Missähän kyntöauran säädössä on vikaa, kun ei meinaa saada tasaista kyntöjälkeä.
Auroina on överumin kolme siipiset automaatti aurat jotka on säädetty 16 tuumalle.
Epätasaisena jälkenä näkyy, kun ensimmäinen viilu ei käänny edellisen kolmannen siiven viilun päälle kunnolla, vaan jää ikään kuin liian kauas.
Eli kun katsoo pellon reunasta niin näkyy selvästi että on koitettu kyntää kolme siipisellä.
Toinen viilu kääntyy kyllä kunnolla ensmäisen päälle ja vastaavasti kolmas toisen päälle mutta ensmäinen ei edellisen kolmannen päälle.
Toivottavasti joku ymmärsi selityksen/kysymyksen ja osaisi neuvoa aloittelijaa, kiitos.

Itellä kyntäessä aiheutuu sama ongelma liian leveiden takarenkaiden takia. Toinen mahdollisuus voisi olla, että aurat eivät kulje suoraan, vaan kampeavat 1-viilua kapeammaksi kuin muut.

Renkaat on kaposet 14.9/28 ja 18.4/38 joten vois hyvinki olla tuo jälkimmäinen vaihtoehto.
Onko tuohon kampeamiseen mitään yleispätevää selitystä, että mikä säätö aurassa ei nyt satu kohilleen?
Kulutus osat on uusittu eikä välyksiäkään ole isommin auroissa eikä traktorin nostolaitteissa.

5 siipinen åverymi tekee samaa. Palanleveydet ja syvyydet samat. syytän rengasta. Lisään vauhtia ni tasottuu.

Kannattaa pyytää joku ajamaan traktoria, ja mennä itse taakse tiirailemaan minne hannaa. Mielestäni jos aurat on oikein säädetty rajottimet saavat olla vaikka pitkässä hahlossa kyntäessä.

oesko leikkurit päen persua

1. viilu on kapeampi kuin muut.
Siirrä karttua menosuuntaan katsottuna oikealle.
Sivurajoittajilla ei tosiaankaan lukita auraa johonkin tiettyyn asentoon vaan auran tulee kulkea suoraan vaikka rajoittimia ei olisi ollenkaan. Tämähän todettiinkin jo edellä.
Toinen, mutta epätodennäköisempi mahdollisuus on että aura on kallellaan.

Vanha oppi onnistuneessa kynnössä on että kynnöksestä ei pysty näkemään montako siipeä aurassa on ollut.

1. viilu on kapeampi kuin muut.
Siirrä karttua menosuuntaan katsottuna oikealle.
Sivurajoittajilla ei tosiaankaan lukita auraa johonkin tiettyyn asentoon vaan auran tulee kulkea suoraan vaikka rajoittimia ei olisi ollenkaan. Tämähän todettiinkin jo edellä.
Toinen, mutta epätodennäköisempi mahdollisuus on että aura on kallellaan.

Vanha oppi onnistuneessa kynnössä on että kynnöksestä ei pysty näkemään montako siipeä aurassa on ollut.

Juu. Vako jää suuremmaksi kuin mitä seuraava viilu pystyy tukkimaan. Tai pienemmäksi. Tilanne korjautuu vetokarttua siirtämällä.

Pitääpä kokeilla tuota kartun siirtoa ja kun tarkemmin alkoi miettimään, niin ei se aura ole aivan suorassa ole kulkenut vaan juurikin kuten edeltä arveltiinkin niin vänkää 1 viilua kapeammaksi.
Sivusuunnassa aura on ollut melko suorassa.
Onkohan missään saatavilla mitään oppaita joissa olisi yleisesti kerrottu auran eri säädöistä ja niiden vaikutuksista, harrastelu pohjalta kun tässä harrastellaan, niin ei ole käytännön maamiehen kouluja käyty.

P
Onkohan missään saatavilla mitään oppaita joissa olisi yleisesti kerrottu auran eri säädöistä ja niiden vaikutuksista, harrastelu pohjalta kun tässä harrastellaan, niin ei ole käytännön maamiehen kouluja käyty.

sivun alalaidas:
http://kaytannonmaamies.fi/ladattavat-tiedostot/ladattavat-tiedostot

Katso ensinnäkin että aurat kulukee suorassa, eli etu ja takapää fälttää samaan syvyyteen.ja että työntövarsi on pitkässä reijässä keskellä eli pääsee liikkumaan vapaasti. Ja rattorista mittaat kallistuksensäätimet vetovarsista saman mittaseksi (pätee ainakin kääntöaurojen kanssa). Mittanauhalla mittaat sen ensimmäisen kiilun ja säädät saman levyseksi ku muut.

Katso ensinnäkin että aurat kulukee suorassa, eli etu ja takapää fälttää samaan syvyyteen.ja että työntövarsi on pitkässä reijässä keskellä eli pääsee liikkumaan vapaasti. Ja rattorista mittaat kallistuksensäätimet vetovarsista saman mittaseksi (pätee ainakin kääntöaurojen kanssa). Mittanauhalla mittaat sen ensimmäisen kiilun ja säädät saman levyseksi ku muut.

Joo tuon syvyys homman olen tarkistanut, tuossa aurassa ei ole pitkän mallista reikää työntövarrelle vaan olikohan 4 eri korkeudella ja sitten säätö leveys suunnassa sille korvakolle.
Entä työntövarren asento sivusta käsin katsottuna suhteessa rattorin ja auran välillä, hytistä katsottuna tulee olla suorassa entä sivusta, vakaassa vaiko auran pää ylempänä vai miten?

Yksi perusasia sarkaaurojen kanssa on traktorin takapyörien raideväli Vs auran tuumaluku. Kuusitoista tuumaisten aurojen kohdalla ihanne on, että takapyörien väli, siis sisäpinnasta sisäpintaan on kolme kertaa aurojen tuumaluku, tässä tapauksessa se on siis 48 tuumaa eli 121,92 cm. Kyntäessä siis pitäsi kolmisiipisillä auroilla sänkipyörän jälki jäädä ehyeksi.
Niin, kun tuollainen suhde on olemassa, tulevat aurat suoraan traktorin perässä eivätkä kampea, jolloin  ensimmäinen viilu on yhtä leveä kuin kuin muutkin. Kun tuo tilanne on, niin ei tarvitse pitää lainkaan sivurajoittimen tappeja edes pitkässä reiässä. Itse kynteen kääntöauroilla aina sivurajoittimet vapaana ja viilut on ihan tasaleveitä.
Kaiken lisäksi, kun tuo raidevälin ja auran työleveyden suhde on oikea, tulee aurat huomattavasti kevyemmin, kun ne eivät ole "poikittain" perässä.

Jooopa joo, mutta mikä avuksi kun takanakit on 650 leveät? Kyntövaon levennyspuukko on jo, mutta 1-viilu tahtoo jäädä ohueksi.

Netistä on löytyny aika ajoin FISKARSIN kyntömiehen käsikirja: Kynnä oikein

jollet löydä niin pistä tänne näkyville joku email niin eiköhä joku sen sulle postaa.

Kaikkihan vaikuttaa kaikkeen kyntäessä, jopa renkaitten paineet tulee olla tasan. Ja hommaa ei sitten helpota yhtään sekään
jos aurat on  kunnon kiviosumia saaneet.Jos mikää em ei auta niin: Kaikkien siipein aurauskulma tulisi olla sama, eli siivestä kun mittaa molemista
päistä näin sama mitta kaikis. Kato myös että ojakset ei ole saanu osumaa, eli että kaikki siivet kulkee samalla korkeudella.