Mun mielestä on puppua että takaraideväli  pitää olla jossain suhteessa viilunleveyteen. Jos aurassa riittää säätövarat niin ei pitäis olla mitään väliä minkälevyinen veturi on edessä. Pääasia on että veturi kulkee suorassa ja aurat samansuuntaisesti perässä. Aurat pitää olla vaakasuorassa sekä pitkittäin että poikittain peltoon nähden ja kaikkien leikkureiden etäiyys edellisen viilun leikkurin jälkeen sama. Sitten maapuolet ja siivet jne pitää olla identtiset.  Sillä veturin muodolla ja paikalla ei niin väliä koska saadaanhan onlandina tai työnnettävillä auroilla ihan yhtälailla hyvää työjälkeä jos aurat on säädetty oikein.

Mun mielestä on puppua että takaraideväli  pitää olla jossain suhteessa viilunleveyteen. Jos aurassa riittää säätövarat niin ei pitäis olla mitään väliä minkälevyinen veturi on edessä. Pääasia on että veturi kulkee suorassa ja aurat samansuuntaisesti perässä. Aurat pitää olla vaakasuorassa sekä pitkittäin että poikittain peltoon nähden ja kaikkien leikkureiden etäiyys edellisen viilun leikkurin jälkeen sama. Sitten maapuolet ja siivet jne pitää olla identtiset.  Sillä veturin muodolla ja paikalla ei niin väliä koska saadaanhan onlandina tai työnnettävillä auroilla ihan yhtälailla hyvää työjälkeä jos aurat on säädetty oikein.

Ei se nyt ihan sama ole... Jos traktori on leveä, niin sarka-auroilla ajettaessa auroja kammetaan takaakatsoen oikealle. Siis rajoittimilla. Tällöin aurat eivät kulje suorassa vaan jopa 15 astetta vinossa... ja kampeavat pirusti kyntämättömälle päin. Muutama sentti ei paljon haittaa, mutta ero on äkkiä jopa 10-20 senttiä 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.09.11 - klo:08:41

Mun mielestä on puppua että takaraideväli  pitää olla jossain suhteessa viilunleveyteen. Jos aurassa riittää säätövarat niin ei pitäis olla mitään väliä minkälevyinen veturi on edessä. Pääasia on että veturi kulkee suorassa ja aurat samansuuntaisesti perässä. Aurat pitää olla vaakasuorassa sekä pitkittäin että poikittain peltoon nähden ja kaikkien leikkureiden etäiyys edellisen viilun leikkurin jälkeen sama. Sitten maapuolet ja siivet jne pitää olla identtiset.  Sillä veturin muodolla ja paikalla ei niin väliä koska saadaanhan onlandina tai työnnettävillä auroilla ihan yhtälailla hyvää työjälkeä jos aurat on säädetty oikein.

Ei se nyt ihan sama ole... Jos traktori on leveä, niin sarka-auroilla ajettaessa auroja kammetaan takaakatsoen oikealle. Siis rajoittimilla. Tällöin aurat eivät kulje suorassa vaan jopa 15 astetta vinossa... ja kampeavat pirusti kyntämättömälle päin. Muutama sentti ei paljon haittaa, mutta ero on äkkiä jopa 10-20 senttiä 

Ei se nyt näin mene vaan aurojen vetopistettä pitää siirtää ja aurat pitää kääntää kulkemaan samansuuntaisesti raktorin kanssa. Eihän ne aurat joissa raktori kulkee sängellä vedetä sivuun millään rajoittimilla vaan vetopistettä on siirretty. Sama säätö löytyy normaaleistakin auroista.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 06.09.11 - klo:08:45

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.09.11 - klo:08:41

Mun mielestä on puppua että takaraideväli  pitää olla jossain suhteessa viilunleveyteen. Jos aurassa riittää säätövarat niin ei pitäis olla mitään väliä minkälevyinen veturi on edessä. Pääasia on että veturi kulkee suorassa ja aurat samansuuntaisesti perässä. Aurat pitää olla vaakasuorassa sekä pitkittäin että poikittain peltoon nähden ja kaikkien leikkureiden etäiyys edellisen viilun leikkurin jälkeen sama. Sitten maapuolet ja siivet jne pitää olla identtiset.  Sillä veturin muodolla ja paikalla ei niin väliä koska saadaanhan onlandina tai työnnettävillä auroilla ihan yhtälailla hyvää työjälkeä jos aurat on säädetty oikein.

Ei se nyt ihan sama ole... Jos traktori on leveä, niin sarka-auroilla ajettaessa auroja kammetaan takaakatsoen oikealle. Siis rajoittimilla. Tällöin aurat eivät kulje suorassa vaan jopa 15 astetta vinossa... ja kampeavat pirusti kyntämättömälle päin. Muutama sentti ei paljon haittaa, mutta ero on äkkiä jopa 10-20 senttiä 

Ei se nyt näin mene vaan aurojen vetopistettä pitää siirtää ja aurat pitää kääntää kulkemaan samansuuntaisesti raktorin kanssa. Eihän ne aurat joissa raktori kulkee sängellä vedetä sivuun millään rajoittimilla vaan vetopistettä on siirretty. Sama säätö löytyy normaaleistakin auroista.

Eli raideleveydellä on merkitystä  Siirretään vetopistettä, tuo kyllä auttaa.

Ja sitten kyntäjäneropatit kommentoimaan vai eikö ole neuvoja enää

Vetovarret samalla korkeudella mitattava tasaisella lattialla ei nostotangoista, rengaspaineetkin vaikuttaa.
Raideväli Etupäässä 5-10cm leveämpi kuin takana. Takaraideväli vähintään 115 cm.  mieluummin hiukan enemmän.
Leikkurit n. 2cm auran rintapalasta ja mahdollisimman alas.
Siipien kulmat samoiksi ja samoin ojasten korkeudet.
Sitten loppu säätö ajamalla eli ensimmäisen viilunleveys jne...

Takaraideleveysoptimi johtuu ihan siitä tosiasista, että silloin vetovarret ovat ihan yhtä kaukana traktorin  keskiviivasta. Jos näin ei ole, niin vetokarttu on auttamattomasti hieman vinossa eli ei samansuuntainen esim. taka-akselin kanssa ja silloin aurat kampeavat.  Sarka-auroissa on kyllä se säätövipu, jolla vetokartun asentoa voi muuttaa, mutta se on tarkoitettu käytettäväsi  kynnön aloituksessa ja lopetusvaon tekemisessä. Takaraideväli ei toki tarvitse olla sentilleen oikea, mutta jos poikkeama on liian suuri, on aurojen kunnolinen säätö mahdoton tehtävä. Se kartun säätövipu pitää olla keskimmäisessä lovessa eli vipu sojottaa suoraan ylöspäin, lopetuksesa sitten voi siitä säädellä.

Takaraideleveysoptimi johtuu ihan siitä tosiasista, että silloin vetovarret ovat ihan yhtä kaukana traktorin  keskiviivasta. Jos näin ei ole, niin vetokarttu on auttamattomasti hieman vinossa eli ei samansuuntainen esim. taka-akselin kanssa ja silloin aurat kampeavat.  Sarka-auroissa on kyllä se säätövipu, jolla vetokartun asentoa voi muuttaa, mutta se on tarkoitettu käytettäväsi  kynnön aloituksessa ja lopetusvaon tekemisessä. Takaraideväli ei toki tarvitse olla sentilleen oikea, mutta jos poikkeama on liian suuri, on aurojen kunnolinen säätö mahdoton tehtävä. Se kartun säätövipu pitää olla keskimmäisessä lovessa eli vipu sojottaa suoraan ylöspäin, lopetuksesa sitten voi siitä säädellä.

Onkohan tuota kartun säätökampea enään missään "uudemmissa" sarka-auroissa?
V-siipisessä Överumissa ei ole, vanhemmissa varmaan oli.

Takaraideleveysoptimi johtuu ihan siitä tosiasista, että silloin vetovarret ovat ihan yhtä kaukana traktorin  keskiviivasta. Jos näin ei ole, niin vetokarttu on auttamattomasti hieman vinossa eli ei samansuuntainen esim. taka-akselin kanssa ja silloin aurat kampeavat.  Sarka-auroissa on kyllä se säätövipu,

Voi sitä karttua siirtää kiinnityksessään kokonaan sivulle, ei ainoastaan sitä säätövipua kääntämällä. Tosin, ainakin omissa vanhoissa Fiskarsseissani tuo jakoavainta vaativa säätö yksinkertaisesti loppui kesken jos yritti isomman koneen perään. Olisi tar***** jo leveämpi karttu.

Lainaus käyttäjältä: Tapanila - 06.09.11 - klo:15:10

Ja sitten kyntäjäneropatit kommentoimaan vai eikö ole neuvoja enää

Vetovarret samalla korkeudella mitattava tasaisella lattialla ei nostotangoista, rengaspaineetkin vaikuttaa.
Raideväli Etupäässä 5-10cm leveämpi kuin takana. Takaraideväli vähintään 115 cm.  mieluummin hiukan enemmän.

Mä olen kyntänyt yli 20 vuotta noin 107 cm sisäraidevälillä takana ja pääasiassa 16" viilunleveydellä. Sivusäätövaraa ei kylläkään ole yhtään lisää. Ohjekirjan mukaan 120-150 cm raideväli käy 16" viilunleveydellä.

Jostain on jäänyt mieleen säätöneuvo, että jos jatkaa työntövarren linjaa suoraan eteenpäin, niin oletettu maahanosumispiste tulee olla etuakselin takapuolella. Eli työntövarren kiinnityspiste auroissa/traktorissa pitää olla myös oikeassa suhteessa; traktorissa alas, auroissa ylös.
mulla on 2 x 4 Agroluxeissa ongelmana että kun ensimmäisen viilun säätää oikean levyiseksi se ei ole sitä, kun aurat kääntää ympäri. Pystysuoruus ja vaakasuoruus on todettu auroihin liimatulla kahteen suuntaan näyttävällä vesivaakakuplalla, että sikäli. Samoin vaikka miten säätää kuorimia, ei toiseen suuntaa ajaessa tahdo saada sänkeä piiloon millään.
Hytistä katsoen on työntövarsi myös suorassa kulmassa traktoriin nähden eli aurat tulee suorassa. Mutta silti.
Välillä ei huvita mikään..

mulla on 2 x 4 Agroluxeissa ongelmana että kun ensimmäisen viilun säätää oikean levyiseksi se ei ole sitä, kun aurat kääntää ympäri. Pystysuoruus ja vaakasuoruus on todettu auroihin liimatulla kahteen suuntaan näyttävällä vesivaakakuplalla, että sikäli. Samoin vaikka miten säätää kuorimia, ei toiseen suuntaa ajaessa tahdo saada sänkeä piiloon millään.
Hytistä katsoen on työntövarsi myös suorassa kulmassa traktoriin nähden eli aurat tulee suorassa. Mutta silti.
Välillä ei huvita mikään..

Oletkos säätäny vastinpulteilla aurat suoraan? Rengaspaineetkin vaikuttaa sekä jo mainittu vetovarsien korkeus ero...

Myös tukipyörä on tarpeeton jos kyntäjä osaa asiansa ja aurat on kunnossa.Vuodesta 79 tukipyörä on riippunut vapaana vain painona.
Tukipyörätön aura pysyy maassa paremmin ja päisteet tulevat kynnettyä paremmin.
Takapyörien väli ei saa heittää liikaa muuten kartusta loppuu vara.
Näin kävi omassa aurassa ,mutta jatkoin karttua 12 cm ja asia korjautui.Aina aurat vapaasti perässä ensin kun alkaa säätämään.
Multamaalla voi harjoitella vaativaa kyntöä ,ainakin leikkurin säädöt pitää olla juuri oikeat eikä melkeen.Jos auran lehti on kulunut niin kampeaa aivan törkeesti ja eikä terävästä kärestäkään ole haittaa.
Nyrkki sääntönä jos osaat kyntää Fiskars KHN:ä niin osaat kaikilla auroilla.
Myös oppaissa varoitetaan tukipyörän käytöstä sillä vain peitellään auran säätövirheitä ja tylsyyttä.
Myös vetoteho ja luisto on ratkaisevasti parempaa kuin tukipyörän kanssa.Tukipyörä on laiskan kyntäjän ja huonosti aurojen säätöjä ymmärtävän  paras kaveri.

Jostain on jäänyt mieleen säätöneuvo, että jos jatkaa työntövarren linjaa suoraan eteenpäin, niin oletettu maahanosumispiste tulee olla etuakselin takapuolella. Eli työntövarren kiinnityspiste auroissa/traktorissa pitää olla myös oikeassa suhteessa; traktorissa alas, auroissa ylös.
mulla on 2 x 4 Agroluxeissa ongelmana että kun ensimmäisen viilun säätää oikean levyiseksi se ei ole sitä, kun aurat kääntää ympäri. Pystysuoruus ja vaakasuoruus on todettu auroihin liimatulla kahteen suuntaan näyttävällä vesivaakakuplalla, että sikäli. Samoin vaikka miten säätää kuorimia, ei toiseen suuntaa ajaessa tahdo saada sänkeä piiloon millään.
Hytistä katsoen on työntövarsi myös suorassa kulmassa traktoriin nähden eli aurat tulee suorassa. Mutta silti.
Välillä ei huvita mikään..

Ne on agroluxit, sama vika mulla ja kaverilla, mulla reilu kymmenen vuotta vanhat aurat ja kaverilla muutaman vuoden vanhat. Vtuttaa suorastaan, kynnöksestä saa tasaisen mutta nostolaite oltava eri säädöissä toiseen suuntaan ajaessa.

Seuraavat ei oo Agroluxit, muilla auroilla ei samoja ongelmia ole ollut. Varsinkin Kuhnin aurat säätyi suorastaan itsestään

Tiedä oikeen noista tukipyöristä...sen oon huomannu esim ilmajäährytteisis vernelanteis että kapean pyörän kanto ei riitäkkään kun tullaan lohkolla kivennäismaalta  mm:lle...siinähän sitte aura haukkaa ja viilu jää pystyyn    Pitäs vissii ruveta madaltaan vältin akselimassoja...olisko teli hyvä  

Myös tukipyörä on tarpeeton jos kyntäjä osaa asiansa ja aurat on kunnossa.Vuodesta 79 tukipyörä on riippunut vapaana vain painona.
Tukipyörätön aura pysyy maassa paremmin ja päisteet tulevat kynnettyä paremmin.
Takapyörien väli ei saa heittää liikaa muuten kartusta loppuu vara.
Näin kävi omassa aurassa ,mutta jatkoin karttua 12 cm ja asia korjautui.Aina aurat vapaasti perässä ensin kun alkaa säätämään.
Multamaalla voi harjoitella vaativaa kyntöä ,ainakin leikkurin säädöt pitää olla juuri oikeat eikä melkeen.Jos auran lehti on kulunut niin kampeaa aivan törkeesti ja eikä terävästä kärestäkään ole haittaa.
Nyrkki sääntönä jos osaat kyntää Fiskars KHN:ä niin osaat kaikilla auroilla.
Myös oppaissa varoitetaan tukipyörän käytöstä sillä vain peitellään auran säätövirheitä ja tylsyyttä.
Myös vetoteho ja luisto on ratkaisevasti parempaa kuin tukipyörän kanssa.Tukipyörä on laiskan kyntäjän ja huonosti aurojen säätöjä ymmärtävän  paras kaveri.

Joo tukipyörä putos varmaan seitsemän syksyä sitten ja sen jälkeenkin on tultu toimeen mutta epätasaisia paikkoja joutuu nostolaitteella säätelemään ettei aurat hyppää ilmaan