Naturalis: Aurat on vatupassisuorassa molempiin suuntiin. Ja tosta kannatuspyörästä olen hiukan eri mieltä; kolmisiipinen ei vielä välttämättä tarvitse, mutta 4 siipeä ja yli on niin pitkä ja painava yhdistelmä että sitä tarvitaan nimenomaan siihen että aura kulkee suoraan jos työntövarsi on pitkulaisessa reiässä.

Jos maanlaatu kovasti vaihtelee esim. kevyestä hietamaasta kovaan saveen, on tukipyörästä kyllä suuri hyöty. Ja oikein vetovastusäätö säädettynä ei tuo tukipyörä ota kuin kevyesti maahan.
Kait sitä ilmankin toimeen tulee, mutta kyntösyvyys kyllä  vaihtelee sen ansiosta vähemmän. Itse kyntelin sarka-auroilla ilman tukipyörää, mutta kääntöauroissa  on kyllä käytössä, enkä kyllä aio sitä pois heittää.

Myös oppaissa varoitetaan tukipyörän käytöstä sillä vain peitellään auran säätövirheitä ja tylsyyttä.
Myös vetoteho ja luisto on ratkaisevasti parempaa kuin tukipyörän kanssa.Tukipyörä on laiskan kyntäjän ja huonosti aurojen säätöjä ymmärtävän  paras kaveri.

Kyllähän kaikissa mun lukemissa oppaissa on peruslinja se että auroja ei saisi edes myydä ilman tukipyörää.
Mä olen kyllä ihan tarpeeksi kyntänyt tukipyörättömällä auralla, ei siinä mitään, ihan hyvinhän se käy. Mutta minkä ihmeen takia pitäisi kiusata itseään kun niin edullisella varusteella kyntäminen helpottuu paljon?

Mullakin lohkojen sisällä vaihtelee maalaji vähämultaisesta hiesusta hiekan kautta multamaahan ja ilman tukipyörää kyntäminen on jatkuvaa säätämistä kun vetovastus maalajin vaihtuessa muuttuu niin samantien muuttuu kyntösyvyys.
Nyt on työntövarsi pitkässä reiässä ja etupään syvyys säädetään vetovarsilla, takapää tukipyörällä, aurat pysyy helposti oikeassa syvyydessä.
En tiedä onko tuo ihan oikea oppista, ihan sama, pääasia että jäljestä tulee nättiä helposti.

mulla on 2 x 4 Agroluxeissa ongelmana että kun ensimmäisen viilun säätää oikean levyiseksi se ei ole sitä, kun aurat kääntää ympäri. Pystysuoruus ja vaakasuoruus on todettu auroihin liimatulla kahteen suuntaan näyttävällä vesivaakakuplalla, että sikäli. Samoin vaikka miten säätää kuorimia, ei toiseen suuntaa ajaessa tahdo saada sänkeä piiloon millään.
Hytistä katsoen on työntövarsi myös suorassa kulmassa traktoriin nähden eli aurat tulee suorassa. Mutta silti.
Välillä ei huvita mikään..

Tässä on kyllä joku mystisyys. Onko aurat suorat eli onko ylä ja ala siipi täysin peilikuvat. Noin äkkiseltään niin kone betonilattialle ja mitta käteen että nostovarret on yhtä korkealla ja kaukana keskipisteestä. sitten vetokarttua siirtämällä se käännön akseli keskelle raktoria niin pitäis tulla samanlaista jälkeä molempiin suuntiin ja auroja siirtämällä saa ensimmäiseen viilun sopivaksi.

Toisaalta välttämättä ei huvita mikään...

Pitäis.
Juu niin pitäis.
Muutenkin toiseen suuntaan tullessa jälki on rikkovaa ja rumaa, niinkuin aurat ei tulis suoraan, mut sit toiseen suuntaan jälki on hyvää, silloin on siirtovantti oikein.
V*****u kun välillä oikein v*****aa

Pitäis.
Juu niin pitäis.
Muutenkin toiseen suuntaan tullessa jälki on rikkovaa ja rumaa, niinkuin aurat ei tulis suoraan, mut sit toiseen suuntaan jälki on hyvää, silloin on siirtovantti oikein.
V*****u kun välillä oikein v*****aa

Ootko tarkistanut, että vetovastuksen anturitapit ovat samanlaiset molemmissa vetovarsissa. Tuota vikaa korjattiin nyykkärissä kunnes mitattiin tappien toiminta ja ne toimi keskenään erilailla. Onhan vetovarret yhtä pitkät, mahd teleskooppilukituksissa väljää tms.

Tuolta näyttäis löytyvän:

http://www.mediafire.com/file/fbfm22p0vv5noor/Kynna_oikein.pdf

Pitääpä kokeilla tuota kartun siirtoa ja kun tarkemmin alkoi miettimään, niin ei se aura ole aivan suorassa ole kulkenut vaan juurikin kuten edeltä arveltiinkin niin vänkää 1 viilua kapeammaksi.
Sivusuunnassa aura on ollut melko suorassa.

Agroluxissa, kuten varmaan uudemmissa Överumeissakin on vetokartun säätökammen sijaan vanttiruuvi, jolla säädetään vetokartun kulma suhteessa runkoon. Tällä saa säädettyä ensimmäisen viilun leveyden, mutta säätö toimii päinvastoin, kuin äkkiseltään luulisi. Eli jos auran runko tulee traktorin perässä enemmän poikittain (isommalla kulmalla), hakeutuu aura maapuolien kampeamana sellaiseen asentoon, että ensimmäinen viilu kapenee. Jos rungon säätää enemmän kulkusuuntaan nähden pitkittäin (pienempäään kulmaan), ensimmäisen viilun leveys suureenee. Vetokarttua tarttee siirtää vasta, jos ei tällä säädöllä saa 1. viilun leveyttä kohdalleen.

Tätä säätöä saa olla säätämässä usein. Auran kulkuasentoon vaikuttaa juuri mainitut maalajin vaihtelut sekä paljon myös maapuolien ja lehtien kuluneisuus. Kulutusosat olisi pidettävä kunnossa ja uusittava mielellään samaan aikaan. Agroluxiin on jopa saanut lisävarusteena hydraulisylinterin tämän vanttiruuvin tilalle.

Lainaus käyttäjältä: teuturi - 05.09.11 - klo:20:35

Pitääpä kokeilla tuota kartun siirtoa ja kun tarkemmin alkoi miettimään, niin ei se aura ole aivan suorassa ole kulkenut vaan juurikin kuten edeltä arveltiinkin niin vänkää 1 viilua kapeammaksi.
Sivusuunnassa aura on ollut melko suorassa.

Agroluxissa, kuten varmaan uudemmissa Överumeissakin on vetokartun säätökammen sijaan vanttiruuvi, jolla säädetään vetokartun kulma suhteessa runkoon. Tällä saa säädettyä ensimmäisen viilun leveyden, mutta säätö toimii päinvastoin, kuin äkkiseltään luulisi. Eli jos auran runko tulee traktorin perässä enemmän poikittain (isommalla kulmalla), hakeutuu aura maapuolien kampeamana sellaiseen asentoon, että ensimmäinen viilu kapenee. Jos rungon säätää enemmän kulkusuuntaan nähden pitkittäin (pienempäään kulmaan), ensimmäisen viilun leveys suureenee. Vetokarttua tarttee siirtää vasta, jos ei tällä säädöllä saa 1. viilun leveyttä kohdalleen.

Tätä säätöä saa olla säätämässä usein. Auran kulkuasentoon vaikuttaa juuri mainitut maalajin vaihtelut sekä paljon myös maapuolien ja lehtien kuluneisuus. Kulutusosat olisi pidettävä kunnossa ja uusittava mielellään samaan aikaan. Agroluxiin on jopa saanut lisävarusteena hydraulisylinterin tämän vanttiruuvin tilalle.

Joo tuossa minun aurassa on kans tuo vanttiruuvi, aurat ei kyllä ole aivan uusimmasta päästä, oisko jostain -90 luvulta.
Ja toinen ongelma on myös tuo maalajien vaihtelu karkeasta soramaasta multavamman maan kautta savikkoon.
Ei kai tuo auta ku harjoitella oikeitten säätöjen löytymistä, helpottais keväällä karhimista kun pelto ei olis niin möykkelikkö.

No niin nyt on mittanauhan kans mitottu kumpaaki niin traktoria kuin auraakin.
Eli aura on kolme teräinen Överumin k automaatti sarka-aura kumilaukaisimilla ja jousitetuoilla leikkureilla.
Traktorin raidevälit on edessä 150cm ja takana 146 cm ja auran vetokarttu on 83 cm, onko tuo karttu liika kapia tuolle raide välille ja entä tuo raidevälien suhde liika pieni?´
Onko edes mahdollista saada 16 tuuman säätöihin että tulee kunnon jälki vai pitääkö viilua kaventaa kuten joku aikaisemmin kertoi?
Kun tarkemmin tutkiskeli niin maapuolet on vaihto kunnossa, epätasaisesti kuluneet, ei vissiin ole vaihdettu kaikkia kerralla entisen omistajan toimesta.
Yksi juttu mikä tuli ilmi oli että karttua ei meinaa saada siihen 16 tuuman merkin kohalle, vantista loppuu säätövara tai se on pohjassa, siis vantti lyhyimmillää nyt.
Onko tuo vantti nyt aivan oikein, kun eikös siinä pitäisi olla säätövaraa kumpaanki suuntaan ?
Entä se se kartun etupuolella oleva lattarauta jossa meno suuntaa katsottuna on oikialla puolen 3 reikää ja vasemmalla 2 reikää johon se vanttiruuvi kiinnittyy etu puolelta, miten/mihin tappien paikan muutos vaikuttaa?

Mittasitko sää nyt oikein tuon raidevälin (sisä väli). Noilla raideväleillä sen ensimmäisen viilun pitäis olla tooooodella leveä. Itte kyllä kärsinyt siitä aikoinaan tuollaisilla auroilla 14" säädöllä, mutta sain käsityksen että sulla oli se eka liian kapea. Vai olenko hyppinyt tärkeimmät viestit yli  Karttuahan voi säätää sivusuunnassa ilman kulman muutoksiakin. Liian leveästä viilusta ei välttämättä saa sopivaa (karttu liian lyhyt) ainakin itsellä oli niin. Mutta kapeasta on säätövaraa kyllä levittää 

Traktorin raidevälit on edessä 150cm ja takana 146 cm
Oletan, että tuo raidevälilukema  renkaan keskeltä keskelle. Jos renkaan leveys vaikkapa 14,9, niin silloin helpoimmalla pääsee, kun säätää aurat 14 tuumasiksi. Niillä kun vetää 20 sentin syvyyteen, ovat viilut aika ihanteelisessa kulmassa. Överum-auroissa tuo säätö ei vie montaakaan minuuttia, joten kannattaa anakin kokeilla.

Traktorin raidevälit on edessä 150cm ja takana 146 cm
Oletan, että tuo raidevälilukema  renkaan keskeltä keskelle. Jos renkaan leveys vaikkapa 14,9, niin silloin helpoimmalla pääsee, kun säätää aurat 14 tuumasiksi. Niillä kun vetää 20 sentin syvyyteen, ovat viilut aika ihanteelisessa kulmassa. Överum-auroissa tuo säätö ei vie montaakaan minuuttia, joten kannattaa anakin kokeilla.

Jos aurassa on 16"vannas ja se säädetään 14". Niin viilun sarana katkee ja joka palkki jää vaan pystyyn. Se ei siis käänny nätisti kynnökseksi. Kyllä sitä vetokarttua voi säätää sivu suunnassa ja ei sen auran ole mielestäni pakko keskellä kulkea. Nyky koneilla tahtoo helposti raideväli olla enemmän kuin 3xviilunleveys ja niilläkin kynnetään. Miksei sitten toisinkin päin.

Tuli itsellä kirjoitus virhe tuossa aijemmin, siis nuo mitat edessä 150 cm ja takana 146 cm on SISÄ mitat renkaista.

Tuli itsellä kirjoitus virhe tuossa aijemmin, siis nuo mitat edessä 150 cm ja takana 146 cm on SISÄ mitat renkaista.

No on kyllä aikamoiset 16,9" renkaallakin leveys 231cm . Ihan nyky traktorien luokkaa mutta niissä leveämmät tossut . Ainakin 14" säädöt saat unohtaa.