Tuli itsellä kirjoitus virhe tuossa aijemmin, siis nuo mitat edessä 150 cm ja takana 146 cm on SISÄ mitat renkaista
No on nuo pyörät kyllä niin leveällä, että ei mikään ihme, että ne pyrkivät traktorin kulkusuuntaan nähden vasemmalle. Että jos aikoo kunnon kyntöä saada, niin jonkinlaista raidevälin säätöä, mieluumin sisämitta jos mahdollista edes johonkin 120 cm kieppeille. Kyllä tuolla raidevälillä kunnon säätöä auroihin ei kyllä löydy.
Omassa Valtra 900:ssa on Kvernen kolmisiipiset 14 tuumaset kääntöaurat ja sisämitta on muistaakseni 118 cm ja takana on 520 milliset renkaat.

Joo leviällä on renkaat, umpivalssit joka nurkassa, ei ole oikein säätö varaa siltä osin.

Ne on agroluxit, sama vika mulla ja kaverilla, mulla reilu kymmenen vuotta vanhat aurat ja kaverilla muutaman vuoden vanhat. Vtuttaa suorastaan, kynnöksestä saa tasaisen mutta nostolaite oltava eri säädöissä toiseen suuntaan ajaessa.

Tuon Kynnä oikein -vihkosen kirjoittaja Kovanen oli meillä 80-luvun lopulla ihmettelemässä samaa ongelmaa uusissa Agroluxeissa. Ei ratkennut ja aurat menivät nopeasti vaihtoon säätöongelman ja pätkistä kasatun rungon heikon kestävyyden takia.

Pitäis.
Juu niin pitäis.
Muutenkin toiseen suuntaan tullessa jälki on rikkovaa ja rumaa, niinkuin aurat ei tulis suoraan, mut sit toiseen suuntaan jälki on hyvää, silloin on siirtovantti oikein.
V*****u kun välillä oikein v*****aa

Ei ne usko, ku ei niillä oo näitä auroja Kaveri viimeisen päälle tarkka ja juuri samat ongelmat kuin muillakin nelisiipisten Agroluxien omistajilla. Mulla kolme eri vetokonetta eikä millekään sovi, kaveri säätänyt raidevälinkin oikeaksi mutta edelleen tekee toiseen suuntaan erinäköistä kynnöstä.
Kyllähän se kynnös ok. on, jopa ihan hyvää mutta täydellistä ei saa vaikka mitä tekee. Toisilla auroilla tulee kyllä säätämällä kaikki kohdalleen ja jäljestä saa just sellaista kuin haluaa

Yksi juttu mikä tuli ilmi oli että karttua ei meinaa saada siihen 16 tuuman merkin kohalle, vantista loppuu säätövara tai se on pohjassa, siis vantti lyhyimmillää nyt.
Onko tuo vantti nyt aivan oikein, kun eikös siinä pitäisi olla säätövaraa kumpaanki suuntaan ?
Entä se se kartun etupuolella oleva lattarauta jossa meno suuntaa katsottuna on oikialla puolen 3 reikää ja vasemmalla 2 reikää johon se vanttiruuvi kiinnittyy etu puolelta, miten/mihin tappien paikan muutos vaikuttaa?

Miekään kun en ole mitään raideväleistä välittänyt, niin koittaisin vielä säätää tuota vanttiruuvia, mutta siis juuri toiseen suuntaan, mikäli se ensimmäinen viilu on liian kapea. Olen monet kerrat itsekin hämääntynyt niistä vanttiruuvin merkeistä. Ainakin minulla aura on 16" asetuksilla, mutta vanttiruuvi pitää olla keskemmällä, lähempänä 15" merkkiä. Niiden merkkien merkitystä en oikein tajua, ainakaan ensimmäisen viilun leveyttä ne eivät kerro. Jos vanttia säätää kohti isompaa lukemaa, ensimmäinen viilu kapenee, ja kun säätää kohti pienempää lukemaa, ensimmäinen viilu levenee.

Edessä olevan lattaraudan rei'illä ja tapeilla voi siirtää vetokarttua sivusuuntaan, eli sillä saadaan karkea ensimmäisen viilun leveyden säätö. Kannattaa muuttaa tappien paikkoja, jos siellä varoja on. Vetokartussa on varmaan myös henkselipultit, joita voi löysätä ja siirtää, jos varaa on.

Ongelman ydin voi olla myös ne liian kuluneet maapuolet. Jos lehdet ei ole yhtä kuluneet, maapuolet ei anna tarpeeksi tukea, vaan päästää auran perän heittämään sängelle päin, jolloin koko aura vedettäessä ohjautuu kynnetylle päin, eli ensimmäinen viilu kapenee.

Mutta kokeile rohkeasti eri säätöjä ja eri suuntia, ja mittaa joka välissä, mikä on vaikutus ensimmäisen viilun leveyteen. Siitä se kynnön tasaisuus ehkä eniten on kiinni.

Hiukan asiasta sivuun, mutta kuinka agrolux ja överum käytännössä eroavat toisistaan? Eikös näiden pitäisi olla saman konsernin tuotteita. Överumilla ei kuitenkaan noita agroluxin negatiivisia ominaisuuksia ole, vai onko

Huomenna sääjän taas auran päin mehtiä ja ajelen pellot mustalle muralle. 

Lainaus käyttäjältä: teuturi - 11.09.11 - klo:17:38

Yksi juttu mikä tuli ilmi oli että karttua ei meinaa saada siihen 16 tuuman merkin kohalle, vantista loppuu säätövara tai se on pohjassa, siis vantti lyhyimmillää nyt.
Onko tuo vantti nyt aivan oikein, kun eikös siinä pitäisi olla säätövaraa kumpaanki suuntaan ?
Entä se se kartun etupuolella oleva lattarauta jossa meno suuntaa katsottuna on oikialla puolen 3 reikää ja vasemmalla 2 reikää johon se vanttiruuvi kiinnittyy etu puolelta, miten/mihin tappien paikan muutos vaikuttaa?

Miekään kun en ole mitään raideväleistä välittänyt, niin koittaisin vielä säätää tuota vanttiruuvia, mutta siis juuri toiseen suuntaan, mikäli se ensimmäinen viilu on liian kapea. Olen monet kerrat itsekin hämääntynyt niistä vanttiruuvin merkeistä. Ainakin minulla aura on 16" asetuksilla, mutta vanttiruuvi pitää olla keskemmällä, lähempänä 15" merkkiä. Niiden merkkien merkitystä en oikein tajua, ainakaan ensimmäisen viilun leveyttä ne eivät kerro. Jos vanttia säätää kohti isompaa lukemaa, ensimmäinen viilu kapenee, ja kun säätää kohti pienempää lukemaa, ensimmäinen viilu levenee.

Edessä olevan lattaraudan rei'illä ja tapeilla voi siirtää vetokarttua sivusuuntaan, eli sillä saadaan karkea ensimmäisen viilun leveyden säätö. Kannattaa muuttaa tappien paikkoja, jos siellä varoja on. Vetokartussa on varmaan myös henkselipultit, joita voi löysätä ja siirtää, jos varaa on.

Ongelman ydin voi olla myös ne liian kuluneet maapuolet. Jos lehdet ei ole yhtä kuluneet, maapuolet ei anna tarpeeksi tukea, vaan päästää auran perän heittämään sängelle päin, jolloin koko aura vedettäessä ohjautuu kynnetylle päin, eli ensimmäinen viilu kapenee.

Mutta kokeile rohkeasti eri säätöjä ja eri suuntia, ja mittaa joka välissä, mikä on vaikutus ensimmäisen viilun leveyteen. Siitä se kynnön tasaisuus ehkä eniten on kiinni.

Taitaa pelto loppua kesken säätöjä hakiessa.
Mutta jos karhis ja kokeilis uudestaan.   

Eikö kyntökeskustelun voisi päättää siihen, mitä harjoittelutilan isäntä sanoi aikoinaan, kun kysyin kuinka pelto pitäisi kyntää: Pääasia kun mustaa tulee. 

Eikö kyntökeskustelun voisi päättää siihen, mitä harjoittelutilan isäntä sanoi aikoinaan, kun kysyin kuinka pelto pitäisi kyntää: Pääasia kun mustaa tulee. 

Ei vaan pääasia on että takana on mustempaa kun edes

Lainaus käyttäjältä: Strimari - 07.09.11 - klo:11:10

Pitäis.
Juu niin pitäis.
Muutenkin toiseen suuntaan tullessa jälki on rikkovaa ja rumaa, niinkuin aurat ei tulis suoraan, mut sit toiseen suuntaan jälki on hyvää, silloin on siirtovantti oikein.
V*****u kun välillä oikein v*****aa

Ei ne usko, ku ei niillä oo näitä auroja Kaveri viimeisen päälle tarkka ja juuri samat ongelmat kuin muillakin nelisiipisten Agroluxien omistajilla. Mulla kolme eri vetokonetta eikä millekään sovi, kaveri säätänyt raidevälinkin oikeaksi mutta edelleen tekee toiseen suuntaan erinäköistä kynnöstä.
Kyllähän se kynnös ok. on, jopa ihan hyvää mutta täydellistä ei saa vaikka mitä tekee. Toisilla auroilla tulee kyllä säätämällä kaikki kohdalleen ja jäljestä saa just sellaista kuin haluaa

Semmoisen voisitte vielä mitata, jotta piirtäkää maahan viiva tarkasti traktorin suuntaan keskeltä traktoria aurojen alle, esim. punnusnarulla merkki keulan keskeltä ja koukun kohtalta maahan ja siihen rima tms. niin että ulottuu aurojen takapäähän asti.

Sitten nostovarret tarkasti samaan korkeuteen, samoin aurojen kääntörajoittimet

Sitten lukitsette aurat keskelle traktoria vetovarsien rajoittimilla, merkkaatte vaikka viimeisen kärjen paikan maahan molemmin puolin käännettynä ja mittaatte sen etäisyyden tuohon keskimerkkiin. Jos eri puolten mitta poikkeaa, on aura vino kääntöpään takaa, joko kokoonpanovaiheen virhe tai sitten ajettu rajusti kiveen (voisiko sitä edes ajaa niin rajusti että runko tuosta taipuisi?)

Tuolloin aura kulkee eri kulmassa eri suuntiin, eikä kynnös taatusti tule samanmoista

EDIT:mittaa samalla vaivalla myös rungon takapään korkeus maasta kumminkin päin, voihan se olla taipunu myös noinpäin eikä välttämättä sivusuunnassa

Semmoisen voisitte vielä mitata, jotta piirtäkää maahan viiva tarkasti traktorin suuntaan keskeltä traktoria aurojen alle, esim. punnusnarulla merkki keulan keskeltä ja koukun kohtalta maahan ja siihen rima tms. niin että ulottuu aurojen takapäähän asti.

Sitten nostovarret tarkasti samaan korkeuteen, samoin aurojen kääntörajoittimet

Sitten lukitsette aurat keskelle traktoria vetovarsien rajoittimilla, merkkaatte vaikka viimeisen kärjen paikan maahan molemmin puolin käännettynä ja mittaatte sen etäisyyden tuohon keskimerkkiin. Jos eri puolten mitta poikkeaa, on aura vino kääntöpään takaa, joko kokoonpanovaiheen virhe tai sitten ajettu rajusti kiveen (voisiko sitä edes ajaa niin rajusti että runko tuosta taipuisi?)

Tuolloin aura kulkee eri kulmassa eri suuntiin, eikä kynnös taatusti tule samanmoista

Electrolux Ab:n Överumin tehtailla valmistetussa Fiskars Agropal F aurassa kallistuskulma säädetään erikseen kummallekin puolelle. Ainakin tuossa omassa säätöpultin kannat pitää olla eri korkeudella runkokappaleesta. Jos etummainen viilu on eri levyinen toiseen suuntaan kynnettäessä, se korjataan siirtämällä vetokarttua sivusuunnassa. Kaikki tämä on kerrottu auran käyttöohjeessa. Överum-auroissa on käsittääkseni sama rakenne.

Toinen juttu on se, että etummainen viilu usein (maan laadusta riippuen) kääntyy hiukan eri tavalla. Se taas johtuu siitä, että edellisen terän maapuoli ei ole vaon reunaa tukemassa ja kääntyminen alkaa hiukan aikaisemmin.

Kyllä äes korjaa.

-SS-

Taitaa pelto loppua kesken säätöjä hakiessa.
Noihan se on, ei tuolla raideväliilä oikeita säätöjä löydy. Että lopeta murehtiminen ja anna palaa.
Niin tai lainaa naapurista sopivammalla raidevälillä varustettu traktori. Keväällä kuitenkin kiroat muuten tuota epätaisista kyntöjälkeä

Taitaa pelto loppua kesken säätöjä hakiessa.
Noihan se on, ei tuolla raideväliilä oikeita säätöjä löydy. Että lopeta murehtiminen ja anna palaa.
Niin tai lainaa naapurista sopivammalla raidevälillä varustettu traktori. Keväällä kuitenkin kiroat muuten tuota epätaisista kyntöjälkeä

Naapureilla on liian kesyt rattorit nuille auroille.