottavampaa työtä siille ajalle. Ja kesällähän ne kannattaisi ajaa pihaan jos vaan tilat ja aika antaa periksi...tää on totta. Pienillä kylätiellä rekan nopeus ei paljon parane traktorista. Toisaalta taas meikän olosuhteissa jossa paljon mäkiä traktorin tulisi olla yli-iso jos keskinopeutta halutaan pitää lähellä maksimia. Toisaakta tiestö on sellainen jossa rekka voi päästellä "täysillä" ero on tasamaata isompi.Mun mierlestä edes tiestöllä ei ole suurtakaan merkitystä siihen auto vastaan raktori. Käytännössä ne tulee teitäpitkin ihan samaa vauhtia ja sitten hyvillä teillä rekka voittaa. Se mikä puoltaa rekan eduksi on nopea kuormaus ja purku (koska harva saa kuorman tyhjäksi kippaamalla raktorilla) ja sitten se suurempi kuorman kantokyky ja tilavuus eli se 40 tonnia tulee pihaan kerta ajolla. Rekan suurimmat kompastuskivet on pehmeät /liukkaat tiet ja ahtaat kääntöpaikat. Se on sitten toinen ongelma jos pihalla seisoo se sadan tonnin raktori että kannattaako se valjastaa paalinajoon vai tekeekö sillä jotain muuta raktorille sopivampaa.Miksei sadan tonnin traktorilla kannata paalin ajo, jos se vain seisoo pihalla?
Eikö teillä oo esikuivattua tarkkuussilputtua rehua laakasiiloissa ettei tarvitsisi jäätyneitä paaleja kärrätä.
Itse siirrätin toistasataa paalia rekalla noin viiskymmentä kilometriä, edes takaisin satakunta, lasku oli jotain 1200 euroa, töitä se teki vajaan päivän Ei kannata kyllä omaa kalustoa tohon investoida
Lainaus käyttäjältä: paukkula - 27.02.13 - klo:14:20 Eikö teillä oo esikuivattua tarkkuussilputtua rehua laakasiiloissa ettei tarvitsisi jäätyneitä paaleja kärrätä.+
Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 27.02.13 - klo:10:13Itse siirrätin toistasataa paalia rekalla noin viiskymmentä kilometriä, edes takaisin satakunta, lasku oli jotain 1200 euroa, töitä se teki vajaan päivän Ei kannata kyllä omaa kalustoa tohon investoida 4 reissua traktorilla, toosi pitkä päivä ja reilu tankillinen pöötä.60-80 euroo tunti kannattavuus ei tosiaankaan mikään huippu.Lainaus käyttäjältä: Shrek - 27.02.13 - klo:14:38Lainaus käyttäjältä: paukkula - 27.02.13 - klo:14:20 Eikö teillä oo esikuivattua tarkkuussilputtua rehua laakasiiloissa ettei tarvitsisi jäätyneitä paaleja kärrätä.+ Jos siilorehuksi tarkoitetun esikuivatun rehun paalaa, niin se siis teidän mielestä jäätyy??
Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.03.13 - klo:16:13Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 27.02.13 - klo:10:13Itse siirrätin toistasataa paalia rekalla noin viiskymmentä kilometriä, edes takaisin satakunta, lasku oli jotain 1200 euroa, töitä se teki vajaan päivän Ei kannata kyllä omaa kalustoa tohon investoida 4 reissua traktorilla, toosi pitkä päivä ja reilu tankillinen pöötä.60-80 euroo tunti kannattavuus ei tosiaankaan mikään huippu.Lainaus käyttäjältä: Shrek - 27.02.13 - klo:14:38Lainaus käyttäjältä: paukkula - 27.02.13 - klo:14:20 Eikö teillä oo esikuivattua tarkkuussilputtua rehua laakasiiloissa ettei tarvitsisi jäätyneitä paaleja kärrätä.+ Jos siilorehuksi tarkoitetun esikuivatun rehun paalaa, niin se siis teidän mielestä jäätyy??Siilorehun tekijöiden mielestä rehupaalit jäätyy aina oli ne sitten millasia tahansa
Näpertelyä tuo paalirehun teko, hommatkaa kunnon siilot ja siihen ajsilppurilla nurmet niin ei mee rehut hukkaan.
Lainaus käyttäjältä: sorjone - 03.03.13 - klo:10:22 Näpertelyä tuo paalirehun teko, hommatkaa kunnon siilot ja siihen ajsilppurilla nurmet niin ei mee rehut hukkaan.Sää ku tiedät isoa karjaa kasvattaneena, niin kerro mullekkin miten mä siirryn pois paalirehusta? Koko ajan täytyy olla syötössä kolmea korjuuasteeltaan erilaista rehua ja sitten kuivikkeet täytyy kerätä ja varastoida jollain tapaa.. Varastot ei saa tulla maksaan kymppitonnia enempää vuodessa eläkeiän lähestymisestä johtuen ja osa tavarasta täytyy olla helposti myytävissä ja näin ollen mitattavissa ja kuljetettavissa helposti. Ainiin pellot on suurinpiirtein 40 kilometrin ympyrässä..
Ja siitä huolimatta meillä ja muutamassa muussakin talossa meni viime kesän aumoista pilalle isoja määriä heikoista korjuuoloista johtuen, mutta paaleista ei mene sivuun yhtään.
