persporari onko tuo kerääjä mahollista ilmottaa nytki?    en ite nuita niiin seuraa... 

persporari onko tuo kerääjä mahollista ilmottaa nytki?    en ite nuita niiin seuraa...

Tulen tähän väliin, vaikka minulta ei kysyttykään: Tukihakemuksen muutosvaihe loppui 1.10.2025. Sen jälkeen ei voi näitä toimenpiteitä tai kasvitietoja muuttaa. Lisäksi, vaikka alalla olisi ollut kaura, tai korjaamaton sato, kynnettynä se ei ole kasvipeitteinen, vaikka kasvusto  olisi kasvanut viilujen läpi. Kasvipeitteeksi hyväksytään vain kevytmuokattu tai sellaisenaan jätetty.

-SS-

Tuo pitäisi testata valvonnassa, onhan siinä riski, että kaikkia tukia nipistetään, koska kasvipeitteisyys on yleisissä ehdoissa. Samoin kevytmuokkaus, jos muokataan kahteen kertaan, ei kelpaisi. Toisaalta, nämä Topdownit tekevät maan pikimustaksi kerta-ajolla, ei oljenpätkän oljenpätkää oikeastaan näy, ja jos taas meikä ajaisi kolmeen kertaan nelitukkisella lapiorullaäkeellä, samanlaista harmaata pahnamassaa se silti on.

-SS-

Laita 3 hankmoa peräkkäin niin on 1ajokerta. 

persporari onko tuo kerääjä mahollista ilmottaa nytki?    en ite nuita niiin seuraa...

hyä on tässä vaiheessa tuota miettiä.   mutta kiva kun löytyy apuja..

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 25.10.25 - klo:15:53

persporari onko tuo kerääjä mahollista ilmottaa nytki?    en ite nuita niiin seuraa...

Tulen tähän väliin, vaikka minulta ei kysyttykään: Tukihakemuksen muutosvaihe loppui 1.10.2025. Sen jälkeen ei voi näitä toimenpiteitä tai kasvitietoja muuttaa. Lisäksi, vaikka alalla olisi ollut kaura, tai korjaamaton sato, kynnettynä se ei ole kasvipeitteinen, vaikka kasvusto  olisi kasvanut viilujen läpi. Kasvipeitteeksi hyväksytään vain kevytmuokattu tai sellaisenaan jätetty.

-SS-

Myös syyskylvetty kasvi käy. Vanhemmilla isännillä nurmet on kuin kynnökseen perustettuja.  Kelpaiskohan kasvipeitteiseksi jos laittaa Lehnerillä timppaa aurojen päältä.

Uskoisin Make että teillä kynnökset ovat tasaisempia kuin monen heinämaat. Niissä taloissa jossa juurikasta viljeltiin sarka-aura aikaan ja sen aikaisella tarkkuudella niin niissä taloissa osattiin tasainen kyntö ja suorat lopetukset. Taikka kaarevat jos rivit kylvettiin kaareviksi

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.10.25 - klo:16:11

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 25.10.25 - klo:15:53

persporari onko tuo kerääjä mahollista ilmottaa nytki?    en ite nuita niiin seuraa...

Tulen tähän väliin, vaikka minulta ei kysyttykään: Tukihakemuksen muutosvaihe loppui 1.10.2025. Sen jälkeen ei voi näitä toimenpiteitä tai kasvitietoja muuttaa. Lisäksi, vaikka alalla olisi ollut kaura, tai korjaamaton sato, kynnettynä se ei ole kasvipeitteinen, vaikka kasvusto  olisi kasvanut viilujen läpi. Kasvipeitteeksi hyväksytään vain kevytmuokattu tai sellaisenaan jätetty.

-SS-

Myös syyskylvetty kasvi käy. Vanhemmilla isännillä nurmet on kuin kynnökseen perustettuja.  Kelpaiskohan kasvipeitteiseksi jos laittaa Lehnerillä timppaa aurojen päältä.

Miksei kävisi? Ei kai kylvö edellytä kylvökoneen perässä vetoa..

Olennaisempaa on et onko ok kylvää kevätmuotoista kauraa kasvipeitteeksi. Vehnästä yleisesti käytössä molemmat muodot niin tiedän kevät muotoa kylvetyn huiskalla lokakuussa kasvipeitteeksi ja lähtökohtana jo se et ei talvehdi mut marraskuussa on iloisen vihertävä pelto. Tuossakin sit olennaista on muistaa ottaa kuvat silloin marraskuussa vipu mobiiliin et voi huhtikuussa todistaa et kylvettiin mut ei talvehtinut.

Tämä asettaa koko kasvipeitteisyys korvauksen kyseenalaiseksi. Seuraavalla tukikaudella tulemme todennäköisesti nauttimaan ehdollisuuden kohdasta x jossa määrätään et y prosenttia pinta-alasta oltava aidolla kasvipeittellä. Rahaa tuosta ei enää tule. Poistaa rivistä 100% kyntäjät tehokkaasti.

Kasvipeitteisyystoimenpiteen tuho saattaa seurata samoja jälkiä kuin entisaikojen kokotilan suojavyöhykkeet ja kerääjäkasvit, tai kahdeksan viikon saneerauskasviteatterin, joka oli alkuun tarkoitettu  juuresviljelyn monokulttuurin ongelmien lieventämistä varten.

Muistan kun kasvipeutteiseksi ei kelvannut nykyään yleisesti syyskuun loppupuolella kylvetty tuuhea syysvehnä, nyt puhutaan ruokottomasti kynnetyn pellon rikkaruohojen läpikasvun ottamisesta mukaan kasvipeitteisyyteen ?

-SS-

Pitkin syksyä on kirjoiteltu kynnön ogelmista syksyllä ja kasvipeitteisyydestä.Ei asia ole koko Suomessa mikään ongelma.Keväällä on pitkä valoisa päivä,useimmiten kuivat kelit,voi kyntää vähän nopeammalla vaihteella ja kynnös kuivaa  parissa päivässä äestyskuntoon jos nopeamminkin.Aito kasvipeitteisyys toimii oikein hyvin.

Senverran heikko tuo kasvipeitteisyyden korvaus on, ettei sentakia kannata turpaansa ottaa.
Vaikka paljon kynnsinkin on silti yli puolet kasvipeitteistä. Nurmea on kasvussa ja syysvehnääkin tuli kylvettyä kolmannekselle kynnetystä alasta.
Suomen vilja-alasta on aika iso osa savimailla, joilla kevätkyntö ei ole vaihtoehto.

Joo enää ei kannata päätöksiä tehdä korvauksen vuoksi. Toista se oli ennen kun 60% peitteisyydellä sai 100% rahat ja hehtaarikorvauskin oli isompi. Siinä kannatti laskea ettei muokkaa liikaa.

Itsellä nyt luomun vuoksi kaikki joko nurmella, syyskasvilla tai muokattuna. Muokatuistakin valtaosa kynnöksiä nyt kun kunnon kultivaattori puuttuu edelleen ja maat oli poikkeuksellisen kovia. Kesän sateet ja sen päälle helteet teki maista kivikovia. Ei ole aikaisemmin olleet tälläisiä. Oma kultivaattori ei tuohon pystynyt. Piirteli vain viiruja. Ei se kyntökään helposti onnistunut mut lopputulos sentään parempi.
Nyt onkin sit jo muutaman viikon ollut sellaiset kelit ettei ole kannattanut enää pellolle mennä sotkemaan..

Pitkin syksyä on kirjoiteltu kynnön ogelmista syksyllä ja kasvipeitteisyydestä.Ei asia ole koko Suomessa mikään ongelma.Keväällä on pitkä valoisa päivä,useimmiten kuivat kelit,voi kyntää vähän nopeammalla vaihteella ja kynnös kuivaa  parissa päivässä äestyskuntoon jos nopeamminkin.Aito kasvipeitteisyys toimii oikein hyvin.

Kevätkyntö voi olla ainoa toimiva menetelmä, tietyillä paksumultaisilla, maatuneen turpeen ja soistuneiden järvien kuivatusalueilla.  Järvimuta pahnan kanssa sekoitettuna ei kuivuessaan läpäise vettä hyvin, jolloin kesällä paikalle syntyy järvi vesilintuineen, ukkosmyrskyn jälkeen. Mutta keväällä tehty kynnös ja siihen jousilatapiikeillä ja Croskill-jyrän yhdistelmällä -tasaus ja takapyöräkoneella kylvö. Vilja kasvaa kuin koeruuduilla konsanaan. Kaipa vuosisadan päästä on jankko vastassa, muuta siihen asti päällikkösadot elättävät kolmekin sukupolvea.

Tässä paikalla kun valmiiksi jankkoa viljelee, ei kevään perusmuokkaus oikein toimi, vaikka kovasti toivoisi toimivan.

-SS-

Puhuvat myös et tuollainen järvenpohja on pirun kylmää ja keväisellä kynnöllä on ideana lämmittää maata.

Mut juu saville kevätkyntö on nou nou toimenpide. Tänä vuonna olisi voinut toimia koska vettä riitti mut yleensä tuhoon tuomittu tapa..

Puhuvat myös et tuollainen järvenpohja on pirun kylmää ja keväisellä kynnöllä on ideana lämmittää maata.

Mut juu saville kevätkyntö on nou nou toimenpide. Tänä vuonna olisi voinut toimia koska vettä riitti mut yleensä tuhoon tuomittu tapa..

Joo, kevätkyntö lämmittää maan ja tasaa kosteusvaihtelun pellon sisällä. Vuorokausi kynnöstä kylvöön, kun kylvöt on meneillään. Noilla oikeasti multa/turvemailla kevätkyntö ei taas ole optimivaihtoehto, jos edellisenä vuonna tullut normaali sato. Se olkisilpun määrä eristää ja muutenkin sängellä oleva maa sulaa hitaasti. Jääkameja lohkeilee vielä toukokuun lopulla, ellei ole ollut vahvaa lumipeitettä suojaamassa loppukevääseen saakka. Kun yleensä lunta on ja ei oo pitkin talvea, häipyen lopullisesti maaliskuun alussa ja yöpakkasten jäädyttäessä maan umpiroutaan, silloin haaveillaan kovista vesisateista vapun tienoille, sulattamaan routaa. Jos keväällä ei sadakaan, routa viipyy pitkään. Multamaan ollessa kynnetty, sen pääsee parhaimmillaan kylvämään roudan päälle. Jokatapauksessa routa sulaa nopeammin kuin olkien peittämältä sängeltä, ellei ole ollut sitä suojaava lunta jonka sänki mukavasti kerää.

Mä olen miettinyt että onko jatkuvassa kevätkynnössä isompi riski kyntöanturan muodostumiselle. Aika usein tilanne on sama kuin kevyemmin sänkeä avattaessa että maa on vähän turhan kosteaa ja etenkin pohjamaa kun on keväällä herkimmillään tiivistymiselle.