Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kauran kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Yläneeltä  (Luettu 80027 kertaa)

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Eiköhän tämä riittänyt...

 ;D

icefarmer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26008
  • vastustan
Viitaten keskusteluketjuun (http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=39122.0), jossa viitattiin edustamani yrityksen nimeen, tuotteeseen sekä internetosoitteeseen tuon yleisesti julki Agronet.fi Keskustelukanavan käyttäjille kokemuksen tuotteemme vaikutuksesta viljankuivauksen tehokkuuteen. Lisää kokemuksia on saatavilla niitä pyydettäessä, joko Agronetin yksityisviestillä tai alla viitattuilta internetsivuilta löytyvien yhteistietojen kautta. Pyytäisin kaikkia asiaan perehtyviä säilyttämään malttinsa sekä muistamaan hyvät käytöstavat, kuin myös nettietiketin.

Kauran kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Yläneeltä

Antti Kankare, Yläne


Kankareen tilakuivuri on tilavuudeltaan 100 hehtolitraa. Kuivaajauunissa on yksisuutin poltin, jonka suuttimen koko on 4 gallonaa ja tätä samaa suutinta on käytetty nyt yhteensä kymmenen satokauden ajan. Polttotehoa säädetään öljyn painetta muuttamalla.

Kuivattava vilja Kankareen tilalla on ollut kauraa joka tulee siemenviljaksi, jonka vuoksi kuivausilman lämpötilana käytetään 70 astetta. Kauran puinnit Antti Kankare on päässyt aloittamaan 20.8.2012, puintien ja kuivausten jatkuen aina 5.9.2012 asti. Syksyn 2012 aikana täysiä kuivattavia kaapillisia kertyi yhteensä 49, joissa ensimäistä kaapillista lukuun ottamatta on käytetty PARI polttoöljyjen lisäainetta tehostamaan kuivausta. Kaikki kaapilliset ovat kuivattu samaan 13 %:n tavoite kosteuteen kuin aiempinakin syksyinä.

Vuoden 2011 puinnit Kankareen tilalla saatiin tehtyä 20.8.2011 mennessä, joten vuoden 2011 sato kokonaisuudessaan on korjattu huomattavasti aiemmassa vaiheessa kuin vuonna 2012. Kaura on molempina vuosina lajikkeeltaan samaa siemenviljaa. Vuonna 2012 kaura on ollut kosteampaa, roskaisempaa ja vähemmän valmista kuin vuonna 2011. Lisäksi puintitöiden aikaiset sääolosuhteet ovat olleet selvästi heikommat 2012 kuin mitä ne olivat vuonna 2011.

Vuonna 2011 kauraa kuivattiin yhteensä 47 kaapillista. Kuivasadot ovat olleet vuonna 2012 ja 2011 tilavuudeltaan samankokoisia. Hehtolitrapaino vuonna 2011 on ollut 57,5 Kg. Vuoden 2012 paino on tarkistamatta, mutta Antti Kankareen arvio on että vuoden 2012 hehtolitrapaino on samaa luokkaa vuoden 2011 painon kanssa.

Koska syksyllä 2012 on kuivattu 49 kaapillista kauraa saavuttaen saman kuivansadon tilavuuden kuin 2011, on kaurassa ollut 2012 yhteensä kaksi kaapillista enemmän vettä ja roskaa poistettavana kuin 2011. Vuoden 2011 öljyn kulutus oli 2700 litraa, joka on myös riittänyt vuoden 2012 selvästi hankalammissa kuivausolosuhteissa. Kuivauksien lopputuloksena on molempina vuosina ollut tilavuudeltaan yhtä paljon kauraa.

Sääolosuhteiden ja sadon kypsyysasteen vaikutuksesta kuivauksen energian tarve Yläneen alueen muilla tiloilla on ollut vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011 vähintäänkin kaksinkertainen, joillain tiloilla jopa nelinkertainen. Eli Kankareen tilakuivurilla on pystytty säästämään polttoöljyä varmuudella vähintäänkin 40 %:a verrattuna kuivaajiin, joissa polttoöljyä ei ole esivalmisteltu PARI polttoöljyjen lisäaineella.


Ville Valkama
Hallituksen puheenjohtaja
Turun Pari Oy
http://www.turunpari.fi
minulla kun on tuo magneetti jo muokkaamassa polttoaineen molekyylirakennetta niin eihän tämän aineen kokeilussa ole vaaraa että ne kumoaa toistensa vaikutukset :-\ :-\ :-\ :-\
Kaiken sen minkä Italian mafia joutuu tekemään laittomasti voi Suomessa tehdä laillisesti...

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Kokeilkaapa soittaa tuonne ja kysäistä asiaa...

Vai hetkinen, onko se homman tarkoituskin. 010- alkuinen numero, saattaa maksaa hunajaa kun tuonne rimpsauttaa ;D
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

cosmic_cowboy

  • Vieras
Hah hah hah, kaveri tosiaan argumentoi mielenkiintoisesti.
http://www.turunpari.fi/pdf/Avoinkirjekasvihuoneille1.pdf
Oheisen avoimen kirjeen lopussa maininta ja oikein itse tehty piirros; "hakkella tuotetussä lämmössä on enemmän johtuvaa lämpöä, kuin öljyllä ja kivihiilellä tuotetussa..."
Siellä patterissa /radiaattorissa kiertävä vesi kun ei varmaan tiedä, että mistä aineesta se lämpö tulee...

Sijoitan kyllä rahani ennemmin vaikka Wincapitaan, kun tähän tavaraan...

Tuon piirroksen kun olisi jättänyt pois niin moni tyhmempi olisi voinut uskoakin näitä "teorioita"...

Hyvät naurut tästä sai.
Mika

Ja pikkuisen liian ahne oli. Normaali myyntimiespuheen +% on siinä 30-33-35, tuo 40 on jo niin paljon, että alkaa kellot soida.

Juttua tulee metritavarana ja välillä jopa yhdys sanat kohillaan. Paljon on mukana myös alan termejä, kytkettynä diiba-daaballa ketjuun:

"Vertailujaksoissa pitkäjänteisyys vähentää virheen määrää vertailun lopputuloksessa. Aikajänteet jotka ovat samaa suuruusluokkaa tuotantomääriensä osalta osoittavat muutoksen hyödykkeiden kulutuksen muutoksena kuten öljyn ja sähkön tarpeen vähentymänä. Aikajänteillä joiden välillä on tapahtunut muutoksia tuotantomäärissä osoittavat muutoksen suhdelukujen kautta, suhteuttamalla hyödykkeiden käyttömäärät tuotantomääriin. Vertailtavien aikajänteiden luvuista muodostuvat suhdelukujen erotus kertoo prosentuaalisen muutoksen, jolla saadaan tarkempi kuva energia- ja tuotantotehokkuuden kehityksestä."

zetor8045

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5568
Hah hah hah, kaveri tosiaan argumentoi mielenkiintoisesti.
http://www.turunpari.fi/pdf/Avoinkirjekasvihuoneille1.pdf
Oheisen avoimen kirjeen lopussa maininta ja oikein itse tehty piirros; "hakkella tuotetussä lämmössä on enemmän johtuvaa lämpöä, kuin öljyllä ja kivihiilellä tuotetussa..."
Siellä patterissa /radiaattorissa kiertävä vesi kun ei varmaan tiedä, että mistä aineesta se lämpö tulee...

Sijoitan kyllä rahani ennemmin vaikka Wincapitaan, kun tähän tavaraan...

Tuon piirroksen kun olisi jättänyt pois niin moni tyhmempi olisi voinut uskoakin näitä "teorioita"...

Hyvät naurut tästä sai.
Mika

Ja pikkuisen liian ahne oli. Normaali myyntimiespuheen +% on siinä 30-33-35, tuo 40 on jo niin paljon, että alkaa kellot soida.

Juttua tulee metritavarana ja välillä jopa yhdys sanat kohillaan. Paljon on mukana myös alan termejä, kytkettynä diiba-daaballa ketjuun:

"Vertailujaksoissa pitkäjänteisyys vähentää virheen määrää vertailun lopputuloksessa. Aikajänteet jotka ovat samaa suuruusluokkaa tuotantomääriensä osalta osoittavat muutoksen hyödykkeiden kulutuksen muutoksena kuten öljyn ja sähkön tarpeen vähentymänä. Aikajänteillä joiden välillä on tapahtunut muutoksia tuotantomäärissä osoittavat muutoksen suhdelukujen kautta, suhteuttamalla hyödykkeiden käyttömäärät tuotantomääriin. Vertailtavien aikajänteiden luvuista muodostuvat suhdelukujen erotus kertoo prosentuaalisen muutoksen, jolla saadaan tarkempi kuva energia- ja tuotantotehokkuuden kehityksestä."
Samalta kylältä sentään toi firma ja nyt vasta selvis että mitä tekevät  ;D    Mutta jotenkin en oikeen nyt usko kyseiseen tuotteeseen...

mies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1174
Minä laitoin kaikki jyvät murskan läpi.

2620

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 296
Palataan asiaan kun aiheesta on esittää vtt:n, vakolan tms. tutkimuslaitoksen raportti. Samaa paskaa kuin magneetit konsanaan.

Vov84

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23
Tässä nyt vielä asiasta kiinnostuneille muutama pointti mietittäväksi koskien viljankuivauksen hyötysuhdetta, lämmönsiirtymisen kautta tarkisteltuna.  Antoisaa lukemista!


Viljankuivaajan kokonaishyötysuhde

Kuivaajauuni ja kuivaajakaappi muodostavat yhdessä termodynaamisen systeemin jossa siihen syötetyllä energialla kuivataan kuivaajakaappiin syötettyä viljaa.

Kuivaajauunissa poltettavasta polttoaineesta vapautuu lämpöenergiaa, joka on tarkoitus siirtää kuivaajakaappiin. Mitä korkeampi kuivaajauunin hyötysuhde on, sitä korkeamman energiamäärän uunista onnistutaan siirtämään kuivaajakaapille asti (systeemin kokonaishyötysuhteen kannalta ei ole merkitystä, onko kuumailmakanava osa uunia vai kaappia, kunhan se systeemissä määritellään kuuluvaksi kiinteänä osana toiseen niistä).

Mitä suurempi on kuivaajakaapin hyötysuhde sitä suuremman osan kuivaajauunista hyödyksi saadusta energiasta saadaan käytettyä hyödyksi viljankuivauksessa. Poistoilman mukana kulkeutuva energia (konvektio) sekä johtumis- ja säteilyhäviöt kaapista alentavat kuivaajan kaapin hyötysuhdetta, joka taas alentaa koko termodynaamisen systeemin hyötysuhdetta.

Kaikki veden höyrystämiseksi hyödynnetty energia viljankuivaajassa on hyödyksi saatua energiaa. Kuivaajan puhallettava ilmamäärä on oleellinen osa kuivumisprosessia, sillä kuivaajauunin läpikulkeva kuumailma sitoo kosteutta itseensä kulkiessaan läpi viljamassan ja näin ollen poistaa kosteutta kaapista.

Kuivaajassa oleva vilja ottaa vastaan lämpöenergiaa kahdella tapaa. Nämä tavat ovat johtuvalämmönsiirtyminen sekä säteilylämmönsiirtyminen. Johtuvaa lämmönsiirtymistä tapahtuu kun ilmamassan mukana kulkevasta lämpöenergiasta (edelleen konvektio) luovuttuu lämpötilaeron perusteella (korkeammasta matalampaan) energiaa viljamassaan sekä siinä olevaan veteen. Siirtymistä tapahtuu, kun ilma koskettaa viljan tai veden rajapintaa. 

Kuitenkin merkittävämpi lämmön siirtymisen muoto on säteilylämmönsiirto, joka on palamisprosesseissa dominoiva lämmönsiirron osuus. Lämpösäteily siirtää energiaa tarvittaessa väliaineetta, esimerkiksi auringosta avaruuden tyhjiön läpi sekä ilmankehässä olevan kuivan ilmamassan läpi maanpinnalle, lämmittäen maan pinnalla olevia kappaleita huomattavasti tehokkaammin kuin paljon aiemmin kohtaamaansa ilmaa.

Kuivaajan puhallettavan ilman tapauksessa ilman lämpötilannousu tapahtuu suurimmaksi osaksi johtumisen kautta, sillä säteilylämmönsiirto itsessään ei kuumenna ilmasta kuin kostean ilman osuutta, koska ilman suurimmat osakaasut typpi ja happi eivät absorboi lämpösäteilyä itseensä. Vesimolekyylin absorptio kerroin lämpösäteilylle on korkea.

Kaikki kappaleet, kuin myös palava hiilivetyseos kuten polttoöljy, emittoivat lämpösäteilyä absoluuttisen lämpötilansa neljännen potenssin, pinnan emissiivisyyden sekä Stefanin ja Boltzmannin vakion tulona. Tästä johtuen, mitä korkeamman lämpötilan liekki saavuttaa, sitä suuremmassa määrin se luovuttaa energiansa säteilylämmönsiirtymisenä, joka siirtyy korkeammasta potentiaalista (liekistä) matalampaan potentiaalin eli viljassa olevaan veteen lämmittäen ja höyrystäen sitä.  Säteilylämmönsiirtyminen tapahtuu väliaineetta eli lämmittämättä kuivaajaan puhallettavaa ilmaa.

Näin toimii lämmönsiirtymisen osalta fysiikka lämminilmakuivurilla pähkinänkuoressa, joka puolella maailmaa, aina aiemmin, nyt sekä myös tulevaisuudessa.

Se miten erilaiset yksityiskohdat, kuten käytettävä polttoaine, ympäristön olosuhteet sekä esimerkiksi viljankosteus vaikuttavat fysikaalisiin tapahtumiin on sitten käsiteltävä termodynaamisena kokonaisuutena aina kuivaajakaapillista kohden omana tapauksenaan, kuten esimerkiksi nimimerkki –SS- on monesti jo kannanotoissaan julki jo tuonutkin. Eli systeemin hyötysuhde vaihtelee monen osatekijän vaikutuksesta, joidenka huomioon ottaminen edesauttaa kuivaajan energiatehokasta käyttöä.

Mitä tulee polttoaineen kulutuksen vähentymään viljan kuivaajalla niin lasketaan nyt vielä lyhyt esimerkki. Cynic aiemmin jo oikein totesikin, että viljankuivauksen tarvittava energiamäärä on polttoöljyä käytettäessä tavanomaisesti n. 2-3 kertaa vedenhöyrystymisen vaatima energiamäärä.

Käytännössä tämä tarkoittaa 33,3 – 50 % hyötysuhdetta koko viljankuivaajan termodynaamisessa systeemissä.

Kun 30 %:n hyötysuhteesta noustaan 40 %:n hyötysuhteeseen, vähenee energiankulutus kolmanneksella. Toisin sanoen, kertomaani 40 %:n polttoöljyn kulutuksen vähentymään ei tarvitse keksijä ikiliikkujaa, kuten osa keskustelijoista jo vähän ivallisesti asian on ehtinyt muotoilla.

Pidetään jatkossakin keskustelu asiallisena, erityiskiitos nimimerkeille Cynic ja SAS.

Rockmaple

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 413
Kaikki kappaleet, kuin myös palava hiilivetyseos kuten polttoöljy, emittoivat lämpösäteilyä absoluuttisen lämpötilansa neljännen potenssin, pinnan emissiivisyyden sekä Stefanin ja Boltzmannin vakion tulona. Tästä johtuen, mitä korkeamman lämpötilan liekki saavuttaa, sitä suuremmassa määrin se luovuttaa energiansa säteilylämmönsiirtymisenä, joka siirtyy korkeammasta potentiaalista (liekistä) matalampaan potentiaalin eli viljassa olevaan veteen lämmittäen ja höyrystäen sitä.  Säteilylämmönsiirtyminen tapahtuu väliaineetta eli lämmittämättä kuivaajaan puhallettavaa ilmaa.

Kyllähän asia on niin, että kuivurin uunin tulipesässä palavasta liekistä ei säiteilemällä siirry jyviin yhtään lämpöä. Sen verran etäisyyttä ja monta mutkaa sekä peltiä on matkalla. 

Vov84

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23
Kaikki kappaleet, kuin myös palava hiilivetyseos kuten polttoöljy, emittoivat lämpösäteilyä absoluuttisen lämpötilansa neljännen potenssin, pinnan emissiivisyyden sekä Stefanin ja Boltzmannin vakion tulona. Tästä johtuen, mitä korkeamman lämpötilan liekki saavuttaa, sitä suuremmassa määrin se luovuttaa energiansa säteilylämmönsiirtymisenä, joka siirtyy korkeammasta potentiaalista (liekistä) matalampaan potentiaalin eli viljassa olevaan veteen lämmittäen ja höyrystäen sitä.  Säteilylämmönsiirtyminen tapahtuu väliaineetta eli lämmittämättä kuivaajaan puhallettavaa ilmaa.

Kyllähän asia on niin, että kuivurin uunin tulipesässä palavasta liekistä ei säiteilemällä siirry jyviin yhtään lämpöä. Sen verran etäisyyttä ja monta mutkaa sekä peltiä on matkalla.

Niin oletko siis sitä mieltä, että etäisyys on este lämpösäteilyn siirtymiselle esimerkiksi Auringon emitoimalle sähkömagneettiselle aaltoliikkeelle? Suosittelen asiaan todellista syventymistä ennenkö hakkaa itselleen totuuksia kiveen.

zetor8045

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5568
Mitä tämä PARI aine maksaa?? Jos löpöä säästyy niin tuleeko tämä tuote korvaamaan sen säästön?? Ja mitä aine sisältää?? 

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Jos säteily vaikuttaisi suoraan viljaan, pitäisi myös uuniin pistetyn lampun valaista kuivauskaappi. Jos näin kävisi, laittaa palopäällikkö aika nopeasti laitoksen käyttökieltoon.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Antin Vacboost kuivuriuuneilla on hyötysuhde jo 95% . Eli prosentteja ei riitä enää jaettavaksi kovinkaan paljon muualla.

Samoin Vacboost kaasu-uunit siirtävät kaiken kaasun poltossa vapautuvan energian kuivaukseen. Sieltä se salaisuus taitaa löytyä. Kaasun poltossa myös hiilidioksidipäästöt ovat pienimmät.

-SS-

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Periaatteessa Vov84:n tarina voisi olla toimiva.

Mutta suosittelen tutustumaan kuivuriuunin rakenteeseen ja palomääräyksiin. Tarinasi vaatii toimiakseen täysin puhkipalaneen uunin.

 ;D

Vov84

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23
Antin Vacboost kuivuriuuneilla on hyötysuhde jo 95% . Eli prosentteja ei riitä enää jaettavaksi kovinkaan paljon muualla.

Samoin Vacboost kaasu-uunit siirtävät kaiken kaasun poltossa vapautuvan energian kuivaukseen. Sieltä se salaisuus taitaa löytyä. Kaasun poltossa myös hiilidioksidipäästöt ovat pienimmät.

-SS-

Niin, puhut nyt sitten kuivuriuunin hyötysuhteesta, et koko kuivaajan hyötysuhteesta. Kaksi täysin eriasiaa.