Mä olen miettinyt että onko jatkuvassa kevätkynnössä isompi riski kyntöanturan muodostumiselle. Aika usein tilanne on sama kuin kevyemmin sänkeä avattaessa että maa on vähän turhan kosteaa ja etenkin pohjamaa kun on keväällä herkimmillään tiivistymiselle.
Voi hyvinkin olla, maa harvemmin yhtä kuivaa kuin syyskynnöissä. Tällä viikolla kyntöjä juurikin multamailla eikä maa ole lainkaan liian märkää syvemmällä, kuivaa ennemminkin vaikka jossain pinnassa litsinlätsin. Kaikkiaan todella hyvät kyntökelit, rautasiivillä tarttuisi kuin tauti siipeen, muovisiivellä menee tosi nättiin, josta kertoo mittarilta mittarille, 18km:n päässä tehty vajaa 19ha kyntö kolmelle peruslohkolle, käytännössä viidessä osassa piti kyntää ja kulutus 12.25l/ha. Sanoisin että hyvin kohtuullinen, kuivempana tai kosteampana kulutus isompi. Kevätkynnöissä maa lähes poikkeuksetta kosteampaa kun kynnöllä kuivatellaan maata, jankon ottaessa todennäköisesti osumaa. Mutta vaikka jankko ottaisikin osumaa, kasvuston saa kevätkyntöiseen lähes poikkeuksetta priiman jokaneliölle. Syyskynnetyillä voi olla joku märkä läikkä tai ihan liian kuivaksi päässyt kohta.
Tuohon kasvupeitteisyyteen, katellut kovasti järeä piikkistä kylvökonetta. Horschilta tyrkytettiin kokeiluun Focusta, oishan tuo mielenkiintoinen kokeilu. Voisi syksyllä "muokata" vaikka kaikki pellot ko. tyyppisellä koneella, kylvää syysviljaa ja keväällä päättää kuinka jatketaan, äestetäänkö ja kevätviljaa vai onko kasvusto säästettävä. Täysi kasvipeitteisyys muokatuilla pelloilla, kerta-ajolla perusmuokkaus ja kylvö.
