Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 10.05.12 - klo:11:29

Ennen luomuilua mulla oli 50% kasvipeitteisyys ja se tarkoitti sitä että rikkakasvien määrä lisääntyi 150%. Mä en ymmärrä mikä sen 50% kasvipeitteisyyden ympäristönäkökohta oikein oli kun myrkkyjen käyttö siinä vain lisääntyi. 

Mitä myrkkyjä jouduit enemmän käyttämään?

Rounruppia ny joka tapauksessa joutuu ruiskuttamaan lähes koko alan vaikka miten viljelis.

Vastasit omaan kysymykseesi. Mä olen selvinnyt ihan hyvin sillä että rounduppaan vuosittain noin viidenneksen pinta-alasta, parhaat jannut ei rounduppaa ollenkaan... 

Joo, ei tullut mitään, ensin meni jumiin exceli ja sitten mies...

Puolet pelloista sängelle on aika kova juttu. Ensin joutuu miettimään mitä lohkoja jättää talven yli muokkaamatta. Tarvisi olla rypsin tai ohransänkeä, jottei keväällä ole liian isoa ongelmaa pahnasta. Pystyykö tämän järjestämään viljelykierron puitteissa? Parhaiten kevätmuokkaukseen sopivat kovat savet. Pehmeillä mailla tulee heti ongelmaksi sängen multaaminen keväällä. Isännän täytyy tuntea maidensa soveltuvuus kevätmuokkaukseen. Näyttää siltä, että sänget avataan keväällä melko aikaisin ja märkinä. Parin päivän kuivahtamisen jälkeen ovat yleensä hyvässä toukokunnossa. Itse en henkilökohtaisesti pidä siitä, että sänkeä avataan märkänä. Kuinka tuo vaikuttaa maan rakenteeseen? Parhaiten sängen aukaisu onnistuu lautasmuokkaajalla. Keväällä tehtyä muokkausta ei kuitenkaan voi ulottaa kovin syvälle. Jos tutkii lautasmuokkauksen jälkeä, niin huomaa, että peltoon on jäänyt harjanteita, joissa rikkakasvien juuret ovat koskemattomina kiinni. Kylvöjen jälkeen ne ovatkin yllättävän hyvävoimaisina oraiden kiusana. Suurin ongelma kevätmuokkauksesta on kuitenkin se, että se on yllättävän lähellä suorakylvöä. Vesitilavuutta ei ole maahan syntynyt ja peltojen kasvusto on erittäin herkkä väärään aikaan tuleville kesäsateille. Esimerkiksi ohra on hyvin nopeasti selvä. Itselläni on 30% sänkipeitteisyys, mikä on kohtuullisen helposti saavutettavissa kesannoilla ja syysviljoilla. Jos ajattelee 15e lisätukea sänkien määrän lisäämisellä, voi verrata asiaa mallasohran hintaan. Näillä viljan hinnoilla edellä mainituista riskeistä ei saa koitua sellaista haittaa, että satotaso putoaisi 75 kiloa. Muuten on tuo lisätuki syöty.

50% sänkipeitteisyys sopii tilalle, joka on suorakylvössä, karjatila, kesantojen osuus on suuri jostain syystä tai jollakin muulla tapaa pystyy hoitamaan tuon asian. Omalla kohdalla kunnioitan kuitenkin kaikkein eniten sitä, että pellosta tulee mahdollisimman paljon jyviä ja olen valmis tekemään hommaa sen eteen. Siksi tuo 50% tuntuu erittäin haastavalta lisätoimenpiteeltä.

Juu Kylmis perustelee hyvin taas.

Se ratkaisee miltä nuo suorakylvöoraat pian näyttää.

Joo, ei tullut mitään, ensin meni jumiin exceli ja sitten mies...

Puolet pelloista sängelle on aika kova juttu. Ensin joutuu miettimään mitä lohkoja jättää talven yli muokkaamatta. Tarvisi olla rypsin tai ohransänkeä, jottei keväällä ole liian isoa ongelmaa pahnasta. Pystyykö tämän järjestämään viljelykierron puitteissa? Parhaiten kevätmuokkaukseen sopivat kovat savet. Pehmeillä mailla tulee heti ongelmaksi sängen multaaminen keväällä. Isännän täytyy tuntea maidensa soveltuvuus kevätmuokkaukseen. Näyttää siltä, että sänget avataan keväällä melko aikaisin ja märkinä. Parin päivän kuivahtamisen jälkeen ovat yleensä hyvässä toukokunnossa. Itse en henkilökohtaisesti pidä siitä, että sänkeä avataan märkänä. Kuinka tuo vaikuttaa maan rakenteeseen? Parhaiten sängen aukaisu onnistuu lautasmuokkaajalla. Keväällä tehtyä muokkausta ei kuitenkaan voi ulottaa kovin syvälle. Jos tutkii lautasmuokkauksen jälkeä, niin huomaa, että peltoon on jäänyt harjanteita, joissa rikkakasvien juuret ovat koskemattomina kiinni. Kylvöjen jälkeen ne ovatkin yllättävän hyvävoimaisina oraiden kiusana. Suurin ongelma kevätmuokkauksesta on kuitenkin se, että se on yllättävän lähellä suorakylvöä. Vesitilavuutta ei ole maahan syntynyt ja peltojen kasvusto on erittäin herkkä väärään aikaan tuleville kesäsateille. Esimerkiksi ohra on hyvin nopeasti selvä. Itselläni on 30% sänkipeitteisyys, mikä on kohtuullisen helposti saavutettavissa kesannoilla ja syysviljoilla. Jos ajattelee 15e lisätukea sänkien määrän lisäämisellä, voi verrata asiaa mallasohran hintaan. Näillä viljan hinnoilla edellä mainituista riskeistä ei saa koitua sellaista haittaa, että satotaso putoaisi 75 kiloa. Muuten on tuo lisätuki syöty.

50% sänkipeitteisyys sopii tilalle, joka on suorakylvössä, karjatila, kesantojen osuus on suuri jostain syystä tai jollakin muulla tapaa pystyy hoitamaan tuon asian. Omalla kohdalla kunnioitan kuitenkin kaikkein eniten sitä, että pellosta tulee mahdollisimman paljon jyviä ja olen valmis tekemään hommaa sen eteen. Siksi tuo 50% tuntuu erittäin haastavalta lisätoimenpiteeltä.

Nuo havainnot ovat melko hyvin linjassa tämän kesän kanssa. Siksi nyt taas muokkaan syksyllä, lähinnä lapiorullaäkeellä se pakkokasvipeite, ja muutama prosentti on aitoa. En laita pintalevitettyä syysvehnää aidoksi kasvipeitteeksi, kultivoitu jää silleen ja lapiorullaäkeellä mullattu syysvehnä menee kevytmuokatuksi. Nämä muutamat viime öiden pakkaset muuten olivat hyvä juttu, lapiorullaäkeeseen ei kerry pahnasavipölkkyä, kun äestää pikkupakkasella. Akselitkin aivan kirkkaat. 

Kyntökelit ovat aivan mahtavat, multa on kuivahkoa ja murustuu. Jospa kerkiäisi tarvittavan määrän kyntää, 7 siivellä 7 km/h joutuu kyllä aika hyvin, kun jättää päisteet ja pahemmat kiilat  näpertelemättä.

-SS-

Kyntökelit ovat aivan mahtavat, multa on kuivahkoa ja murustuu. Jospa kerkiäisi tarvittavan määrän kyntää, 7 siivellä 7 km/h joutuu kyllä aika hyvin, kun jättää päisteet ja pahemmat kiilat  näpertelemättä.

-SS-

Kai ne käyt sentään kultivaattorilla viimeistelemässä? Kaltaisesi ammattimies kahdella isolla ässällä ei kait jätä tuollaisia kyläläisten ihmeteltäviksi?

Olen ollut käsittämättömän viisas 2012 . Peräti merkillistä, miksen enää toimi näin. Nyt on 30% muokattu ja 70% on jotain muuta ja tällä lähdetään ensi kesään. Jos menee vaikeaksi, niin sitten muokattujen osuutta lisätään jatkossa 50%, mutta ei siitä enää pidemmälle.

Lasketaanko kultivoitu kasvipeitteiseksi , miten se menee

Lasketaanko kultivoitu kasvipeitteiseksi , miten se menee

Täyttää sitä pakollista 33% mut rahaa siitä ei saa..

Kaikki muu paitti nurmet tuli kynnettyä. Eilen ja edellispäivänä otin loppukirin kynsin yhteensä 31 ha kahdessa päivässä.

Kaikki muu paitti nurmet tuli kynnettyä. Eilen ja edellispäivänä otin loppukirin kynsin yhteensä 31 ha kahdessa päivässä.

  Keväällä olisi saanut aika hyvän palkan kahdelle kyntöpäivälle, siis 31x40€ yht. 1240€  ei paha ansio.

hei.   eiks tuo tullu mieleenkään.   noooo, kun rahaahan tuo vain on.....

Lainaus käyttäjältä: Make - 21.10.25 - klo:20:30

Kaikki muu paitti nurmet tuli kynnettyä. Eilen ja edellispäivänä otin loppukirin kynsin yhteensä 31 ha kahdessa päivässä.

  Keväällä olisi saanut aika hyvän palkan kahdelle kyntöpäivälle, siis 31x40€ yht. 1240€  ei paha ansio.

Kesäkuulle venyvät kylvöt ja silti pakkomuokkaus kuivatteluksi, jyvät jäävät vaivautuvan kylmän saven pintaan siihen pahnojen alle, lopuksi idut kuivavat semäntin päälle, ja sato 1000 kg/ha, viiden tonnin sijasta. satasenkin tonnihinnassa neljälläkympillä neljänsadan tappio.

Nyt itsellä on yhdellä lohkolla äestys, sänki ja kyntö vierekkäin. Useampi palsta ojan kahden puolen, toisella puolella sänki, toisella kynnös.  Näkee vähän eroja. Västankvarn, jossa on maalajit savea ja keväät samanlaisia koppuroita, on näyttänyt sänkiteknologian riskit. Loimaan suorakylvökoe myy suorakylvökoneita.

Aitoa kasvipeitettä 1/3, kevytmuokattua 17%, kyntöä noin 1/2 alasta. Kevytmuokattu on jo oraalla, että jos tulee tarkastus, siellä voi näyttää olevan syysvehnän orasta. Kultivoitu ja äestetty pelto on kynnöksi määritelty, vihertää jo jonkin verran, Ihmeesti ne syysvehnän piikit sieltä mullasta nousevat.

Tottumatta pitemmän taukojakson jälkeen kyntö tuntui rasittavalta, varsinkin kun piti päkistää vapaastihengittävällä, kun kyntökaluston sähköt söi hiiri. Mutta on se kyntö rauhoittavaa ja kelit olivat edelleen mitä parhaimmat.

-SS-

Todella kuiva syksy,  kuivan loppukesän  perään, tietää sitä että talvella tulee eteläänkin metri lunta, joka sulaa vasta huhtikuun 20. päivä.

Rakkineen ennustuksen mukaan kyntö ei ole silloin huono vaihtoehto mut...
Mä en ainakaan usko sen suurempiin ennustuksiin kuin mitä 3kk ennuste näyttää. Viimeksi kun katsoin niin lämmintä tammikuulle asti. Voi olla talvi edessä jolloin etelä suomeen ei talvea edes tule. Sademäärä ollut hyvinkin maltillinen niin joskus se tasaa. Todennäköisesti siis nollan ympärillä pyöriviä lämpötiloja ja vesisateita on tiedossa.

Mitä muokkaustapoihin tulee niin kuivana vuonna ei suorakylvön voittanutta ole. Siinä voi yrittää vääntää mustaa valkoiseksi mut omien n. 20v kokemuksella se on noin. Sit kun sattuu tälläinen vuosi kuin nyt oli niin kyntö varmaan paras. Näitä vain tosi harvoin niin suorakylvö vie pidemmän korren.

Mut jokainen tehköön niinkuin haluaa. Luetaan sit ens kesäkuussa niitä valituksia kun oraat kärvistelevät kuivuudessa.. 

Jostain syystä ihmiset unohtaa sen vanhan totuuden että vuodet ei ole veljeksiä. Ihmiset rakastaa ennustettavuutta  ja säännönmukaisuutta ja nyt kun on paljon peltoja kynnetty ja kevytmuokattu, se osoittaa että viljelijät odottavat ensi kesän olevan tämän kesän toisinto, että muka taas sataisi alkukesänä paljon. Tämähän on täysin epärationaalista ajattelua. Ennemmin kannattaa tukeutua tilastoihin ja niiden mukaan todennököisempää on taas kuiva alkukesä kuin märkä alkukesä. Tietysti voi käydä niinkin kuin kävi alkukesänä 2021, eli ensin on kuivaa, sit kylvöjen päälle sataa viikossa 100 mm , jolloin oraat tukehtui veteen ja sen jälkeen on kuukauden taas hellettä.