sorjoselle tulos +200k€ ja paalirehu 50 lehmää

  Ai, jaa. Oletko muuten kuullu yhtään menestyvää isoa karjatilaa joka lkäyttää paalirehua?

Nojuu olen joitakuita, poikkeus vahvistaa säännön, itte en ole iso karjatila, peltoa on kyllä keskivertoa enemmän..

sorjoselle tulos +200k€ ja paalirehu 50 lehmää

  Turha tähän on muijan muutamaa emoa mukaan vetää.  Laskekaa niin siilorehu on edullisinta.

Lainaus käyttäjältä: realisti - 03.03.13 - klo:09:45

Ja siitä huolimatta meillä ja muutamassa muussakin talossa meni viime kesän aumoista pilalle isoja määriä heikoista korjuuoloista johtuen, mutta paaleista ei mene sivuun yhtään.

Jos ei osaa niin menee pilalle 

Miten selität metrin pohjalla hyvää, välissä 20cm rantu paskaa ja päällä 50cm hyvää? Eikä ole maata sotkettu, aineena sil-all. Aloitettiin niittoa jälkeisenä päivänä puolilta päivin ja ajettiin ilta kymmeneen, aumakuski polki puoleen yöhön. Seuraavana päivänä ajettiin yhdeksästä puoleen päivään jonka jälkeen heti peitettiin ja ajettiin olkea paalisilppurilla päälle.
Lokakuun lopussa säilönnällinen laatu 10 kairareijästä tarkistettuna 9 ja d 680, joulukuussa avatessa tilanne oli edellä kuvattu. Kairan reijät kuivattiin huolella ja teipattiin kunnolla. Jos joku väittää olevansa niin pro että tietää syyn niin kertokoon minullekin. Parissa muussakin talossa on tuossa höyryäviä läjiä, vaikka ovat ennen tehneet "kympin rehua". Paaleissa ei ole mennyt yhtään sivuun ja säilönnällinen laatu 8-9

Tohon realistin tapaukseen niin eikö oikeasti saada eriteltyä sitä huonon rehun rantua sieltä siilosta. Osuuko se esimerkiksi jollekin lohkolle tai esimerkiksi siihen yötauolle.


Tohon paalirehun kannattavuuteen niin matematiikka voi olla eri asia kuin todellisuus. Viellä kun saataisi jonkinverran järkeä että muovista saisi jalostaa lämpöenergiaa niin tuskin edukkaampaa rehua löytyisi.

Mikä kohta sorjonella on jäänyt laskematta. Tekijöiden palkka, siilokulut, siilojen jälkisiivous, työntekijöiden hankala  viikonlopputyöllistäminen, kaluston käyttöaste. Nojoo täytyy tunnustaa että jos puhtaasti urakoinnilla pelaa niin ajosilppuriketju ja auma kovalle alustalle kyllä peittoaa muut tekotavat. Tilatasolla sitten on muitakin laskennan muuttuvia koponenttejä.

Miten selität metrin pohjalla hyvää, välissä 20cm rantu paskaa ja päällä 50cm hyvää? Eikä ole maata sotkettu, aineena sil-all. Aloitettiin niittoa jälkeisenä päivänä puolilta päivin ja ajettiin ilta kymmeneen, aumakuski polki puoleen yöhön. Seuraavana päivänä ajettiin yhdeksästä puoleen päivään jonka jälkeen heti peitettiin ja ajettiin olkea paalisilppurilla päälle.
Lokakuun lopussa säilönnällinen laatu 10 kairareijästä tarkistettuna 9 ja d 680, joulukuussa avatessa tilanne oli edellä kuvattu. Kairan reijät kuivattiin huolella ja teipattiin kunnolla. Jos joku väittää olevansa niin pro että tietää syyn niin kertokoon minullekin. Parissa muussakin talossa on tuossa höyryäviä läjiä, vaikka ovat ennen tehneet "kympin rehua". Paaleissa ei ole mennyt yhtään sivuun ja säilönnällinen laatu 8-9

Rehua ei tiivistetty aloituspäivänä kunnolla ja sitä yritettiin paikata illan tiivistyksellä. Siilon jälkipolkeminen tunti-kaks korjuun lopettamisen ei auta asiaa, päinvastoin: sillä saa pumpattua ilmaa pintakerrokseen tehokkaasti ja käymisensä jo aloittanut rehu saa lisää happea raivokkaaseen ja kontrolloimattomaan käymiseen. Tiivistyksen lopetus heti korjuun jälkeen ja peittäminen yöksi muovilla olisi auttanut asiaa. Jos aamulla on vielä ryllätty edellisillan rehukasan päälle polkutraktorilla ilman uutta rehua, on soppa valmis. Siitä nääs saa lisää ilmaa kasaan ja uusi rehu päällä varmistaa, että se sinne myös jää.

Näissä jutuissa voi hapon kanssa fuskata, koska käyminen pysähtyy joka tapauksessa kesken hapon vaikutuksesta. Biologisella fuskaaminen kostautuu. Mä olen tehnyt nääs samat virheet

Kyllä sitä ehdittiin polkea korjuun yhteydessäkin, nimittäin silppurista meni yksi ketju ja yksi laakeri siinä välissä. Lisäksi välien ajuri oli harjoittelija jolla meni tuusatessa aikaa. En todellakaan osta tuota ajatusta huonosta polkemisesta.

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 03.03.13 - klo:13:42

Lainaus käyttäjältä: realisti - 03.03.13 - klo:09:45

Ja siitä huolimatta meillä ja muutamassa muussakin talossa meni viime kesän aumoista pilalle isoja määriä heikoista korjuuoloista johtuen, mutta paaleista ei mene sivuun yhtään.

Jos ei osaa niin menee pilalle 

Miten selität metrin pohjalla hyvää, välissä 20cm rantu paskaa ja päällä 50cm hyvää? Eikä ole maata sotkettu, aineena sil-all. Aloitettiin niittoa jälkeisenä päivänä puolilta päivin ja ajettiin ilta kymmeneen, aumakuski polki puoleen yöhön. Seuraavana päivänä ajettiin yhdeksästä puoleen päivään jonka jälkeen heti peitettiin ja ajettiin olkea paalisilppurilla päälle.
Lokakuun lopussa säilönnällinen laatu 10 kairareijästä tarkistettuna 9 ja d 680, joulukuussa avatessa tilanne oli edellä kuvattu. Kairan reijät kuivattiin huolella ja teipattiin kunnolla. Jos joku väittää olevansa niin pro että tietää syyn niin kertokoon minullekin. Parissa muussakin talossa on tuossa höyryäviä läjiä, vaikka ovat ennen tehneet "kympin rehua". Paaleissa ei ole mennyt yhtään sivuun ja säilönnällinen laatu 8-9

Biologinen reagoi kosteuteen herkästi,illalla liian märkää.Paalissa tätä ei niin näe,jos ei osaa katsoa.

MH bakteerit yms soveltuu paaleihin ok, siiloon hapot 

Me luovuttiin kokonaan siilorehun tekemisestä ja myytiin silppurivaunu pois.
Syinä lähinnä se traktorikuskeja on nykyään todella vaikee saada, rehua tehdään monella eri korjuuasteella ja paalirehu onnistuu ilman säilöntäaineita joka tekee vuodessa 10000€ säästöä mikä sitten taas riittää muovilaskuun.
Joissain tapauksissa voisin väittää että paalirehu on jopa edullisempaa mitä siilorehu.

Yhdistelmäpaalaajaketjulla pystyn ajamaan 30ha päivässä pakettiin yksinäni. Niitto tietenkin päivää kahta ennen

Pyöröpaali ainoo menetelmä, mitä pystyy tekeen yhden hengen iskuryhmällä..
Itellä kans enskesä tulee taas vahteex harjoiteltua yksinyrittämistä, kun monivuotinen renki siirtyi vähähajuisempiin hommiin pienemmällä palkalla.
No korjuualaa ehkä vaan vähä reilu 200, ku lopetin urakoinnin, osan "myyn" pystyyn, LHP tappiin ja kesantooki vielä yhtä paljon

Kyllä sitä ehdittiin polkea korjuun yhteydessäkin, nimittäin silppurista meni yksi ketju ja yksi laakeri siinä välissä. Lisäksi välien ajuri oli harjoittelija jolla meni tuusatessa aikaa. En todellakaan osta tuota ajatusta huonosta polkemisesta.

Varmasti niin, mutta iltapolkemisen jälkiä meilläkin on kateltu leikkuurintauksesta. Ja aamulla kun ajaa sen vanhan rehun päälle ennen uutta kerrosta, niin pyöränjäljet erottaa rintauksesta. Se kaista välissä kielii juuri siitä ja meillä eroon niistä päästiin vasta, kun tiivistäminen lopetettiin puol tuntia korjuun ja rehu peitettiin muovilla yöksi. Äärioloissa, kuten viime syksynä, ne korostuu. Siinä olet ihan oikeassa. Sokeria on ollut niukasti.

Lainaus käyttäjältä: realisti - 04.03.13 - klo:13:49

Kyllä sitä ehdittiin polkea korjuun yhteydessäkin, nimittäin silppurista meni yksi ketju ja yksi laakeri siinä välissä. Lisäksi välien ajuri oli harjoittelija jolla meni tuusatessa aikaa. En todellakaan osta tuota ajatusta huonosta polkemisesta.

Varmasti niin, mutta iltapolkemisen jälkiä meilläkin on kateltu leikkuurintauksesta. Ja aamulla kun ajaa sen vanhan rehun päälle ennen uutta kerrosta, niin pyöränjäljet erottaa rintauksesta. Se kaista välissä kielii juuri siitä ja meillä eroon niistä päästiin vasta, kun tiivistäminen lopetettiin puol tuntia korjuun ja rehu peitettiin muovilla yöksi. Äärioloissa, kuten viime syksynä, ne korostuu. Siinä olet ihan oikeassa. Sokeria on ollut niukasti.

Se tuo realistin rehu menee vasta ottaessa pilalle lopullisesti.On tullut testattua kesäsyötössä tätä hommaa,märkä ja normaalipaali lattialle auki,kumpikin normaali ottaessa,mutta tuo sokeriton märkä jo seuraavana päivänä alkaa höyrytä eli heti alkaa virhekäyminen kun ilmaa saa.Parasta paalia on tullut viikko pidettyä auki ilman lämpenemistä.Hapolla ei tätä ongelmaa ole.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 04.03.13 - klo:17:13

Lainaus käyttäjältä: realisti - 04.03.13 - klo:13:49

Kyllä sitä ehdittiin polkea korjuun yhteydessäkin, nimittäin silppurista meni yksi ketju ja yksi laakeri siinä välissä. Lisäksi välien ajuri oli harjoittelija jolla meni tuusatessa aikaa. En todellakaan osta tuota ajatusta huonosta polkemisesta.

Varmasti niin, mutta iltapolkemisen jälkiä meilläkin on kateltu leikkuurintauksesta. Ja aamulla kun ajaa sen vanhan rehun päälle ennen uutta kerrosta, niin pyöränjäljet erottaa rintauksesta. Se kaista välissä kielii juuri siitä ja meillä eroon niistä päästiin vasta, kun tiivistäminen lopetettiin puol tuntia korjuun ja rehu peitettiin muovilla yöksi. Äärioloissa, kuten viime syksynä, ne korostuu. Siinä olet ihan oikeassa. Sokeria on ollut niukasti.

Se tuo realistin rehu menee vasta ottaessa pilalle lopullisesti.On tullut testattua kesäsyötössä tätä hommaa,märkä ja normaalipaali lattialle auki,kumpikin normaali ottaessa,mutta tuo sokeriton märkä jo seuraavana päivänä alkaa höyrytä eli heti alkaa virhekäyminen kun ilmaa saa.Parasta paalia on tullut viikko pidettyä auki ilman lämpenemistä.Hapolla ei tätä ongelmaa ole.

eli tuo ongelmarehu oli analysoitaessa 1.10 seuraavanlaista:

pH: 3,86
ammoniakkityppi: 10
maito- ja muurahaishappo: 46
haihtuvat rasvahapot: 10
liukoinen typpi: 377
sokeri: 135
arvosana: kiitettävä (9)

ka: 399
rv: 89
ndf: 532
d: 680

me: 10,8
oiv: 75
pvt: -25
syönti-indeksi: 107
me-indeksi: 103

analysoikaas sitten mikä meni pieleen että sieltä löytyi 2vko syötön aloituksesta paskarantu joka jatkui loppuun saakka, otettiin eka monitoimikauhalla mutta sittemmin kärki-agrin sanottua pilaantumisen olevan sen vika vaihdettiin leikkuriin kun 1/3 osa aumasta oli syötetty.

pieleen meni kun et paalannut rehuja