Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: mikko9b - 16.02.13 - klo:10:06
-
Ajoivat eilen 200 säilispaalia vajaassa seittemässä tunnissa. Matkaa vajaa 25 km sivu, pinkat kuin viivottimella tehtyjä... Sanoisin ammattimies oli puikoissa :) :)
-
Minkäsmoisella kalustolla tollanen ihme tehtiin? Vois kuitenkin ajatella traktorilla menevän jo toista tuntia pelkästään siirtymään per reissu, purut ja lastuut siihen päälle. Saa mullekin tulla ajamaan, jos meilläpäin liikkuu.
-
Tossa kun jokivartta ajelin etelää kohti jossain Pellon kohdalla mättivät paaleja pölliautoon, äkkiälaskettuna kuormakoko oli yli 50 paalin luokkaa. Liittymät pitää kyllä olla kunnossa vaikka tosiaan ammattimiehet on ratissa. :)
-
Tukkiautoon mene helposti se 50 paalia ja hakeautoon vähän vähemmän. Mutta koura rikkoo muovit, talvellahan se ei haittaa, mutta keväällä sitte jo alkaa lämpeneen. Mutta autoilijat ei välttämättä kauheen innolla lähe paaleja hakeen kun niillä on muutenkin kiire.
-
eikös ne jollekkin muullekkin a nettiläiselle ole aiemmin ajellu pölliautolla... silähän se käy.. ja jos vakituisen saa so*****a että ajaa tulevina vuosina niin tekee paalitassut mitkä ei säre muovia..
-
Meillä ajettiin kanssa pölliautolla. Muovin rikkoutuminen ei ollut ongelma mutta auton kuormatila ja raju sitominen oli. kiinteillä kuormatilalla varustettu auto olisi viellä parempi. Kuitenkin tukkinosturi oli ihan ehdoton nopeudessa kuormauksessa.
-
ei täällä pölkkyautot ole paalinajoon lähteneet/suostuneet
Tollasilla täälläpäin kurvailevat
http://www.huusko-karppinen.fi/kalusto
ko firmalla on paalitassut, eli muovit pääsääntöisesti ehjiä...
Mulle ajanu ny kuiteskin salahmilta oleva auto
keväällä ajoivat muutes koko vuoden kuivikepaalit vuorokaudessa, laskeskeltiin että rakkorilla olis menny pari viikkoa... :o :-[
-
Eli vissii hakeauto? Sopiiko kaks paalia rinnan?
-
Eli vissii hakeauto? Sopiiko kaks paalia rinnan?
NS. kantoautojahan nuo on.
Säiliksellä tulee yleensä vastaan kantavuus, joka on reipas 30 tn...
kuiviketta menee se 60 kpl pikkupaaleja, 150 cm sitten se 45 kpl...
-
Paljonko Huusko-karppinen maksaa Mikko9b provikkaa seuraavista paalikuormista,sehän tällä oli vissiin tarkotus ::)
-
Niih mainostus varsin tärkeintä ei niinkään se että on huomattavasti järkevämpää ajattaa isolla kalustolla.
-
Paljonko Huusko-karppinen maksaa Mikko9b provikkaa seuraavista paalikuormista,sehän tällä oli vissiin tarkotus ::)
ei pennin jeesusta, en mää tätä ketjua sillä... enkä ole vähilleen käyttänyt edes ko firman palveluita...
oli ajatusksena herätellä keskustelua siitä että onko meidän toimemme osin tehotonta, esim tää paalien kärrääminen traktorilla, ja toisaalta siitä että ratkaisuja kandes ettiä toisinaan oman alan ulkopuoleltakin...
toki tällä ratkaisulla ei tartte investoida yli-isoon paalikärriin ja ennen kaikkea sen vetäjään ;D ;D ;D
-
Mielenkiintoinen aihe ;) Itselle kans tulossa rekka ajamaan tosin matkat 70 ja 37 km mistä takoitus siirtää...
-
Meille on kans tullu pari kuormaa ihan tavallisella kontillisella rekalla. Kantavuus tosiaan tulee vastaan, mutta kuuleman mukaan 50 paalia mahtuu kyytiin.
Ei viittiny runkkareilla 100 paalia hakea yli 70km päästä ::)
-
Tämäkin kuuluu asioihin missä ei millään tavalla kannata raktorilla kuskata pitkiä matkoja jos tiet ja paikat on kunnossa. Lisäksi näissä autoissa on se hyöty että ne ei ole muuten maatalouden kanssa tekemisissä ja rahtihinnat sen mukaisia.
-
Joo onkos tääl heittää pientä laskelmaa et millon menee kannattamattomaksi? Vai onko se periaatteessa aina kannattavaa jos vaan iso kalusto pystyy paalit noukkimaan pellon reunasta? Meillä nimittäin ajetaan aina 95% paaleista rekka tien varteen.. Siirto tosin 7km siivunsa max..
-
Joo onkos tääl heittää pientä laskelmaa et millon menee kannattamattomaksi? Vai onko se periaatteessa aina kannattavaa jos vaan iso kalusto pystyy paalit noukkimaan pellon reunasta? Meillä nimittäin ajetaan aina 95% paaleista rekka tien varteen.. Siirto tosin 7km siivunsa max..
Raktorilla kuskaus menee aina kannattamattomaksi jos sinulle ja koneellesi on jotain muuta tuottavaa työtä. Jos taas pidät konetta pihalla ja käyt itse aina kuskin jutuilla kun sse tuo kuorman niin silloin voi olla että kannattaisi tuoda aika kaukaa omalla kalustolla.
noin muuten niin mielestäni jos tiputat paalit pellon laitaan niin se on aina edukkaampaa viedä autolla eteenpäin jos puhtaasti matemaattisesti mietitään eli urakoitsija raktorilla vastaan autoilija.
-
Eikö kannataisi rakentaa navetta lähemmäs peltoja?
-
tuota just mietin et todennäköisesti aika hyvin kannattas kun ajas ite kesäkauden ehjänä paalit ja talvella ajattas talven tarpeet pihaan 8) olettaen että kuski ei ota "kusetetaan maanviljelijää taksaa" ;)
-
Eikö kannataisi rakentaa navetta lähemmäs peltoja?
kaksi 0,5 robotin navettaa ja siltiti jää se jokunen kilometri :( ::)
-
Eikö kannataisi rakentaa navetta lähemmäs peltoja?
kaksi 0,5 robotin navettaa ja siltiti jää se jokunen kilometri :( ::)
Jos 2 puolen robon navettaa lypsää yhdellä robotilla niin kyllä paalit silloin on logistisista ongelmista pienin.
-
äläs nyt sehän vois kulkee robo vihivaunun tapaan navettojen väliä aina tarpeen mukaan ;)
-
Tiestöllä yksi suurimmista vaikutuksista tehokkuutteen ja kustannuksiin, eli rekan nopeus! Näitä asioita kun työkseen selvittelee on niin pirun paljon muuttujia jolloin ei suoria km rajoja voi antaa. Ja totta tuo vms kommentti asiasta että itselle pitää olla tuottavampaa työtä siille ajalle. Ja kesällähän ne kannattaisi ajaa pihaan jos vaan tilat ja aika antaa periksi...
-
Tiestöllä yksi suurimmista vaikutuksista tehokkuutteen ja kustannuksiin, eli rekan nopeus! Näitä asioita kun työkseen selvittelee on niin pirun paljon muuttujia jolloin ei suoria km rajoja voi antaa. Ja totta tuo vms kommentti asiasta että itselle pitää olla tuottavampaa työtä siille ajalle. Ja kesällähän ne kannattaisi ajaa pihaan jos vaan tilat ja aika antaa periksi...
tää on totta. Pienillä kylätiellä rekan nopeus ei paljon parane traktorista. Toisaalta taas meikän olosuhteissa jossa paljon mäkiä traktorin tulisi olla yli-iso jos keskinopeutta halutaan pitää lähellä maksimia. Toisaakta tiestö on sellainen jossa rekka voi päästellä "täysillä" ero on tasamaata isompi.
-
Me ollaan kesällä ajettu kaikki paalit kotio plaanille. Tehty ihan sitä varten reippaan puolen hehtaarin kokoinen hiekkakenttä joka kantaa kelillä ku kelillä.
Molempiin päihin kun laitetaan kuormauskoneet ja riittävästi kärrytraktoreita väliin ajamaan niin alkaa paaleja ilmestyyn aika reipasta tahtia kotipihalle.
Mun mielestä kaikkein paras vaihtoehto ajaa kesällä kotio niin ei tarvii sitten arpoo talven paskakeleillä että miten niitä kuskaa kotio.
-
Ajatelkaa se voi jollekki olla terapiaa kun saa joka päivä hakea paalin tai kaks päivässä jostain kolmen kilometrin päästä :o
-
Mikset Erik tee aumaa siihen hiekkakentälle tai edes tuubia, säästö olis melkoinen?
Mielenkiintoinen ketju tämä, mutta yx ihan oleellisin asia puuttuu, eli hinta?
Jos vaikka satasen tunti, niin älyttömän halpaa=3,5 euroo per paali?
Ajatelkaa se voi jollekki olla terapiaa kun saa joka päivä hakea paalin tai kaks päivässä jostain kolmen kilometrin päästä :o
Juu ittekkin toisinaan haen jonkin nuorena tehdyn kostean paalin(on sulaa suoraan pellolta haettuna), niin traktori vähän ehtii lämmetä ja akku lataantua ;)
-
Mikset Erik tee aumaa siihen hiekkakentälle tai edes tuubia, säästö olis melkoinen?
Mielenkiintoinen ketju tämä, mutta yx ihan oleellisin asia puuttuu, eli hinta?
Jos vaikka satasen tunti, niin älyttömän halpaa=3,5 euroo per paali?
Ajatelkaa se voi jollekki olla terapiaa kun saa joka päivä hakea paalin tai kaks päivässä jostain kolmen kilometrin päästä :o
Juu ittekkin toisinaan haen jonkin nuorena tehdyn kostean paalin(on sulaa suoraan pellolta haettuna), niin traktori vähän ehtii lämmetä ja akku lataantua ;)
En mä nyt siinä niin suurta säästöä näkis. Oli mulla siilojaki ja tarkkuusilppurivaunu mutta vaunun myin pois ja siilot muutin klapikuivureiks.
Ja muutenkin rehua teen niin monen ikäisenä ja hajallaan tilakeskuksesta että paali on omasta mielestä helpoin.
Paaliruokinta on vaan omalle kohalleni kaikkein parhaiten sopivin vaihtoehto.
-
itse sain siilon tyhjäks ja aloitin paalin ajon viime viikol pellon reunalta lunta on sen verran tääl itä suomessa että pitää lingolla jäljet ajaa ei meinaa kunnolla muuten mennä :o
-
Tiestöllä yksi suurimmista vaikutuksista tehokkuutteen ja kustannuksiin, eli rekan nopeus! Näitä asioita kun työkseen selvittelee on niin pirun paljon muuttujia jolloin ei suoria km rajoja voi antaa. Ja totta tuo vms kommentti asiasta että itselle pitää olla tuottavampaa työtä siille ajalle. Ja kesällähän ne kannattaisi ajaa pihaan jos vaan tilat ja aika antaa periksi...
tää on totta. Pienillä kylätiellä rekan nopeus ei paljon parane traktorista. Toisaalta taas meikän olosuhteissa jossa paljon mäkiä traktorin tulisi olla yli-iso jos keskinopeutta halutaan pitää lähellä maksimia. Toisaakta tiestö on sellainen jossa rekka voi päästellä "täysillä" ero on tasamaata isompi.
Mun mierlestä edes tiestöllä ei ole suurtakaan merkitystä siihen auto vastaan raktori. Käytännössä ne tulee teitäpitkin ihan samaa vauhtia ja sitten hyvillä teillä rekka voittaa. Se mikä puoltaa rekan eduksi on nopea kuormaus ja purku (koska harva saa kuorman tyhjäksi kippaamalla raktorilla) ja sitten se suurempi kuorman kantokyky ja tilavuus eli se 40 tonnia tulee pihaan kerta ajolla. Rekan suurimmat kompastuskivet on pehmeät /liukkaat tiet ja ahtaat kääntöpaikat. Se on sitten toinen ongelma jos pihalla seisoo se sadan tonnin raktori että kannattaako se valjastaa paalinajoon vai tekeekö sillä jotain muuta raktorille sopivampaa.
-
Tiestöllä yksi suurimmista vaikutuksista tehokkuutteen ja kustannuksiin, eli rekan nopeus! Näitä asioita kun työkseen selvittelee on niin pirun paljon muuttujia jolloin ei suoria km rajoja voi antaa. Ja totta tuo vms kommentti asiasta että itselle pitää olla tuottavampaa työtä siille ajalle. Ja kesällähän ne kannattaisi ajaa pihaan jos vaan tilat ja aika antaa periksi...
tää on totta. Pienillä kylätiellä rekan nopeus ei paljon parane traktorista. Toisaalta taas meikän olosuhteissa jossa paljon mäkiä traktorin tulisi olla yli-iso jos keskinopeutta halutaan pitää lähellä maksimia. Toisaakta tiestö on sellainen jossa rekka voi päästellä "täysillä" ero on tasamaata isompi.
Mun mierlestä edes tiestöllä ei ole suurtakaan merkitystä siihen auto vastaan raktori. Käytännössä ne tulee teitäpitkin ihan samaa vauhtia ja sitten hyvillä teillä rekka voittaa. Se mikä puoltaa rekan eduksi on nopea kuormaus ja purku (koska harva saa kuorman tyhjäksi kippaamalla raktorilla) ja sitten se suurempi kuorman kantokyky ja tilavuus eli se 40 tonnia tulee pihaan kerta ajolla. Rekan suurimmat kompastuskivet on pehmeät /liukkaat tiet ja ahtaat kääntöpaikat. Se on sitten toinen ongelma jos pihalla seisoo se sadan tonnin raktori että kannattaako se valjastaa paalinajoon vai tekeekö sillä jotain muuta raktorille sopivampaa.
Miksei sadan tonnin traktorilla kannata paalin ajo, jos se vain seisoo pihalla? :-X
-
Tiestöllä yksi suurimmista vaikutuksista tehokkuutteen ja kustannuksiin, eli rekan nopeus! Näitä asioita kun työkseen selvittelee on niin pirun paljon muuttujia jolloin ei suoria km rajoja voi antaa. Ja totta tuo vms kommentti asiasta että itselle pitää olla tuottavampaa työtä siille ajalle. Ja kesällähän ne kannattaisi ajaa pihaan jos vaan tilat ja aika antaa periksi...
tää on totta. Pienillä kylätiellä rekan nopeus ei paljon parane traktorista. Toisaalta taas meikän olosuhteissa jossa paljon mäkiä traktorin tulisi olla yli-iso jos keskinopeutta halutaan pitää lähellä maksimia. Toisaakta tiestö on sellainen jossa rekka voi päästellä "täysillä" ero on tasamaata isompi.
Mun mierlestä edes tiestöllä ei ole suurtakaan merkitystä siihen auto vastaan raktori. Käytännössä ne tulee teitäpitkin ihan samaa vauhtia ja sitten hyvillä teillä rekka voittaa. Se mikä puoltaa rekan eduksi on nopea kuormaus ja purku (koska harva saa kuorman tyhjäksi kippaamalla raktorilla) ja sitten se suurempi kuorman kantokyky ja tilavuus eli se 40 tonnia tulee pihaan kerta ajolla. Rekan suurimmat kompastuskivet on pehmeät /liukkaat tiet ja ahtaat kääntöpaikat. Se on sitten toinen ongelma jos pihalla seisoo se sadan tonnin raktori että kannattaako se valjastaa paalinajoon vai tekeekö sillä jotain muuta raktorille sopivampaa.
Miksei sadan tonnin traktorilla kannata paalin ajo, jos se vain seisoo pihalla? :-X
Niin siis jos se raktori seisoo tyhjänpanttina niin tietenkin sillä kannattaa ajaa. Sitä kumminkin kannattaa harkita että saako raktorille jotain sille soveltuvampaa ajoa ja jättää paalinajon siihen paremmin soveltuvalle kalustolle.
-
Nyt ois eka versio laskurista valmis... Löytyykö halukkaita testaajia?
-
Itse siirrätin toistasataa paalia rekalla noin viiskymmentä kilometriä, edes takaisin satakunta, lasku oli jotain 1200 euroa, töitä se teki vajaan päivän :o
Ei kannata kyllä omaa kalustoa tohon investoida ::)
-
Eikö teillä oo esikuivattua tarkkuussilputtua rehua laakasiiloissa ettei tarvitsisi jäätyneitä paaleja kärrätä.
-
Eikö teillä oo esikuivattua tarkkuussilputtua rehua laakasiiloissa ettei tarvitsisi jäätyneitä paaleja kärrätä.
+ ;D
-
Itse siirrätin toistasataa paalia rekalla noin viiskymmentä kilometriä, edes takaisin satakunta, lasku oli jotain 1200 euroa, töitä se teki vajaan päivän :o
Ei kannata kyllä omaa kalustoa tohon investoida ::)
4 reissua traktorilla, toosi pitkä päivä ja reilu tankillinen pöötä.60-80 euroo tunti kannattavuus ei tosiaankaan mikään huippu.
Eikö teillä oo esikuivattua tarkkuussilputtua rehua laakasiiloissa ettei tarvitsisi jäätyneitä paaleja kärrätä.
+ ;D
Jos siilorehuksi tarkoitetun esikuivatun rehun paalaa, niin se siis teidän mielestä jäätyy??
-
Itse siirrätin toistasataa paalia rekalla noin viiskymmentä kilometriä, edes takaisin satakunta, lasku oli jotain 1200 euroa, töitä se teki vajaan päivän :o
Ei kannata kyllä omaa kalustoa tohon investoida ::)
4 reissua traktorilla, toosi pitkä päivä ja reilu tankillinen pöötä.60-80 euroo tunti kannattavuus ei tosiaankaan mikään huippu.
Eikö teillä oo esikuivattua tarkkuussilputtua rehua laakasiiloissa ettei tarvitsisi jäätyneitä paaleja kärrätä.
+ ;D
Jos siilorehuksi tarkoitetun esikuivatun rehun paalaa, niin se siis teidän mielestä jäätyy??
Siilorehun tekijöiden mielestä rehupaalit jäätyy aina oli ne sitten millasia tahansa ;D
-
Itse siirrätin toistasataa paalia rekalla noin viiskymmentä kilometriä, edes takaisin satakunta, lasku oli jotain 1200 euroa, töitä se teki vajaan päivän :o
Ei kannata kyllä omaa kalustoa tohon investoida ::)
4 reissua traktorilla, toosi pitkä päivä ja reilu tankillinen pöötä.60-80 euroo tunti kannattavuus ei tosiaankaan mikään huippu.
Eikö teillä oo esikuivattua tarkkuussilputtua rehua laakasiiloissa ettei tarvitsisi jäätyneitä paaleja kärrätä.
+ ;D
Jos siilorehuksi tarkoitetun esikuivatun rehun paalaa, niin se siis teidän mielestä jäätyy??
Siilorehun tekijöiden mielestä rehupaalit jäätyy aina oli ne sitten millasia tahansa ;D
ja paalit on aina homeessa :)
-
Ja siitä huolimatta meillä ja muutamassa muussakin talossa meni viime kesän aumoista pilalle isoja määriä heikoista korjuuoloista johtuen, mutta paaleista ei mene sivuun yhtään.
-
Näpertelyä tuo paalirehun teko, hommatkaa kunnon siilot ja siihen ajsilppurilla nurmet niin ei mee rehut hukkaan.
-
Näpertelyä tuo paalirehun teko, hommatkaa kunnon siilot ja siihen ajsilppurilla nurmet niin ei mee rehut hukkaan.
Sää ku tiedät isoa karjaa kasvattaneena, niin kerro mullekkin miten mä siirryn pois paalirehusta? Koko ajan täytyy olla syötössä kolmea korjuuasteeltaan erilaista rehua ja sitten kuivikkeet täytyy kerätä ja varastoida jollain tapaa.. Varastot ei saa tulla maksaan kymppitonnia enempää vuodessa eläkeiän lähestymisestä johtuen ja osa tavarasta täytyy olla helposti myytävissä ja näin ollen mitattavissa ja kuljetettavissa helposti. Ainiin pellot on suurinpiirtein 40 kilometrin ympyrässä..
-
Näpertelyä tuo paalirehun teko, hommatkaa kunnon siilot ja siihen ajsilppurilla nurmet niin ei mee rehut hukkaan.
Sää ku tiedät isoa karjaa kasvattaneena, niin kerro mullekkin miten mä siirryn pois paalirehusta? Koko ajan täytyy olla syötössä kolmea korjuuasteeltaan erilaista rehua ja sitten kuivikkeet täytyy kerätä ja varastoida jollain tapaa.. Varastot ei saa tulla maksaan kymppitonnia enempää vuodessa eläkeiän lähestymisestä johtuen ja osa tavarasta täytyy olla helposti myytävissä ja näin ollen mitattavissa ja kuljetettavissa helposti. Ainiin pellot on suurinpiirtein 40 kilometrin ympyrässä..
Ai, jaa. Oletko muuten kuullu yhtään menestyvää isoa karjatilaa joka lkäyttää paalirehua?
-
Ja siitä huolimatta meillä ja muutamassa muussakin talossa meni viime kesän aumoista pilalle isoja määriä heikoista korjuuoloista johtuen, mutta paaleista ei mene sivuun yhtään.
Jos ei osaa niin menee pilalle ;)
-
Näpertelyä tuo paalirehun teko, hommatkaa kunnon siilot ja siihen ajsilppurilla nurmet niin ei mee rehut hukkaan.
Sää ku tiedät isoa karjaa kasvattaneena, niin kerro mullekkin miten mä siirryn pois paalirehusta? Koko ajan täytyy olla syötössä kolmea korjuuasteeltaan erilaista rehua ja sitten kuivikkeet täytyy kerätä ja varastoida jollain tapaa.. Varastot ei saa tulla maksaan kymppitonnia enempää vuodessa eläkeiän lähestymisestä johtuen ja osa tavarasta täytyy olla helposti myytävissä ja näin ollen mitattavissa ja kuljetettavissa helposti. Ainiin pellot on suurinpiirtein 40 kilometrin ympyrässä..
Ei ole nurkkia kun pellot ovat isossa ympyrässä. Tehostaa paljon sadonkorjuuta, kun ei tule joutavia päistekäännöksiä. Lähestyy muuten kaikilla muillakin eläkeikä samaa tahtia...... :-X
-
sorjoselle tulos +200k€ ja paalirehu 50 lehmää
-
Ai, jaa. Oletko muuten kuullu yhtään menestyvää isoa karjatilaa joka lkäyttää paalirehua?
Nojuu olen joitakuita, poikkeus vahvistaa säännön, itte en ole iso karjatila, peltoa on kyllä keskivertoa enemmän..
-
sorjoselle tulos +200k€ ja paalirehu 50 lehmää
Turha tähän on muijan muutamaa emoa mukaan vetää. Laskekaa niin siilorehu on edullisinta.
-
Ja siitä huolimatta meillä ja muutamassa muussakin talossa meni viime kesän aumoista pilalle isoja määriä heikoista korjuuoloista johtuen, mutta paaleista ei mene sivuun yhtään.
Jos ei osaa niin menee pilalle ;)
Miten selität metrin pohjalla hyvää, välissä 20cm rantu paskaa ja päällä 50cm hyvää? Eikä ole maata sotkettu, aineena sil-all. Aloitettiin niittoa jälkeisenä päivänä puolilta päivin ja ajettiin ilta kymmeneen, aumakuski polki puoleen yöhön. Seuraavana päivänä ajettiin yhdeksästä puoleen päivään jonka jälkeen heti peitettiin ja ajettiin olkea paalisilppurilla päälle.
Lokakuun lopussa säilönnällinen laatu 10 kairareijästä tarkistettuna 9 ja d 680, joulukuussa avatessa tilanne oli edellä kuvattu. Kairan reijät kuivattiin huolella ja teipattiin kunnolla. Jos joku väittää olevansa niin pro että tietää syyn niin kertokoon minullekin. Parissa muussakin talossa on tuossa höyryäviä läjiä, vaikka ovat ennen tehneet "kympin rehua". Paaleissa ei ole mennyt yhtään sivuun ja säilönnällinen laatu 8-9
-
Tohon realistin tapaukseen niin eikö oikeasti saada eriteltyä sitä huonon rehun rantua sieltä siilosta. Osuuko se esimerkiksi jollekin lohkolle tai esimerkiksi siihen yötauolle.
Tohon paalirehun kannattavuuteen niin matematiikka voi olla eri asia kuin todellisuus. Viellä kun saataisi jonkinverran järkeä että muovista saisi jalostaa lämpöenergiaa niin tuskin edukkaampaa rehua löytyisi.
Mikä kohta sorjonella on jäänyt laskematta. Tekijöiden palkka, siilokulut, siilojen jälkisiivous, työntekijöiden hankala viikonlopputyöllistäminen, kaluston käyttöaste. Nojoo täytyy tunnustaa että jos puhtaasti urakoinnilla pelaa niin ajosilppuriketju ja auma kovalle alustalle kyllä peittoaa muut tekotavat. Tilatasolla sitten on muitakin laskennan muuttuvia koponenttejä.
-
Miten selität metrin pohjalla hyvää, välissä 20cm rantu paskaa ja päällä 50cm hyvää? Eikä ole maata sotkettu, aineena sil-all. Aloitettiin niittoa jälkeisenä päivänä puolilta päivin ja ajettiin ilta kymmeneen, aumakuski polki puoleen yöhön. Seuraavana päivänä ajettiin yhdeksästä puoleen päivään jonka jälkeen heti peitettiin ja ajettiin olkea paalisilppurilla päälle.
Lokakuun lopussa säilönnällinen laatu 10 kairareijästä tarkistettuna 9 ja d 680, joulukuussa avatessa tilanne oli edellä kuvattu. Kairan reijät kuivattiin huolella ja teipattiin kunnolla. Jos joku väittää olevansa niin pro että tietää syyn niin kertokoon minullekin. Parissa muussakin talossa on tuossa höyryäviä läjiä, vaikka ovat ennen tehneet "kympin rehua". Paaleissa ei ole mennyt yhtään sivuun ja säilönnällinen laatu 8-9
Rehua ei tiivistetty aloituspäivänä kunnolla ja sitä yritettiin paikata illan tiivistyksellä. Siilon jälkipolkeminen tunti-kaks korjuun lopettamisen ei auta asiaa, päinvastoin: sillä saa pumpattua ilmaa pintakerrokseen tehokkaasti ja käymisensä jo aloittanut rehu saa lisää happea raivokkaaseen ja kontrolloimattomaan käymiseen. Tiivistyksen lopetus heti korjuun jälkeen ja peittäminen yöksi muovilla olisi auttanut asiaa. Jos aamulla on vielä ryllätty edellisillan rehukasan päälle polkutraktorilla ilman uutta rehua, on soppa valmis. Siitä nääs saa lisää ilmaa kasaan ja uusi rehu päällä varmistaa, että se sinne myös jää.
Näissä jutuissa voi hapon kanssa fuskata, koska käyminen pysähtyy joka tapauksessa kesken hapon vaikutuksesta. Biologisella fuskaaminen kostautuu. Mä olen tehnyt nääs samat virheet :)
-
Kyllä sitä ehdittiin polkea korjuun yhteydessäkin, nimittäin silppurista meni yksi ketju ja yksi laakeri siinä välissä. Lisäksi välien ajuri oli harjoittelija jolla meni tuusatessa aikaa. En todellakaan osta tuota ajatusta huonosta polkemisesta.
-
Ja siitä huolimatta meillä ja muutamassa muussakin talossa meni viime kesän aumoista pilalle isoja määriä heikoista korjuuoloista johtuen, mutta paaleista ei mene sivuun yhtään.
Jos ei osaa niin menee pilalle ;)
Miten selität metrin pohjalla hyvää, välissä 20cm rantu paskaa ja päällä 50cm hyvää? Eikä ole maata sotkettu, aineena sil-all. Aloitettiin niittoa jälkeisenä päivänä puolilta päivin ja ajettiin ilta kymmeneen, aumakuski polki puoleen yöhön. Seuraavana päivänä ajettiin yhdeksästä puoleen päivään jonka jälkeen heti peitettiin ja ajettiin olkea paalisilppurilla päälle.
Lokakuun lopussa säilönnällinen laatu 10 kairareijästä tarkistettuna 9 ja d 680, joulukuussa avatessa tilanne oli edellä kuvattu. Kairan reijät kuivattiin huolella ja teipattiin kunnolla. Jos joku väittää olevansa niin pro että tietää syyn niin kertokoon minullekin. Parissa muussakin talossa on tuossa höyryäviä läjiä, vaikka ovat ennen tehneet "kympin rehua". Paaleissa ei ole mennyt yhtään sivuun ja säilönnällinen laatu 8-9
Biologinen reagoi kosteuteen herkästi,illalla liian märkää.Paalissa tätä ei niin näe,jos ei osaa katsoa.
-
MH bakteerit yms soveltuu paaleihin ok, siiloon hapot :)
-
Me luovuttiin kokonaan siilorehun tekemisestä ja myytiin silppurivaunu pois.
Syinä lähinnä se traktorikuskeja on nykyään todella vaikee saada, rehua tehdään monella eri korjuuasteella ja paalirehu onnistuu ilman säilöntäaineita joka tekee vuodessa 10000€ säästöä mikä sitten taas riittää muovilaskuun.
Joissain tapauksissa voisin väittää että paalirehu on jopa edullisempaa mitä siilorehu.
Yhdistelmäpaalaajaketjulla pystyn ajamaan 30ha päivässä pakettiin yksinäni. Niitto tietenkin päivää kahta ennen
-
Pyöröpaali ainoo menetelmä, mitä pystyy tekeen yhden hengen iskuryhmällä..
Itellä kans enskesä tulee taas vahteex harjoiteltua yksinyrittämistä, kun monivuotinen renki siirtyi vähähajuisempiin hommiin pienemmällä palkalla.
No korjuualaa ehkä vaan vähä reilu 200, ku lopetin urakoinnin, osan "myyn" pystyyn, LHP tappiin ja kesantooki vielä yhtä paljon ;)
-
Kyllä sitä ehdittiin polkea korjuun yhteydessäkin, nimittäin silppurista meni yksi ketju ja yksi laakeri siinä välissä. Lisäksi välien ajuri oli harjoittelija jolla meni tuusatessa aikaa. En todellakaan osta tuota ajatusta huonosta polkemisesta.
Varmasti niin, mutta iltapolkemisen jälkiä meilläkin on kateltu leikkuurintauksesta. Ja aamulla kun ajaa sen vanhan rehun päälle ennen uutta kerrosta, niin pyöränjäljet erottaa rintauksesta. Se kaista välissä kielii juuri siitä ja meillä eroon niistä päästiin vasta, kun tiivistäminen lopetettiin puol tuntia korjuun ja rehu peitettiin muovilla yöksi. Äärioloissa, kuten viime syksynä, ne korostuu. Siinä olet ihan oikeassa. Sokeria on ollut niukasti.
-
Kyllä sitä ehdittiin polkea korjuun yhteydessäkin, nimittäin silppurista meni yksi ketju ja yksi laakeri siinä välissä. Lisäksi välien ajuri oli harjoittelija jolla meni tuusatessa aikaa. En todellakaan osta tuota ajatusta huonosta polkemisesta.
Varmasti niin, mutta iltapolkemisen jälkiä meilläkin on kateltu leikkuurintauksesta. Ja aamulla kun ajaa sen vanhan rehun päälle ennen uutta kerrosta, niin pyöränjäljet erottaa rintauksesta. Se kaista välissä kielii juuri siitä ja meillä eroon niistä päästiin vasta, kun tiivistäminen lopetettiin puol tuntia korjuun ja rehu peitettiin muovilla yöksi. Äärioloissa, kuten viime syksynä, ne korostuu. Siinä olet ihan oikeassa. Sokeria on ollut niukasti.
Se tuo realistin rehu menee vasta ottaessa pilalle lopullisesti.On tullut testattua kesäsyötössä tätä hommaa,märkä ja normaalipaali lattialle auki,kumpikin normaali ottaessa,mutta tuo sokeriton märkä jo seuraavana päivänä alkaa höyrytä eli heti alkaa virhekäyminen kun ilmaa saa.Parasta paalia on tullut viikko pidettyä auki ilman lämpenemistä.Hapolla ei tätä ongelmaa ole.
-
Kyllä sitä ehdittiin polkea korjuun yhteydessäkin, nimittäin silppurista meni yksi ketju ja yksi laakeri siinä välissä. Lisäksi välien ajuri oli harjoittelija jolla meni tuusatessa aikaa. En todellakaan osta tuota ajatusta huonosta polkemisesta.
Varmasti niin, mutta iltapolkemisen jälkiä meilläkin on kateltu leikkuurintauksesta. Ja aamulla kun ajaa sen vanhan rehun päälle ennen uutta kerrosta, niin pyöränjäljet erottaa rintauksesta. Se kaista välissä kielii juuri siitä ja meillä eroon niistä päästiin vasta, kun tiivistäminen lopetettiin puol tuntia korjuun ja rehu peitettiin muovilla yöksi. Äärioloissa, kuten viime syksynä, ne korostuu. Siinä olet ihan oikeassa. Sokeria on ollut niukasti.
Se tuo realistin rehu menee vasta ottaessa pilalle lopullisesti.On tullut testattua kesäsyötössä tätä hommaa,märkä ja normaalipaali lattialle auki,kumpikin normaali ottaessa,mutta tuo sokeriton märkä jo seuraavana päivänä alkaa höyrytä eli heti alkaa virhekäyminen kun ilmaa saa.Parasta paalia on tullut viikko pidettyä auki ilman lämpenemistä.Hapolla ei tätä ongelmaa ole.
eli tuo ongelmarehu oli analysoitaessa 1.10 seuraavanlaista:
pH: 3,86
ammoniakkityppi: 10
maito- ja muurahaishappo: 46
haihtuvat rasvahapot: 10
liukoinen typpi: 377
sokeri: 135
arvosana: kiitettävä (9)
ka: 399
rv: 89
ndf: 532
d: 680
me: 10,8
oiv: 75
pvt: -25
syönti-indeksi: 107
me-indeksi: 103
analysoikaas sitten mikä meni pieleen että sieltä löytyi 2vko syötön aloituksesta paskarantu joka jatkui loppuun saakka, otettiin eka monitoimikauhalla mutta sittemmin kärki-agrin sanottua pilaantumisen olevan sen vika vaihdettiin leikkuriin kun 1/3 osa aumasta oli syötetty.
-
pieleen meni kun et paalannut rehuja
-
eli tuo ongelmarehu oli analysoitaessa 1.10 seuraavanlaista:
pH: 3,86
ammoniakkityppi: 10
maito- ja muurahaishappo: 46
haihtuvat rasvahapot: 10
liukoinen typpi: 377
sokeri: 135
arvosana: kiitettävä (9)
ka: 399
rv: 89
ndf: 532
d: 680
me: 10,8
oiv: 75
pvt: -25
syönti-indeksi: 107
me-indeksi: 103
analysoikaas sitten mikä meni pieleen että sieltä löytyi 2vko syötön aloituksesta paskarantu joka jatkui loppuun saakka, otettiin eka monitoimikauhalla mutta sittemmin kärki-agrin sanottua pilaantumisen olevan sen vika vaihdettiin leikkuriin kun 1/3 osa aumasta oli syötetty.
[/quote]
Raaka-aine oli heikosti lannotettua hömppäheinää ja liian kuivaa aumaan, rv/d/ndf suhde
sen paljastaa :P 30% kuiva-aineella tai paalissa olisi onnistunu.
-
Joo vaikken siilosäilönnästä mitään tiedäkkään niin aika rajulta näyttää ka. tuossa rehussa siiloon. Ja minkä lannoitteessa säästää sen navetassa maksaa :P
-
Se oli lannoitettu 30tn lietettä + 150kg can27 hehtaarille, kasvustona timotei-nurminata ja kasvinsuojelu tehtynä. Että sellaista hömppää. Korjuu meni myöhään koska pelto oli märkä, eikä haluttu maata rehuun.
-
Olisiko siihen kohtaan osunut kuorma jotain suojavyöhykkeestä tms. niitettyä kuloheinää? Meillä kun ei osata niin mennään hapolla ja onnistuu aika hyvin vaikka oltiin todella suuripiirteisiä joiltain osin (siilo oli huonosti peitettynä 10pvä timppa- ja apilasatojen välillä. Todella laiskaa toimintaa.).
-
Matalat valkuais- ja maitohappopitoisuus ja viittailisi kyllä johonkin. Bakteerit säästäneet sokerit ja käyttäneet valkuaisen? Mutta virhekäymistä ei ainakaan peiton alla ole ollut. Olisiko säilönnällinen käyminen jäänyt kesken? Ja avaamisen jälkeen jatkunut virhekäymisenä? :-X
-
Missä kummassa ne on pyöröpaalitkin tuolla tilalla. Pyöröpaalit on energiantuhlausta.
http://www.youtube.com/watch?v=fKsU-7wzOPU&NR=1&feature=endscreen (http://www.youtube.com/watch?v=fKsU-7wzOPU&NR=1&feature=endscreen)
-
Paaleilla mennään, täydentävänä talvirehuna voi joskus aumassa olevaa kamaa käyttää. Nyt avasin kevätauman, se näyttää ainakin vielä hyvältä.
-
Onkohan nyt ihan oikein verrata tollasien jättiläiskarjojen rehuntekoa suomalaiseen näpertelyyn?
-
Samaa mietin kuin Erik...
-
Johtuiskohan ihan säilöntäaineesta sitten jos polkemisessa ei ole ongelmia, nimittäin ei mitään uutta ois, jos sill-allilla tulee väliin pilaantunutta. Kauppiaat varottaa vaa ettei saa polkea lopuksi ja yöksi peitellä, mutta on sitä yöllä kyllä muutakin hommaa. Kympin rehuja tai ainakin kiitettäviä saa halvemmillakin biologisilla peittelemättä yöksi vaikka samaa kasaa tekee kolme päivää ja neljäntenä polkee vielä ja peittää. tuossa rehu on kuivaa niin pitäisi onnistua, mutta sill-all han on vain muutaman prosentin heitoilla 30 ka, samanlaista kyttäämistä kuin hapolla ettei vain tule liika kuivaa.Mukavaahan se on tehä kuivaa, ku vettä saa vielä hanasta vielä mutta silloin ei kannata hukata rahoja sil-alliin.
-
Jos suomessa ei olisi lunta talvella niin ei kait siitä olisi epäilystäkään mikä olisi halvin ja helpoin rehunsäilöntämetodi. Nyt vaan tässäkin kelissä toi lumen alta kaivaminen jäisellä pihalla ei ole kovinkaan herkkua.
-
Jos suomessa ei olisi lunta talvella niin ei kait siitä olisi epäilystäkään mikä olisi halvin ja helpoin rehunsäilöntämetodi. Nyt vaan tässäkin kelissä toi lumen alta kaivaminen jäisellä pihalla ei ole kovinkaan herkkua.
Kyllä meidän talvi antaa paljon anteeksi talouskeskuksen infran näkökulmasta. Itse ajan suurimman osan paaleista kotiin vasta maan jäädyttyä, ne varastoidaan laitumella ja syötetään ennen lumien sulamista keväällä. Ilman routaa ja lunta pitäisi rakennettua pihaa olla kolminkerroin.Käykääs joskus joulukuussa vaikka Brittein saarella, niin routaa tulee ikävä... Siellä pellolle auman teko EI ole vaihtoehto.
Sitten tuo 10000 lehmän ... jossain Kaliforniassa hervalle tulee edes mieleen asua maalla. Teollinen maatalous hoitaa, että maatilalla käydään vain töissä, elämä on jossain muualla. Ottamatta kantaa siihen mikä on hyvä tai huono, tämäkin kannattaa muista.
Petri
-
Jos suomessa ei olisi lunta talvella niin ei kait siitä olisi epäilystäkään mikä olisi halvin ja helpoin rehunsäilöntämetodi. Nyt vaan tässäkin kelissä toi lumen alta kaivaminen jäisellä pihalla ei ole kovinkaan herkkua.
Kyllä meidän talvi antaa paljon anteeksi talouskeskuksen infran näkökulmasta. Itse ajan suurimman osan paaleista kotiin vasta maan jäädyttyä, ne varastoidaan laitumella ja syötetään ennen lumien sulamista keväällä. Ilman routaa ja lunta pitäisi rakennettua pihaa olla kolminkerroin.Käykääs joskus joulukuussa vaikka Brittein saarella, niin routaa tulee ikävä... Siellä pellolle auman teko EI ole vaihtoehto.
Sitten tuo 10000 lehmän ... jossain Kaliforniassa hervalle tulee edes mieleen asua maalla. Teollinen maatalous hoitaa, että maatilalla käydään vain töissä, elämä on jossain muualla. Ottamatta kantaa siihen mikä on hyvä tai huono, tämäkin kannattaa muista.
Petri
Niin mutta ei kukaan ole puhunutkaan mistään peltoaumoista. Se nyt vaan on fakta että tasainen betoni/asfalttilaatta navetan viereen mihin ajaa noukkarilla tai tarkkuussilppurilla aumaan rehua ja talloo sopivaksi sekä peittää niin edullisimmin se on tehtynä. Ongelmat alkaa vasta kun talvella on metrin verran jäätynyttä lunta päällä ja jolain rupee repimään painoja ja muovia pois sekä auraamaan auman edustan että pääsee hakemaan rehut pois. Silloin tulee ikävä katettua siiloa tai paaleja.
Joku voi nyt sitten ihmetellä miten paalit sujuu helpommin mutta ihmetelköön rauhassa... ;)
-
Tossa parikuukatta syötin paaleja nuorellekarjalle. Kokoajan harmitti kun ei tuota avointa laakasiiloa ole enempi.
-
Tossa parikuukatta syötin paaleja nuorellekarjalle. Kokoajan harmitti kun ei tuota avointa laakasiiloa ole enempi.
Niin ja sullahan oli tietenkin kaikki paikat ja toiminta suunniteltu tolle paalille. Toki muokin harmittaa paalit. Ei toki työmäärän eikä oikeastaan muovin hinnankaan takia vaan enempikin muovin hävityskustannuksen kun ei energiasta saa rahaa ja sitten jonkinverran kun ei ole kunnon rehulatoa missä saisi katon alla ottaa muoveja pois.
-
Niin no, itselläni paalausketju, todennut parhaaksi omalle tilalle :). Korjataan rehua sonneille sekä emolehmille, minkä takia nurmea korjataan montaa eri laatua ja tietysti olkia tulee jonkin verran paalattua.
Lisäksi käydään korjaamassa hieman rehua muutamalle muullekin tilalle paaliin, joita käyttävät kesäsyötössä.
Olisi kiva kuulla, kuinka pitkästä matkasta raatilaiset ajaa rehua siiloon/aumaan tai torniin, vai tehdäänkö vain lähimmät lohkot ja kauempaa sitten paaliin...
-
Tossa parikuukatta syötin paaleja nuorellekarjalle. Kokoajan harmitti kun ei tuota avointa laakasiiloa ole enempi.
Niin ja sullahan oli tietenkin kaikki paikat ja toiminta suunniteltu tolle paalille. Toki muokin harmittaa paalit. Ei toki työmäärän eikä oikeastaan muovin hinnankaan takia vaan enempikin muovin hävityskustannuksen kun ei energiasta saa rahaa ja sitten jonkinverran kun ei ole kunnon rehulatoa missä saisi katon alla ottaa muoveja pois.
Mulla ei oo muovin ja verkon irroitukseen konetta ja se on paaleissa todella työlästä. Siilolla kun vajaan tunnin ottaa hiekkaa ja muovia pois niin on taas sadalle elukalle kahdeksiviikoksi napsittavaa.
reilut 9 km mulla ajetaan kauimmalta lohkolta siiloon.
-
Tossa parikuukatta syötin paaleja nuorellekarjalle. Kokoajan harmitti kun ei tuota avointa laakasiiloa ole enempi.
Niin ja sullahan oli tietenkin kaikki paikat ja toiminta suunniteltu tolle paalille. Toki muokin harmittaa paalit. Ei toki työmäärän eikä oikeastaan muovin hinnankaan takia vaan enempikin muovin hävityskustannuksen kun ei energiasta saa rahaa ja sitten jonkinverran kun ei ole kunnon rehulatoa missä saisi katon alla ottaa muoveja pois.
Mulla ei oo muovin ja verkon irroitukseen konetta ja se on paaleissa todella työlästä. Siilolla kun vajaan tunnin ottaa hiekkaa ja muovia pois niin on taas sadalle elukalle kahdeksiviikoksi napsittavaa.
reilut 9 km mulla ajetaan kauimmalta lohkolta siiloon.
Euron mora on kaikkein paras kone paalin avaukseen ;) Ja terä pitää hioo smirgelillä oikeen karkeeksi niin puree hyvin tai sit vaan terotella karheeseen betoniin niinku mä teen ;D
30 sekuntia per paali ni on muovit ja verkot otettu pois. Talvella voi sit laskea tuplat kun on joskus vähän jäätä.
Meillä toimii paalihomma kaikkein parhaiten kun ruokinta suoritetaan talvikelillä 3-4 päivän välein. Käy sit vaan tarpeen mukaan vähä etukuormaajalla lykkimässä eteen.