eli tuo ongelmarehu oli analysoitaessa 1.10 seuraavanlaista:

pH: 3,86
ammoniakkityppi: 10
maito- ja muurahaishappo: 46
haihtuvat rasvahapot: 10
liukoinen typpi: 377
sokeri: 135
arvosana: kiitettävä (9)

ka: 399
rv: 89
ndf: 532
d: 680

me: 10,8
oiv: 75
pvt: -25
syönti-indeksi: 107
me-indeksi: 103

analysoikaas sitten mikä meni pieleen että sieltä löytyi 2vko syötön aloituksesta paskarantu joka jatkui loppuun saakka, otettiin eka monitoimikauhalla mutta sittemmin kärki-agrin sanottua pilaantumisen olevan sen vika vaihdettiin leikkuriin kun 1/3 osa aumasta oli syötetty.
[/quote]

Raaka-aine oli heikosti lannotettua hömppäheinää ja liian kuivaa aumaan, rv/d/ndf suhde
sen paljastaa    30% kuiva-aineella tai paalissa olisi onnistunu.

Joo vaikken siilosäilönnästä mitään tiedäkkään niin aika rajulta näyttää ka. tuossa rehussa siiloon. Ja minkä lannoitteessa säästää sen navetassa maksaa 

Se oli lannoitettu 30tn lietettä + 150kg can27 hehtaarille, kasvustona timotei-nurminata ja kasvinsuojelu tehtynä. Että sellaista hömppää. Korjuu meni myöhään koska pelto oli märkä, eikä haluttu maata rehuun.

Olisiko siihen kohtaan osunut kuorma jotain suojavyöhykkeestä tms. niitettyä kuloheinää? Meillä kun ei osata niin mennään hapolla ja onnistuu aika hyvin vaikka oltiin todella suuripiirteisiä joiltain osin (siilo oli huonosti peitettynä 10pvä timppa- ja apilasatojen välillä. Todella laiskaa toimintaa.).

Matalat valkuais- ja maitohappopitoisuus ja viittailisi kyllä johonkin. Bakteerit säästäneet sokerit ja käyttäneet valkuaisen? Mutta virhekäymistä ei ainakaan peiton alla ole ollut. Olisiko säilönnällinen käyminen jäänyt kesken? Ja avaamisen jälkeen jatkunut virhekäymisenä?

  Missä kummassa ne on pyöröpaalitkin tuolla tilalla.  Pyöröpaalit on energiantuhlausta.
http://www.youtube.com/watch?v=fKsU-7wzOPU&NR=1&feature=endscreen

Paaleilla mennään, täydentävänä talvirehuna voi joskus aumassa olevaa kamaa käyttää. Nyt avasin kevätauman, se näyttää ainakin vielä hyvältä.

Onkohan nyt ihan oikein verrata tollasien jättiläiskarjojen rehuntekoa suomalaiseen näpertelyyn?

Samaa mietin kuin Erik...

Johtuiskohan ihan säilöntäaineesta sitten jos polkemisessa ei ole ongelmia, nimittäin ei mitään uutta ois, jos sill-allilla tulee väliin pilaantunutta. Kauppiaat varottaa vaa ettei saa polkea lopuksi ja yöksi peitellä, mutta on sitä yöllä kyllä muutakin hommaa. Kympin rehuja tai ainakin kiitettäviä saa halvemmillakin biologisilla peittelemättä yöksi vaikka samaa kasaa tekee kolme päivää ja neljäntenä polkee vielä ja peittää. tuossa rehu on kuivaa niin pitäisi onnistua, mutta sill-all han on vain muutaman prosentin heitoilla 30 ka, samanlaista kyttäämistä kuin hapolla ettei vain tule liika kuivaa.Mukavaahan se on tehä kuivaa, ku vettä saa vielä hanasta vielä mutta silloin ei kannata hukata rahoja sil-alliin.

Jos suomessa ei olisi lunta talvella niin ei kait siitä olisi epäilystäkään mikä olisi halvin ja helpoin rehunsäilöntämetodi. Nyt vaan tässäkin kelissä toi lumen alta kaivaminen jäisellä pihalla ei ole kovinkaan herkkua.

Jos suomessa ei olisi lunta talvella niin ei kait siitä olisi epäilystäkään mikä olisi halvin ja helpoin rehunsäilöntämetodi. Nyt vaan tässäkin kelissä toi lumen alta kaivaminen jäisellä pihalla ei ole kovinkaan herkkua.

Kyllä meidän talvi antaa paljon anteeksi talouskeskuksen infran näkökulmasta. Itse ajan suurimman osan paaleista kotiin vasta maan jäädyttyä, ne varastoidaan laitumella ja syötetään ennen lumien sulamista keväällä. Ilman routaa ja lunta pitäisi rakennettua pihaa olla kolminkerroin.Käykääs joskus joulukuussa vaikka Brittein saarella, niin routaa tulee ikävä... Siellä pellolle auman teko EI ole vaihtoehto.

Sitten tuo 10000 lehmän ... jossain Kaliforniassa hervalle tulee edes mieleen asua maalla. Teollinen maatalous hoitaa, että maatilalla käydään vain töissä, elämä on jossain muualla.  Ottamatta kantaa siihen mikä on hyvä tai huono, tämäkin kannattaa muista.

Petri

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.03.13 - klo:11:03

Jos suomessa ei olisi lunta talvella niin ei kait siitä olisi epäilystäkään mikä olisi halvin ja helpoin rehunsäilöntämetodi. Nyt vaan tässäkin kelissä toi lumen alta kaivaminen jäisellä pihalla ei ole kovinkaan herkkua.

Kyllä meidän talvi antaa paljon anteeksi talouskeskuksen infran näkökulmasta. Itse ajan suurimman osan paaleista kotiin vasta maan jäädyttyä, ne varastoidaan laitumella ja syötetään ennen lumien sulamista keväällä. Ilman routaa ja lunta pitäisi rakennettua pihaa olla kolminkerroin.Käykääs joskus joulukuussa vaikka Brittein saarella, niin routaa tulee ikävä... Siellä pellolle auman teko EI ole vaihtoehto.

Sitten tuo 10000 lehmän ... jossain Kaliforniassa hervalle tulee edes mieleen asua maalla. Teollinen maatalous hoitaa, että maatilalla käydään vain töissä, elämä on jossain muualla.  Ottamatta kantaa siihen mikä on hyvä tai huono, tämäkin kannattaa muista.

Petri

Niin mutta ei kukaan ole puhunutkaan mistään peltoaumoista. Se nyt vaan on fakta että tasainen betoni/asfalttilaatta navetan viereen mihin ajaa noukkarilla tai tarkkuussilppurilla aumaan rehua ja talloo sopivaksi sekä peittää niin edullisimmin se on tehtynä. Ongelmat alkaa vasta kun talvella on metrin verran jäätynyttä lunta päällä ja jolain rupee repimään painoja ja muovia pois sekä auraamaan auman edustan että pääsee hakemaan rehut pois. Silloin tulee ikävä katettua siiloa tai paaleja.

Joku voi nyt sitten ihmetellä miten paalit sujuu helpommin mutta ihmetelköön rauhassa...   

Tossa parikuukatta syötin paaleja nuorellekarjalle. Kokoajan harmitti kun ei tuota avointa laakasiiloa ole enempi.

Tossa parikuukatta syötin paaleja nuorellekarjalle. Kokoajan harmitti kun ei tuota avointa laakasiiloa ole enempi.

Niin ja sullahan oli tietenkin kaikki paikat ja toiminta suunniteltu tolle paalille. Toki muokin harmittaa paalit. Ei toki työmäärän eikä oikeastaan muovin hinnankaan takia vaan enempikin muovin hävityskustannuksen kun ei energiasta saa rahaa ja sitten jonkinverran kun ei ole kunnon rehulatoa missä saisi katon alla ottaa muoveja pois.