• Tavallinen aihe

Aihe Kauran kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Yläneeltä  (Luettu 68274 kertaa)

Vov84

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23
Koska tämä keskusteluketju on muiden keskustelijoiden suurella avustuksella saavuttanut valtaisan suosion myös muilla keskustelufoorumeilla niin päivitetään tilannetta niin, että todellinen tieto on kaikkien saatavilla. Kun polttoöljyn energiatehokkuus kasvaa kärsii öljylle vaihtoehtoisten polttoaineiden kilpailukyky suhteessa öljyyn ja öljylämmitykselle vaihtoehtoisten lämmitystapojen kilpailukyvyttömyys suhteessa öljylämmitykseen kasvaa edelleen!

Alla muutama videoitu asiakassuositus, jokainen voi sitten miettiä omalla kohdallaan, että voisiko jollain, joka anonyymisti netissä esiintyy PARI -tuotteita lytäten, olla taloudellinen tai idealoginen eturistiriita polttoöljyn kasvavan energiatehokkuuden kanssa?

https://www.youtube.com/watch?v=a7HnW_I1scc

https://www.youtube.com/watch?v=juSlh2SC_KY

https://www.youtube.com/watch?v=y1J2mexnzKo

https://www.youtube.com/watch?v=4nyIviqvuqU

https://www.youtube.com/watch?v=ZJikc0v3xFY

https://www.youtube.com/watch?v=U3DRw3192Po

https://www.youtube.com/watch?v=rhR7LdSdRk8

http://www.tulitehoa.fi


______
Viitaten keskusteluketjuun (http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=39122.0), jossa viitattiin edustamani yrityksen nimeen, tuotteeseen sekä internetosoitteeseen tuon yleisesti julki Agronet.fi Keskustelukanavan käyttäjille kokemuksen tuotteemme vaikutuksesta viljankuivauksen tehokkuuteen. Lisää kokemuksia on saatavilla niitä pyydettäessä, joko Agronetin yksityisviestillä tai alla viitattuilta internetsivuilta löytyvien yhteistietojen kautta. Pyytäisin kaikkia asiaan perehtyviä säilyttämään malttinsa sekä muistamaan hyvät käytöstavat, kuin myös nettietiketin.

Kauran kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Yläneeltä

Antti Kankare, Yläne


Kankareen tilakuivuri on tilavuudeltaan 100 hehtolitraa. Kuivaajauunissa on yksisuutin poltin, jonka suuttimen koko on 4 gallonaa ja tätä samaa suutinta on käytetty nyt yhteensä kymmenen satokauden ajan. Polttotehoa säädetään öljyn painetta muuttamalla.

Kuivattava vilja Kankareen tilalla on ollut kauraa joka tulee siemenviljaksi, jonka vuoksi kuivausilman lämpötilana käytetään 70 astetta. Kauran puinnit Antti Kankare on päässyt aloittamaan 20.8.2012, puintien ja kuivausten jatkuen aina 5.9.2012 asti. Syksyn 2012 aikana täysiä kuivattavia kaapillisia kertyi yhteensä 49, joissa ensimäistä kaapillista lukuun ottamatta on käytetty PARI polttoöljyjen lisäainetta tehostamaan kuivausta. Kaikki kaapilliset ovat kuivattu samaan 13 %:n tavoite kosteuteen kuin aiempinakin syksyinä.

Vuoden 2011 puinnit Kankareen tilalla saatiin tehtyä 20.8.2011 mennessä, joten vuoden 2011 sato kokonaisuudessaan on korjattu huomattavasti aiemmassa vaiheessa kuin vuonna 2012. Kaura on molempina vuosina lajikkeeltaan samaa siemenviljaa. Vuonna 2012 kaura on ollut kosteampaa, roskaisempaa ja vähemmän valmista kuin vuonna 2011. Lisäksi puintitöiden aikaiset sääolosuhteet ovat olleet selvästi heikommat 2012 kuin mitä ne olivat vuonna 2011.

Vuonna 2011 kauraa kuivattiin yhteensä 47 kaapillista. Kuivasadot ovat olleet vuonna 2012 ja 2011 tilavuudeltaan samankokoisia. Hehtolitrapaino vuonna 2011 on ollut 57,5 Kg. Vuoden 2012 paino on tarkistamatta, mutta Antti Kankareen arvio on että vuoden 2012 hehtolitrapaino on samaa luokkaa vuoden 2011 painon kanssa.

Koska syksyllä 2012 on kuivattu 49 kaapillista kauraa saavuttaen saman kuivansadon tilavuuden kuin 2011, on kaurassa ollut 2012 yhteensä kaksi kaapillista enemmän vettä ja roskaa poistettavana kuin 2011. Vuoden 2011 öljyn kulutus oli 2700 litraa, joka on myös riittänyt vuoden 2012 selvästi hankalammissa kuivausolosuhteissa. Kuivauksien lopputuloksena on molempina vuosina ollut tilavuudeltaan yhtä paljon kauraa.

Sääolosuhteiden ja sadon kypsyysasteen vaikutuksesta kuivauksen energian tarve Yläneen alueen muilla tiloilla on ollut vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011 vähintäänkin kaksinkertainen, joillain tiloilla jopa nelinkertainen. Eli Kankareen tilakuivurilla on pystytty säästämään polttoöljyä varmuudella vähintäänkin 40 %:a verrattuna kuivaajiin, joissa polttoöljyä ei ole esivalmisteltu PARI polttoöljyjen lisäaineella.


Ville Valkama
Hallituksen puheenjohtaja
Turun Pari Oy
http://www.tulitehoa.fi

Viimeksi muokattu: 22.12.15 - klo:10:58 kirjoittanut Vov84

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Oikein vakuuttava mainos. Ostaisin heti, jos kuivurissani olisi vielä poltin paikoillaan (mutta se kärähti jo muutama vuosi sitten).

Päätelmät tuon reklaamin sisällön perusteella:
-ulkoilman lämpötila ei vaikuta kuivauksessa energian kulutukseen
-ulkoilman kosteus ei vaikuta kuivauksessa energian kulutukseen
-kauran jyvän koostumus kuivauksen suhteen on joka vuosi identtinen
-hehtopainon mittarina isännän arvio on aina se luotettavin
-ikiliikkujan keksiminen on  vain muutaman hetken päässä

Kiva tarina ja se siitä..

 ;D

koivumaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3674
  • Valtra CNH TopliftStaja Kaweco
Niin,ikiliikkuja ;D

Ihan oikeasto olisi mukava tietää mikä on tämän 40% säästön perustana oleva fysikaalinen ilmiö jolla pööstä saadaan noin paljon enmmän energiaa.
Ja miksi sitä ei sitten käytetä joka paikassa?

Vov84

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23
Oikein vakuuttava mainos. Ostaisin heti, jos kuivurissani olisi vielä poltin paikoillaan (mutta se kärähti jo muutama vuosi sitten).

Päätelmät tuon reklaamin sisällön perusteella:
-ulkoilman lämpötila ei vaikuta kuivauksessa energian kulutukseen
-ulkoilman kosteus ei vaikuta kuivauksessa energian kulutukseen
-kauran jyvän koostumus kuivauksen suhteen on joka vuosi identtinen
-hehtopainon mittarina isännän arvio on aina se luotettavin
-ikiliikkujan keksiminen on  vain muutaman hetken päässä

Kiva tarina ja se siitä..

 ;D

Kerrotko vähän tarkemmin, mihin seikkoihin perustat päätelmäsi siitä että olen väittänyt, että sääolosuhteet tai jyvän koostumus ei vaikuta kuivauksen energian tarpeeseen? 

Kerro vielä samalla siihen jatkeeksi, että paljonko on sinun näkemyksesi oman tai naapurisi viljankuivaajan kokonaishyötysuhteesta kesällä ilmankosteuden ollessa n. 50-60 %:a sekä ulkolämpötilan 18 astetta ja vastaavasti tilanteessa jossa ilmankosteus on 95% :a sekä ilman lämpötilan ollessa 13 astetta? Karkea haarukkaa arviostasi riittää, niin voin vähän opastaa asiassa eteenpäin tuon ikiliikkujan keksimisen suhteen.

Muistutan edelleen, että lisää käytännön kokemuksia on tarjolla, myös muilla viljalajikkeilla kuin kauralla, useammalta eri kuivaajalta sekä vertailukelpoisista sääolosuhteista. Yhteyttä ottamalla niitä saa, yhteydenottotavat ovat mainittuna ketjun aloituksessa.

-Ville

JarJar

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 375
Niin,ikiliikkuja ;D

Ihan oikeasto olisi mukava tietää mikä on tämän 40% säästön perustana oleva fysikaalinen ilmiö jolla pööstä saadaan noin paljon enmmän energiaa.
Ja miksi sitä ei sitten käytetä joka paikassa?
Tulee mieleen ainoastaa että tukkeaa 40% suuttimista, jotta ainetta ei saa menemään niin paljon :) Tarinahan ei kerro semmoista lähes "turhaa" tietoa, kuin kuinka kauan kaapillista on kuivattu lämpö päällä.

JoHaRa

  • Vieras
Niin,ikiliikkuja ;D

Ihan oikeasto olisi mukava tietää mikä on tämän 40% säästön perustana oleva fysikaalinen ilmiö jolla pööstä saadaan noin paljon enmmän energiaa.
Ja miksi sitä ei sitten käytetä joka paikassa?

Jos laittaisi 2,5 kertaa enemmän kuin mitä ohjeessa sanotaan, niin säästö olisi 100%  8)

Vov84

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23
Lainaus
Tulee mieleen ainoastaa että tukkeaa 40% suuttimista, jotta ainetta ei saa menemään niin paljon :) Tarinahan ei kerro semmoista lähes "turhaa" tietoa, kuin kuinka kauan kaapillista on kuivattu lämpö päällä.


Totean nyt vielä lyhyesti keskustelupalstan sääntöjen rajoissa, että 40%:n säästö tulee 60% :n kapasiteetin kasvulla, joka tarkoittaa sitä, että kosteutta poistetaan lisäainetta käytettäessä viljasta nopeammin kuin ilman lisäainetta. Eli vertailukelpoisissa olosuhteissa kaapilliseen kuivaukseen kulunut aika on selvästi lyhyempi lisäaineen kanssa kuin ilman. Kova lupaus joka toteutuu jokaisella viljankuivaajalla.

Jos Agronetin Keskustelukanavalla saisi vapaasti toimittaa markinnointia, niin laittaisin viljatiloille kohdennetun markkinointimateriaalin sisältäen tämän syksyn jopa erittäinkin haastavissa sää- ja kasvuolosuhteissa saadut käyttäjäkokemukset yleisesti jakoon, niin vältyttäisiin turhimmilta kommentoinneilta niiden käyttäjien osalta, jotka omaavat sisälukutaidon. Valitettavasti ymmärrettävistä syistä markkinointitoimenpiteet ja mainostaminen Agronetin keskustelupalstalla on kielletty käyttösäännöissä, joten pyydän ystävällisesti jokaista asiaan niin mielellään kommentoivaa ottamaan yhteyttä ylempänä mainituilla tavoilla, jotta tämän materiaalin voin heille henkilökohtaisesti toimittaa.

Kiitos!

Viimeksi muokattu: 24.09.12 - klo:17:41 kirjoittanut Vov84

Tiimo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 585
Nyt (taas kerran) en pysty ymmärtämään tätä. Jos "normaali" öljylitra vastaa n.10kW energiaa. Mihin perutuu tämä väittämä?
Oman järkeni mukaan öljyä on kuluttava enemmän tai sen energiasisältöä on suurennettava jotta väite voisi olla totta. Viljan kuivaamisen tehostamiseen kun ei auta kuin lämpö- ja ilmamäärän korottaminen.

Wejjo

  • Luomumaitoklubi
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2232
Joo, eiköhän tää 40% pö säästö toteudu, jos tätä lisäainetta laitetaan suhteessa 1:1 ja sen energiasisältö on lähes pö tasolla. Silloinhan voisi  pö säästyä.... 8)

JoHaRa

  • Vieras
Millä hyötysuhteella normaali pannu muuntaa öljyä lämmitysilman lämmöksi ? Uskoisi, että vain savupiipun ja kopin lämpeneminen menevät hukkaan

hogi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 374
Ilmeisesti Nilsiän öljysheikki on saanut kilpailijan.

http://www.youtube.com/watch?v=8GvCWnvOMhs

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17596
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Miksei samana vuonna kuivattu kunnolla toistuvasti ristiin ilman lisäainetta ja lisäaineen kanssa ? Pikkasen vuorottelua niin olisi jotakin merkitsevyyttäkin vertailussa. Kai nyt ainakin testiolosuhteet on jonnekin ylöskirjattu. On kai sillä jonkin verran merkitystä, esimerkiksi mikä on ilman vesisisältö ja lämpötila, ja etenkin lähtökosteus.

Arvio, että "Sääolosuhteiden ja sadon kypsyysasteen vaikutuksesta kuivauksen energian tarve Yläneen alueen muilla tiloilla on ollut vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011 vähintäänkin kaksinkertainen, joillain tiloilla jopa nelinkertainen. " Siinä oletetaan, että uunin vakioteholla viljan kuivuminen on lineaarista jostakin kosteudesta johonkin loppukosteuteen.

Mut kuivuminen ei välttämättä ole semmoinen lineaarinen tapahtuma. Ks. kuva:



//Maatilakuivurit. Jukka Ahokas, Mikko Hautala. Enpos Project (EU)  28. helmikuuta 2012



//Maatilakuivurit. Jukka Ahokas, Mikko Hautala. Enpos Project (EU)  28. helmikuuta 2012


Kuvista voisi madollisesti nähdä, että märän viljan kuivaamisen keskimääräinen hyötysuhde koko kuivausajalta on parempi kuin valmiiksi kuivan. Märällä viljalla sitä vettä kas melkein roiskuuu poistoputkesta, loppuvaiheessa sitä poistoilmaa ei saada kyllästymispisteeseen kovinkaan helposti

-SS-

Wejjo

  • Luomumaitoklubi
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2232

Totean nyt vielä lyhyesti keskustelupalstan sääntöjen rajoissa, että 40%:n säästö tulee 60% :n kapasiteetin kasvulla, joka tarkoittaa sitä, että kosteutta poistetaan lisäainetta käytettäessä viljasta nopeammin kuin ilman lisäainetta. Eli vertailukelpoisissa olosuhteissa kaapilliseen kuivaukseen kulunut aika on selvästi lyhyempi lisäaineen kanssa kuin ilman. Kova lupaus joka toteutuu jokaisella viljankuivaajalla.



http://naurunappula.com/487587/clint-eastwood.jpg

Jos luulet että  erilaisia prosentteja heittelemällä pystyt vakuuttamaan ketään täällä, niin pidät sinun täytyy luulla agronetin lukijoita aivan mistän tietämättömiksi typeryksiksi

Kiellettyä markkinointia ei varmasti ole se, jos nyt kerrot sen fysikaalisen ja kemiallisen mekanismin, millä pö polttamisessa ja lämmönvaihtimen toiminnassa em. käsittämätön hyöty saataisiin.

Itsesi kannalta voisi olla hyödyllistä tutustua millaiseen prässiin aikaisemmat "markkinaheikit" täällä ovat väitteistään joutuneet, hakea voit vistejä vaikka koivutisleestä tai vipukirveestä  ;D

junttieinari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4543
  • Savo savolaisille!

Totean nyt vielä lyhyesti keskustelupalstan sääntöjen rajoissa, että 40%:n säästö tulee 60% :n kapasiteetin kasvulla, joka tarkoittaa sitä, että kosteutta poistetaan lisäainetta käytettäessä viljasta nopeammin kuin ilman lisäainetta. Eli vertailukelpoisissa olosuhteissa kaapilliseen kuivaukseen kulunut aika on selvästi lyhyempi lisäaineen kanssa kuin ilman. Kova lupaus joka toteutuu jokaisella viljankuivaajalla.

Pitäiskö tämä nyt ymmärtää niin, että lisäaineella lämmitetty ilma sitoo paremmin kosteutta?  :o Ja kuivauslämpötila pysyy kuitenkin kokoajan samana?   ::) Ei *****....
"Jos fundamentalistien kanssa pystyisi keskustelemaan järkevästi, ei maailmassa olisi fundamentalisteja."
                                                       -Tuomas Holopainen-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17596
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford

Totean nyt vielä lyhyesti keskustelupalstan sääntöjen rajoissa, että 40%:n säästö tulee 60% :n kapasiteetin kasvulla, joka tarkoittaa sitä, että kosteutta poistetaan lisäainetta käytettäessä viljasta nopeammin kuin ilman lisäainetta. Eli vertailukelpoisissa olosuhteissa kaapilliseen kuivaukseen kulunut aika on selvästi lyhyempi lisäaineen kanssa kuin ilman. Kova lupaus joka toteutuu jokaisella viljankuivaajalla.

Pitäiskö tämä nyt ymmärtää niin, että lisäaineella lämmitetty ilma sitoo paremmin kosteutta?  :o Ja kuivauslämpötila pysyy kuitenkin kokoajan samana?   ::) Ei *****....

Ei kun säästön suuruus on arvioitu erittäin optimistisesti. Voi olla, että polttoainetta kuluu vähemmän saman lämpötilan ylläpitämiseen. Kovin pahasti pielessä pitää olla polttimen säätöjen ja uunin kunnon, jos pelkän paremman palamisen ansiosta tulisi 40% parannus uunin tehoon samalla polttoainevirtauksella. No voi tullakin.

Mutta se, että perustellaan kahden eri vuoden tuloksilla edelleen, miten paljon polttoainetta säästyy viljakilon kuivauksessa, siinä mennään hakoteille, koska kuivaamon kuivaushyötysuhde riippuu kuivattavasta materiaalista ja kuivaushetken ulkoisista olosuhteista. Olen jo näyttänyt tuolla yllä, että viljan lähtökosteus on voimakkaasti kuivauksen energiatehokkuuteen vaikuttava tekijä. Luonnollisesti energiaa kuluu enemmän märemmän viljan kuivaamiseen, mutta ei välttämättä samassa suhteessa kosteusprosenttien kanssa.

Sama ongelma on siinä, että jos jollakin lisäaineella uunin kuivausilman lämpötila oikeasti nouseekin, eli polton hyötysuhde nousee, samalla sivuvaikutuksena myös kuivaushyötysuhde nousee /1/. Eli oikea vertailu kuivauksen ominaiskulutuksen eroille on pitää sama kuivausilman lämpötila kummassakin tapauksessa. Silloin voimme nähdä todellisen kulutuseron. Voihan kuka tahansa ruuvata pari baaria lisää painetta pumppuun ja nähdä hyötysuhteen silläkin paranevan.

Jos ei markkinoija itse tätä ongelmaa tuossa viljankuivausesimerkissään havaitse, herää epäilys muunkin markkinointimateriaalin luotettavuudesta.

/1/ Ahokas, Jukka. Viljan kuivatuksessa säästöjä nopeasti ProAgria Pirkanmaa
Helsingin Yliopisto. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos. 14.2.2012

-SS-

Viimeksi muokattu: 24.09.12 - klo:19:31 kirjoittanut -SS-