Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: teuturi - 05.09.11 - klo:19:19
-
Missähän kyntöauran säädössä on vikaa, kun ei meinaa saada tasaista kyntöjälkeä.
Auroina on överumin kolme siipiset automaatti aurat jotka on säädetty 16 tuumalle.
Epätasaisena jälkenä näkyy, kun ensimmäinen viilu ei käänny edellisen kolmannen siiven viilun päälle kunnolla, vaan jää ikään kuin liian kauas.
Eli kun katsoo pellon reunasta niin näkyy selvästi että on koitettu kyntää kolme siipisellä.
Toinen viilu kääntyy kyllä kunnolla ensmäisen päälle ja vastaavasti kolmas toisen päälle mutta ensmäinen ei edellisen kolmannen päälle.
Toivottavasti joku ymmärsi selityksen/kysymyksen ja osaisi neuvoa aloittelijaa, kiitos.
-
Itellä kyntäessä aiheutuu sama ongelma liian leveiden takarenkaiden takia. Toinen mahdollisuus voisi olla, että aurat eivät kulje suoraan, vaan kampeavat 1-viilua kapeammaksi kuin muut.
-
Renkaat on kaposet 14.9/28 ja 18.4/38 joten vois hyvinki olla tuo jälkimmäinen vaihtoehto.
Onko tuohon kampeamiseen mitään yleispätevää selitystä, että mikä säätö aurassa ei nyt satu kohilleen?
Kulutus osat on uusittu eikä välyksiäkään ole isommin auroissa eikä traktorin nostolaitteissa.
-
5 siipinen åverymi tekee samaa. Palanleveydet ja syvyydet samat. syytän rengasta. Lisään vauhtia ni tasottuu. ;D
-
Kannattaa pyytää joku ajamaan traktoria, ja mennä itse taakse tiirailemaan minne hannaa. Mielestäni jos aurat on oikein säädetty rajottimet saavat olla vaikka pitkässä hahlossa kyntäessä.
-
oesko leikkurit päen persua
-
1. viilu on kapeampi kuin muut.
Siirrä karttua menosuuntaan katsottuna oikealle.
Sivurajoittajilla ei tosiaankaan lukita auraa johonkin tiettyyn asentoon vaan auran tulee kulkea suoraan vaikka rajoittimia ei olisi ollenkaan. Tämähän todettiinkin jo edellä.
Toinen, mutta epätodennäköisempi mahdollisuus on että aura on kallellaan.
Vanha oppi onnistuneessa kynnössä on että kynnöksestä ei pysty näkemään montako siipeä aurassa on ollut.
-
1. viilu on kapeampi kuin muut.
Siirrä karttua menosuuntaan katsottuna oikealle.
Sivurajoittajilla ei tosiaankaan lukita auraa johonkin tiettyyn asentoon vaan auran tulee kulkea suoraan vaikka rajoittimia ei olisi ollenkaan. Tämähän todettiinkin jo edellä.
Toinen, mutta epätodennäköisempi mahdollisuus on että aura on kallellaan.
Vanha oppi onnistuneessa kynnössä on että kynnöksestä ei pysty näkemään montako siipeä aurassa on ollut.
Juu. Vako jää suuremmaksi kuin mitä seuraava viilu pystyy tukkimaan. Tai pienemmäksi. Tilanne korjautuu vetokarttua siirtämällä.
-
Pitääpä kokeilla tuota kartun siirtoa ja kun tarkemmin alkoi miettimään, niin ei se aura ole aivan suorassa ole kulkenut vaan juurikin kuten edeltä arveltiinkin niin vänkää 1 viilua kapeammaksi.
Sivusuunnassa aura on ollut melko suorassa.
Onkohan missään saatavilla mitään oppaita joissa olisi yleisesti kerrottu auran eri säädöistä ja niiden vaikutuksista, harrastelu pohjalta kun tässä harrastellaan, niin ei ole käytännön maamiehen kouluja käyty.
-
P
Onkohan missään saatavilla mitään oppaita joissa olisi yleisesti kerrottu auran eri säädöistä ja niiden vaikutuksista, harrastelu pohjalta kun tässä harrastellaan, niin ei ole käytännön maamiehen kouluja käyty.
sivun alalaidas:
http://kaytannonmaamies.fi/ladattavat-tiedostot/ladattavat-tiedostot
-
Katso ensinnäkin että aurat kulukee suorassa, eli etu ja takapää fälttää samaan syvyyteen.ja että työntövarsi on pitkässä reijässä keskellä eli pääsee liikkumaan vapaasti. Ja rattorista mittaat kallistuksensäätimet vetovarsista saman mittaseksi (pätee ainakin kääntöaurojen kanssa). Mittanauhalla mittaat sen ensimmäisen kiilun ja säädät saman levyseksi ku muut.
-
Katso ensinnäkin että aurat kulukee suorassa, eli etu ja takapää fälttää samaan syvyyteen.ja että työntövarsi on pitkässä reijässä keskellä eli pääsee liikkumaan vapaasti. Ja rattorista mittaat kallistuksensäätimet vetovarsista saman mittaseksi (pätee ainakin kääntöaurojen kanssa). Mittanauhalla mittaat sen ensimmäisen kiilun ja säädät saman levyseksi ku muut.
Joo tuon syvyys homman olen tarkistanut, tuossa aurassa ei ole pitkän mallista reikää työntövarrelle vaan olikohan 4 eri korkeudella ja sitten säätö leveys suunnassa sille korvakolle.
Entä työntövarren asento sivusta käsin katsottuna suhteessa rattorin ja auran välillä, hytistä katsottuna tulee olla suorassa entä sivusta, vakaassa vaiko auran pää ylempänä vai miten?
-
Yksi perusasia sarkaaurojen kanssa on traktorin takapyörien raideväli Vs auran tuumaluku. Kuusitoista tuumaisten aurojen kohdalla ihanne on, että takapyörien väli, siis sisäpinnasta sisäpintaan on kolme kertaa aurojen tuumaluku, tässä tapauksessa se on siis 48 tuumaa eli 121,92 cm. Kyntäessä siis pitäsi kolmisiipisillä auroilla sänkipyörän jälki jäädä ehyeksi.
Niin, kun tuollainen suhde on olemassa, tulevat aurat suoraan traktorin perässä eivätkä kampea, jolloin ensimmäinen viilu on yhtä leveä kuin kuin muutkin. Kun tuo tilanne on, niin ei tarvitse pitää lainkaan sivurajoittimen tappeja edes pitkässä reiässä. Itse kynteen kääntöauroilla aina sivurajoittimet vapaana ja viilut on ihan tasaleveitä.
Kaiken lisäksi, kun tuo raidevälin ja auran työleveyden suhde on oikea, tulee aurat huomattavasti kevyemmin, kun ne eivät ole "poikittain" perässä.
-
Jooopa joo, mutta mikä avuksi kun takanakit on 650 leveät? Kyntövaon levennyspuukko on jo, mutta 1-viilu tahtoo jäädä ohueksi.
-
Netistä on löytyny aika ajoin FISKARSIN kyntömiehen käsikirja: Kynnä oikein
jollet löydä niin pistä tänne näkyville joku email niin eiköhä joku sen sulle postaa.
Kaikkihan vaikuttaa kaikkeen kyntäessä, jopa renkaitten paineet tulee olla tasan. Ja hommaa ei sitten helpota yhtään sekään
jos aurat on kunnon kiviosumia saaneet.Jos mikää em ei auta niin: Kaikkien siipein aurauskulma tulisi olla sama, eli siivestä kun mittaa molemista
päistä näin sama mitta kaikis. Kato myös että ojakset ei ole saanu osumaa, eli että kaikki siivet kulkee samalla korkeudella.
-
Nestorin opeilla pitäisi onnistua eli todennäköisesti vika on liian kapeassa raidevälissä. Jos raidevälin säätö onnistuu, niin sillä pitäisi korjautua. Lisävinkkinä voi sanoa, että käy tarkistamassa aurojen ollessa maassa, että auran runko on joka suunnasta katsottuna vaakasuorassa.
-
Miulla on tääl karjalas sellaset maat, että vaikka olisin siirtänyt vetokarttua venäjälle saakka aura vaan kampesi poikittain. Hitsasin jokaiseen maapuoleen reilun jatkopalan, jo rupes oikiamaan. Ja sain sen eka viilun oikiaan kohtaan.
-
Netistä on löytyny aika ajoin FISKARSIN kyntömiehen käsikirja: Kynnä oikein
jollet löydä niin pistä tänne näkyville joku email niin eiköhä joku sen sulle postaa.
Kaikkihan vaikuttaa kaikkeen kyntäessä, jopa renkaitten paineet tulee olla tasan. Ja hommaa ei sitten helpota yhtään sekään
jos aurat on muutenkin vanhat ja osumia saaneet. Kaikkien siipein aurauskulma tulisi olla sama, eli siivestä kun mittaa molemista
päistä näin sama mitta kaikis. Kato myös että ojakset ei ole saanu osumaa, eli että kaikki siivet kulkee samalla korkeudella.
Kokeilin hakea tuota opasta muttei onnistunut , mutta jos joltain se löytyy sähköisessä muodossa tai miksei paperisena niin laittaa vaikka yv:tä olen kyllä kiinnostunut kyseisestä opaasta.
Tuo raidevälin säätö ei oikein onnistu kun ei ole säätövalsseja, mutta vetokarttuja on vissiin eri mittasia juurikin tuon raideleveys homman takia.
Pitää mittoa nekin kunnolla kun alkaa, kiitos tähän mennessä tulleista vinkeistä kaikille vastaajille.
-
Jos ei raidevälin säätö onnistu, niin toinen vaihtoehto on säätää aurat kapeamalle, yleensä sarka-aurat ovat tuumaluvultaan säädettäviä.
Oma kokemus 30 vuoden takaa on harjoittelutilalta. Siellä oli 702:n valmet ja kolmisiipiset aurat. Kynnöstä ei tullut mitään ja hädin tuskin niitä traktori pystyi vetämään kovalla savella. Todettiin, että takaraideväli oli todella pahasti pielessä noille auroille. Levyjä kääntelemällä löytyi ihanteellinen raideväli ja sen jälkeen kyntö kävi todella hyvin.
-
Aurat ylös.
Ovatko siivet samassa linjassa (yläreuna siiven perässä ja vastaavasti alapuolella kärjet linjassa) ?
Ovatko siivet samassa kulmassa (mittaa keskinäiset etäisyydet edestä ja takaa)?
Aurat maahan ja mitalla viilut saman levyiseksi (vetokarttu) ja leikkureiden säätö samalla kohdalleen.
Sen jälkeen vaan aurat suoraan maan mukaan ja jäljen pitäisi olla tasaista. Ja ne rajoittimet auki.
-
tän takee ostetaan niittä muokkareita ko ei osata kyntää ;D ;D ;D ;D
-
Överumin ominaisuus tietyissä oloissa. Aura saattaa olla virheettömästi säädetty ja tehdä tasaista jälkeä, mutta sitten kun maa muuttuu joko sitkeäksi tai hyvin pehmeäksi, ei pysy linjassa kuin väkivalloin.
Nimenomaan sarka-aura, kääntösellainen vetää paremmin maahan ja pitää linjansa.
-
tän takee ostetaan niittä muokkareita ko ei osata kyntää ;D ;D ;D ;D
keräile sä vaan joutessas niitä kivenmurikoita ;D
-
Överumin ominaisuus tietyissä oloissa. Aura saattaa olla virheettömästi säädetty ja tehdä tasaista jälkeä, mutta sitten kun maa muuttuu joko sitkeäksi tai hyvin pehmeäksi, ei pysy linjassa kuin väkivalloin.
Nimenomaan sarka-aura, kääntösellainen vetää paremmin maahan ja pitää linjansa.
Itselläkin sama havainto Överumin auroista, maalajin vaihtuessa kevyestä jäykkään ensimmäisen viilun leveys pyrkii muuttumaan. Säätämällä pikkuisen työsyvyyttä maalajin mukaan saa tasaista jälkeä. Kulutusosia päivittämällä tuo ominaisuus hiukan vähenee.
-
Kyllä ensinnä pitää olla kaikki siivet samassa asennossa keskenään ja saman matkan päässä toisistaan. Mittanauhalla aurat ilmassa oltava kaikki vastaavat välit saman mittaisia ja vantaan kärjet linjassa jne.
Vielä pitäs repiä josko on klappia jossain paikassa, mitat pitää pysyä kohillaan myös maassa vedossa. Vois jo löytyä kuluneisuutta tai löysällä olevia pultteja. Laukaisulaitteetkin kuluvat.
-
Överumin ominaisuus tietyissä oloissa. Aura saattaa olla virheettömästi säädetty ja tehdä tasaista jälkeä, mutta sitten kun maa muuttuu joko sitkeäksi tai hyvin pehmeäksi, ei pysy linjassa kuin väkivalloin.
Nimenomaan sarka-aura, kääntösellainen vetää paremmin maahan ja pitää linjansa.
Itselläkin sama havainto Överumin auroista, maalajin vaihtuessa kevyestä jäykkään ensimmäisen viilun leveys pyrkii muuttumaan. Säätämällä pikkuisen työsyvyyttä maalajin mukaan saa tasaista jälkeä. Kulutusosia päivittämällä tuo ominaisuus hiukan vähenee.
Kyllä Kvernelantti lehtijousilla on samanlainen, maalaji vaikuttaa ekan viilun leveyteen, vaikka on se portaattomasti viilunleveyttä säätävä malli kyseessä.
-
Jos ei raidevälin säätö onnistu, niin toinen vaihtoehto on säätää aurat kapeamalle, yleensä sarka-aurat ovat tuumaluvultaan säädettäviä.
Oma kokemus 30 vuoden takaa on harjoittelutilalta. Siellä oli 702:n valmet ja kolmisiipiset aurat. Kynnöstä ei tullut mitään ja hädin tuskin niitä traktori pystyi vetämään kovalla savella. Todettiin, että takaraideväli oli todella pahasti pielessä noille auroille. Levyjä kääntelemällä löytyi ihanteellinen raideväli ja sen jälkeen kyntö kävi todella hyvin.
http://www.youtube.com/watch?v=SnKMvuXY5LU&NR=1
-
Överumin ominaisuus tietyissä oloissa. Aura saattaa olla virheettömästi säädetty ja tehdä tasaista jälkeä, mutta sitten kun maa muuttuu joko sitkeäksi tai hyvin pehmeäksi, ei pysy linjassa kuin väkivalloin.
Nimenomaan sarka-aura, kääntösellainen vetää paremmin maahan ja pitää linjansa.
Juuri sama havainto! Mä kynnän tuollaisilla peltoja joissa maalaji vaihtelee ääripäästä toiseen. Aurat säätävät itse 1.vilunleveyttä pahimmillaan 5 senttiä metrillä :D Ainoa konsti on ollut, että lukitsen toisella sivurajoittimella viilunleveyden minimiksi 20 senttiä ja aura saa elää vain vähän leveämmäksi. Toimii hyvin suorilla ja oikealle kääntyvissä loivissa mutkissa
-
Hyviä ja tärkeitä ohjeita näkyy teillä, mutta yksi olennainen vinkki puuttuu:
Te kaikki katsotte taakse niitä auroja, tai takapyörien raideväliä.
Huomioikaa takapyörien ja etupyörien leveyssuhde!
Kyntömiehen käsikirjasta niinkuin aiemmin todettiin: "Takapyörien sisäväli 3 x viilun leveys.. tämä mitta saa olla 10 cm yli tai vajaa. Etupyörien välin täytyy olla vähintään yhtä suuri kuin takana, mielummin 10 cm leveämpi."
Itse jouduin käyttämään "ammattiauttajaa" joka pari tuntia mittaili auroja, ja lopuksi totesi edessä olevan vian. Eturaideväliä muutettiin, ja sen jälkeen jälki parantui.
-
Tuossa on ihan hyvä överum säätö video. http://www.agrimarket.fi/Koneet/Tyokoneet/Maanmuokkaus/Video_Overum-aurojen_esittely_ja_saato/
-
Mun mielestä on puppua että takaraideväli pitää olla jossain suhteessa viilunleveyteen. Jos aurassa riittää säätövarat niin ei pitäis olla mitään väliä minkälevyinen veturi on edessä. Pääasia on että veturi kulkee suorassa ja aurat samansuuntaisesti perässä. Aurat pitää olla vaakasuorassa sekä pitkittäin että poikittain peltoon nähden ja kaikkien leikkureiden etäiyys edellisen viilun leikkurin jälkeen sama. Sitten maapuolet ja siivet jne pitää olla identtiset. Sillä veturin muodolla ja paikalla ei niin väliä koska saadaanhan onlandina tai työnnettävillä auroilla ihan yhtälailla hyvää työjälkeä jos aurat on säädetty oikein.
-
Mun mielestä on puppua että takaraideväli pitää olla jossain suhteessa viilunleveyteen. Jos aurassa riittää säätövarat niin ei pitäis olla mitään väliä minkälevyinen veturi on edessä. Pääasia on että veturi kulkee suorassa ja aurat samansuuntaisesti perässä. Aurat pitää olla vaakasuorassa sekä pitkittäin että poikittain peltoon nähden ja kaikkien leikkureiden etäiyys edellisen viilun leikkurin jälkeen sama. Sitten maapuolet ja siivet jne pitää olla identtiset. Sillä veturin muodolla ja paikalla ei niin väliä koska saadaanhan onlandina tai työnnettävillä auroilla ihan yhtälailla hyvää työjälkeä jos aurat on säädetty oikein.
Ei se nyt ihan sama ole... Jos traktori on leveä, niin sarka-auroilla ajettaessa auroja kammetaan takaakatsoen oikealle. Siis rajoittimilla. Tällöin aurat eivät kulje suorassa vaan jopa 15 astetta vinossa... ja kampeavat pirusti kyntämättömälle päin. Muutama sentti ei paljon haittaa, mutta ero on äkkiä jopa 10-20 senttiä ::)
-
Mun mielestä on puppua että takaraideväli pitää olla jossain suhteessa viilunleveyteen. Jos aurassa riittää säätövarat niin ei pitäis olla mitään väliä minkälevyinen veturi on edessä. Pääasia on että veturi kulkee suorassa ja aurat samansuuntaisesti perässä. Aurat pitää olla vaakasuorassa sekä pitkittäin että poikittain peltoon nähden ja kaikkien leikkureiden etäiyys edellisen viilun leikkurin jälkeen sama. Sitten maapuolet ja siivet jne pitää olla identtiset. Sillä veturin muodolla ja paikalla ei niin väliä koska saadaanhan onlandina tai työnnettävillä auroilla ihan yhtälailla hyvää työjälkeä jos aurat on säädetty oikein.
Ei se nyt ihan sama ole... Jos traktori on leveä, niin sarka-auroilla ajettaessa auroja kammetaan takaakatsoen oikealle. Siis rajoittimilla. Tällöin aurat eivät kulje suorassa vaan jopa 15 astetta vinossa... ja kampeavat pirusti kyntämättömälle päin. Muutama sentti ei paljon haittaa, mutta ero on äkkiä jopa 10-20 senttiä ::)
Ei se nyt näin mene vaan aurojen vetopistettä pitää siirtää ja aurat pitää kääntää kulkemaan samansuuntaisesti raktorin kanssa. Eihän ne aurat joissa raktori kulkee sängellä vedetä sivuun millään rajoittimilla vaan vetopistettä on siirretty. Sama säätö löytyy normaaleistakin auroista.
-
Mun mielestä on puppua että takaraideväli pitää olla jossain suhteessa viilunleveyteen. Jos aurassa riittää säätövarat niin ei pitäis olla mitään väliä minkälevyinen veturi on edessä. Pääasia on että veturi kulkee suorassa ja aurat samansuuntaisesti perässä. Aurat pitää olla vaakasuorassa sekä pitkittäin että poikittain peltoon nähden ja kaikkien leikkureiden etäiyys edellisen viilun leikkurin jälkeen sama. Sitten maapuolet ja siivet jne pitää olla identtiset. Sillä veturin muodolla ja paikalla ei niin väliä koska saadaanhan onlandina tai työnnettävillä auroilla ihan yhtälailla hyvää työjälkeä jos aurat on säädetty oikein.
Ei se nyt ihan sama ole... Jos traktori on leveä, niin sarka-auroilla ajettaessa auroja kammetaan takaakatsoen oikealle. Siis rajoittimilla. Tällöin aurat eivät kulje suorassa vaan jopa 15 astetta vinossa... ja kampeavat pirusti kyntämättömälle päin. Muutama sentti ei paljon haittaa, mutta ero on äkkiä jopa 10-20 senttiä ::)
Ei se nyt näin mene vaan aurojen vetopistettä pitää siirtää ja aurat pitää kääntää kulkemaan samansuuntaisesti raktorin kanssa. Eihän ne aurat joissa raktori kulkee sängellä vedetä sivuun millään rajoittimilla vaan vetopistettä on siirretty. Sama säätö löytyy normaaleistakin auroista.
Eli raideleveydellä on merkitystä ::) Siirretään vetopistettä, tuo kyllä auttaa.
-
Ja sitten kyntäjäneropatit kommentoimaan vai eikö ole neuvoja enää
Vetovarret samalla korkeudella mitattava tasaisella lattialla ei nostotangoista, rengaspaineetkin vaikuttaa.
Raideväli Etupäässä 5-10cm leveämpi kuin takana. Takaraideväli vähintään 115 cm. mieluummin hiukan enemmän.
Leikkurit n. 2cm auran rintapalasta ja mahdollisimman alas.
Siipien kulmat samoiksi ja samoin ojasten korkeudet.
Sitten loppu säätö ajamalla eli ensimmäisen viilunleveys jne...
-
Takaraideleveysoptimi johtuu ihan siitä tosiasista, että silloin vetovarret ovat ihan yhtä kaukana traktorin keskiviivasta. Jos näin ei ole, niin vetokarttu on auttamattomasti hieman vinossa eli ei samansuuntainen esim. taka-akselin kanssa ja silloin aurat kampeavat. Sarka-auroissa on kyllä se säätövipu, jolla vetokartun asentoa voi muuttaa, mutta se on tarkoitettu käytettäväsi kynnön aloituksessa ja lopetusvaon tekemisessä. Takaraideväli ei toki tarvitse olla sentilleen oikea, mutta jos poikkeama on liian suuri, on aurojen kunnolinen säätö mahdoton tehtävä. Se kartun säätövipu pitää olla keskimmäisessä lovessa eli vipu sojottaa suoraan ylöspäin, lopetuksesa sitten voi siitä säädellä.
-
Takaraideleveysoptimi johtuu ihan siitä tosiasista, että silloin vetovarret ovat ihan yhtä kaukana traktorin keskiviivasta. Jos näin ei ole, niin vetokarttu on auttamattomasti hieman vinossa eli ei samansuuntainen esim. taka-akselin kanssa ja silloin aurat kampeavat. Sarka-auroissa on kyllä se säätövipu, jolla vetokartun asentoa voi muuttaa, mutta se on tarkoitettu käytettäväsi kynnön aloituksessa ja lopetusvaon tekemisessä. Takaraideväli ei toki tarvitse olla sentilleen oikea, mutta jos poikkeama on liian suuri, on aurojen kunnolinen säätö mahdoton tehtävä. Se kartun säätövipu pitää olla keskimmäisessä lovessa eli vipu sojottaa suoraan ylöspäin, lopetuksesa sitten voi siitä säädellä.
Onkohan tuota kartun säätökampea enään missään "uudemmissa" sarka-auroissa?
V-siipisessä Överumissa ei ole, vanhemmissa varmaan oli.
-
Takaraideleveysoptimi johtuu ihan siitä tosiasista, että silloin vetovarret ovat ihan yhtä kaukana traktorin keskiviivasta. Jos näin ei ole, niin vetokarttu on auttamattomasti hieman vinossa eli ei samansuuntainen esim. taka-akselin kanssa ja silloin aurat kampeavat. Sarka-auroissa on kyllä se säätövipu,
Voi sitä karttua siirtää kiinnityksessään kokonaan sivulle, ei ainoastaan sitä säätövipua kääntämällä. Tosin, ainakin omissa vanhoissa Fiskarsseissani tuo jakoavainta vaativa säätö yksinkertaisesti loppui kesken jos yritti isomman koneen perään. Olisi tar***** jo leveämpi karttu.
-
Ja sitten kyntäjäneropatit kommentoimaan vai eikö ole neuvoja enää
Vetovarret samalla korkeudella mitattava tasaisella lattialla ei nostotangoista, rengaspaineetkin vaikuttaa.
Raideväli Etupäässä 5-10cm leveämpi kuin takana. Takaraideväli vähintään 115 cm. mieluummin hiukan enemmän.
Mä olen kyntänyt yli 20 vuotta noin 107 cm sisäraidevälillä takana ja pääasiassa 16" viilunleveydellä. Sivusäätövaraa ei kylläkään ole yhtään lisää. Ohjekirjan mukaan 120-150 cm raideväli käy 16" viilunleveydellä.
-
Jostain on jäänyt mieleen säätöneuvo, että jos jatkaa työntövarren linjaa suoraan eteenpäin, niin oletettu maahanosumispiste tulee olla etuakselin takapuolella. Eli työntövarren kiinnityspiste auroissa/traktorissa pitää olla myös oikeassa suhteessa; traktorissa alas, auroissa ylös.
mulla on 2 x 4 Agroluxeissa ongelmana että kun ensimmäisen viilun säätää oikean levyiseksi se ei ole sitä, kun aurat kääntää ympäri. Pystysuoruus ja vaakasuoruus on todettu auroihin liimatulla kahteen suuntaan näyttävällä vesivaakakuplalla, että sikäli. Samoin vaikka miten säätää kuorimia, ei toiseen suuntaa ajaessa tahdo saada sänkeä piiloon millään.
Hytistä katsoen on työntövarsi myös suorassa kulmassa traktoriin nähden eli aurat tulee suorassa. Mutta silti.
Välillä ei huvita mikään.. >:(
-
mulla on 2 x 4 Agroluxeissa ongelmana että kun ensimmäisen viilun säätää oikean levyiseksi se ei ole sitä, kun aurat kääntää ympäri. Pystysuoruus ja vaakasuoruus on todettu auroihin liimatulla kahteen suuntaan näyttävällä vesivaakakuplalla, että sikäli. Samoin vaikka miten säätää kuorimia, ei toiseen suuntaa ajaessa tahdo saada sänkeä piiloon millään.
Hytistä katsoen on työntövarsi myös suorassa kulmassa traktoriin nähden eli aurat tulee suorassa. Mutta silti.
Välillä ei huvita mikään.. >:(
Oletkos säätäny vastinpulteilla aurat suoraan? Rengaspaineetkin vaikuttaa sekä jo mainittu vetovarsien korkeus ero...
-
Myös tukipyörä on tarpeeton jos kyntäjä osaa asiansa ja aurat on kunnossa.Vuodesta 79 tukipyörä on riippunut vapaana vain painona.
Tukipyörätön aura pysyy maassa paremmin ja päisteet tulevat kynnettyä paremmin.
Takapyörien väli ei saa heittää liikaa muuten kartusta loppuu vara.
Näin kävi omassa aurassa ,mutta jatkoin karttua 12 cm ja asia korjautui.Aina aurat vapaasti perässä ensin kun alkaa säätämään.
Multamaalla voi harjoitella vaativaa kyntöä ,ainakin leikkurin säädöt pitää olla juuri oikeat eikä melkeen.Jos auran lehti on kulunut niin kampeaa aivan törkeesti ja eikä terävästä kärestäkään ole haittaa.
Nyrkki sääntönä jos osaat kyntää Fiskars KHN:ä niin osaat kaikilla auroilla. ;D
Myös oppaissa varoitetaan tukipyörän käytöstä sillä vain peitellään auran säätövirheitä ja tylsyyttä.
Myös vetoteho ja luisto on ratkaisevasti parempaa kuin tukipyörän kanssa.Tukipyörä on laiskan kyntäjän ja huonosti aurojen säätöjä ymmärtävän paras kaveri.
-
Jostain on jäänyt mieleen säätöneuvo, että jos jatkaa työntövarren linjaa suoraan eteenpäin, niin oletettu maahanosumispiste tulee olla etuakselin takapuolella. Eli työntövarren kiinnityspiste auroissa/traktorissa pitää olla myös oikeassa suhteessa; traktorissa alas, auroissa ylös.
mulla on 2 x 4 Agroluxeissa ongelmana että kun ensimmäisen viilun säätää oikean levyiseksi se ei ole sitä, kun aurat kääntää ympäri. Pystysuoruus ja vaakasuoruus on todettu auroihin liimatulla kahteen suuntaan näyttävällä vesivaakakuplalla, että sikäli. Samoin vaikka miten säätää kuorimia, ei toiseen suuntaa ajaessa tahdo saada sänkeä piiloon millään.
Hytistä katsoen on työntövarsi myös suorassa kulmassa traktoriin nähden eli aurat tulee suorassa. Mutta silti.
Välillä ei huvita mikään.. >:(
Ne on agroluxit, sama vika mulla ja kaverilla, mulla reilu kymmenen vuotta vanhat aurat ja kaverilla muutaman vuoden vanhat. Vtuttaa suorastaan, kynnöksestä saa tasaisen mutta nostolaite oltava eri säädöissä toiseen suuntaan ajaessa.
Seuraavat ei oo Agroluxit, muilla auroilla ei samoja ongelmia ole ollut. Varsinkin Kuhnin aurat säätyi suorastaan itsestään ::)
-
Tiedä oikeen noista tukipyöristä...sen oon huomannu esim ilmajäährytteisis vernelanteis että kapean pyörän kanto ei riitäkkään kun tullaan lohkolla kivennäismaalta mm:lle...siinähän sitte aura haukkaa ja viilu jää pystyyn :o Pitäs vissii ruveta madaltaan vältin akselimassoja...olisko teli hyvä ??? ;D
-
Myös tukipyörä on tarpeeton jos kyntäjä osaa asiansa ja aurat on kunnossa.Vuodesta 79 tukipyörä on riippunut vapaana vain painona.
Tukipyörätön aura pysyy maassa paremmin ja päisteet tulevat kynnettyä paremmin.
Takapyörien väli ei saa heittää liikaa muuten kartusta loppuu vara.
Näin kävi omassa aurassa ,mutta jatkoin karttua 12 cm ja asia korjautui.Aina aurat vapaasti perässä ensin kun alkaa säätämään.
Multamaalla voi harjoitella vaativaa kyntöä ,ainakin leikkurin säädöt pitää olla juuri oikeat eikä melkeen.Jos auran lehti on kulunut niin kampeaa aivan törkeesti ja eikä terävästä kärestäkään ole haittaa.
Nyrkki sääntönä jos osaat kyntää Fiskars KHN:ä niin osaat kaikilla auroilla. ;D
Myös oppaissa varoitetaan tukipyörän käytöstä sillä vain peitellään auran säätövirheitä ja tylsyyttä.
Myös vetoteho ja luisto on ratkaisevasti parempaa kuin tukipyörän kanssa.Tukipyörä on laiskan kyntäjän ja huonosti aurojen säätöjä ymmärtävän paras kaveri.
Joo tukipyörä putos varmaan seitsemän syksyä sitten ja sen jälkeenkin on tultu toimeen mutta epätasaisia paikkoja joutuu nostolaitteella säätelemään ettei aurat hyppää ilmaan :D
-
Naturalis: Aurat on vatupassisuorassa molempiin suuntiin. Ja tosta kannatuspyörästä olen hiukan eri mieltä; kolmisiipinen ei vielä välttämättä tarvitse, mutta 4 siipeä ja yli on niin pitkä ja painava yhdistelmä että sitä tarvitaan nimenomaan siihen että aura kulkee suoraan jos työntövarsi on pitkulaisessa reiässä.
-
Jos maanlaatu kovasti vaihtelee esim. kevyestä hietamaasta kovaan saveen, on tukipyörästä kyllä suuri hyöty. Ja oikein vetovastusäätö säädettynä ei tuo tukipyörä ota kuin kevyesti maahan.
Kait sitä ilmankin toimeen tulee, mutta kyntösyvyys kyllä vaihtelee sen ansiosta vähemmän. Itse kyntelin sarka-auroilla ilman tukipyörää, mutta kääntöauroissa on kyllä käytössä, enkä kyllä aio sitä pois heittää.
-
Myös oppaissa varoitetaan tukipyörän käytöstä sillä vain peitellään auran säätövirheitä ja tylsyyttä.
Myös vetoteho ja luisto on ratkaisevasti parempaa kuin tukipyörän kanssa.Tukipyörä on laiskan kyntäjän ja huonosti aurojen säätöjä ymmärtävän paras kaveri.
Kyllähän kaikissa mun lukemissa oppaissa on peruslinja se että auroja ei saisi edes myydä ilman tukipyörää.
Mä olen kyllä ihan tarpeeksi kyntänyt tukipyörättömällä auralla, ei siinä mitään, ihan hyvinhän se käy. Mutta minkä ihmeen takia pitäisi kiusata itseään kun niin edullisella varusteella kyntäminen helpottuu paljon?
Mullakin lohkojen sisällä vaihtelee maalaji vähämultaisesta hiesusta hiekan kautta multamaahan ja ilman tukipyörää kyntäminen on jatkuvaa säätämistä kun vetovastus maalajin vaihtuessa muuttuu niin samantien muuttuu kyntösyvyys.
Nyt on työntövarsi pitkässä reiässä ja etupään syvyys säädetään vetovarsilla, takapää tukipyörällä, aurat pysyy helposti oikeassa syvyydessä.
En tiedä onko tuo ihan oikea oppista, ihan sama, pääasia että jäljestä tulee nättiä helposti.
-
mulla on 2 x 4 Agroluxeissa ongelmana että kun ensimmäisen viilun säätää oikean levyiseksi se ei ole sitä, kun aurat kääntää ympäri. Pystysuoruus ja vaakasuoruus on todettu auroihin liimatulla kahteen suuntaan näyttävällä vesivaakakuplalla, että sikäli. Samoin vaikka miten säätää kuorimia, ei toiseen suuntaa ajaessa tahdo saada sänkeä piiloon millään.
Hytistä katsoen on työntövarsi myös suorassa kulmassa traktoriin nähden eli aurat tulee suorassa. Mutta silti.
Välillä ei huvita mikään.. >:(
Tässä on kyllä joku mystisyys. Onko aurat suorat eli onko ylä ja ala siipi täysin peilikuvat. Noin äkkiseltään niin kone betonilattialle ja mitta käteen että nostovarret on yhtä korkealla ja kaukana keskipisteestä. sitten vetokarttua siirtämällä se käännön akseli keskelle raktoria niin pitäis tulla samanlaista jälkeä molempiin suuntiin ja auroja siirtämällä saa ensimmäiseen viilun sopivaksi.
Toisaalta välttämättä ei huvita mikään...
-
Pitäis.
Juu niin pitäis.
Muutenkin toiseen suuntaan tullessa jälki on rikkovaa ja rumaa, niinkuin aurat ei tulis suoraan, mut sit toiseen suuntaan jälki on hyvää, silloin on siirtovantti oikein.
V*****u kun välillä oikein v*****aa
-
Pitäis.
Juu niin pitäis.
Muutenkin toiseen suuntaan tullessa jälki on rikkovaa ja rumaa, niinkuin aurat ei tulis suoraan, mut sit toiseen suuntaan jälki on hyvää, silloin on siirtovantti oikein.
V*****u kun välillä oikein v*****aa
Ootko tarkistanut, että vetovastuksen anturitapit ovat samanlaiset molemmissa vetovarsissa. Tuota vikaa korjattiin nyykkärissä kunnes mitattiin tappien toiminta ja ne toimi keskenään erilailla. Onhan vetovarret yhtä pitkät, mahd teleskooppilukituksissa väljää tms.
-
Tuolta näyttäis löytyvän:
http://www.mediafire.com/file/fbfm22p0vv5noor/Kynna_oikein.pdf
-
Pitääpä kokeilla tuota kartun siirtoa ja kun tarkemmin alkoi miettimään, niin ei se aura ole aivan suorassa ole kulkenut vaan juurikin kuten edeltä arveltiinkin niin vänkää 1 viilua kapeammaksi.
Sivusuunnassa aura on ollut melko suorassa.
Agroluxissa, kuten varmaan uudemmissa Överumeissakin on vetokartun säätökammen sijaan vanttiruuvi, jolla säädetään vetokartun kulma suhteessa runkoon. Tällä saa säädettyä ensimmäisen viilun leveyden, mutta säätö toimii päinvastoin, kuin äkkiseltään luulisi. Eli jos auran runko tulee traktorin perässä enemmän poikittain (isommalla kulmalla), hakeutuu aura maapuolien kampeamana sellaiseen asentoon, että ensimmäinen viilu kapenee. Jos rungon säätää enemmän kulkusuuntaan nähden pitkittäin (pienempäään kulmaan), ensimmäisen viilun leveys suureenee. Vetokarttua tarttee siirtää vasta, jos ei tällä säädöllä saa 1. viilun leveyttä kohdalleen.
Tätä säätöä saa olla säätämässä usein. Auran kulkuasentoon vaikuttaa juuri mainitut maalajin vaihtelut sekä paljon myös maapuolien ja lehtien kuluneisuus. Kulutusosat olisi pidettävä kunnossa ja uusittava mielellään samaan aikaan. Agroluxiin on jopa saanut lisävarusteena hydraulisylinterin tämän vanttiruuvin tilalle.
-
Pitääpä kokeilla tuota kartun siirtoa ja kun tarkemmin alkoi miettimään, niin ei se aura ole aivan suorassa ole kulkenut vaan juurikin kuten edeltä arveltiinkin niin vänkää 1 viilua kapeammaksi.
Sivusuunnassa aura on ollut melko suorassa.
Agroluxissa, kuten varmaan uudemmissa Överumeissakin on vetokartun säätökammen sijaan vanttiruuvi, jolla säädetään vetokartun kulma suhteessa runkoon. Tällä saa säädettyä ensimmäisen viilun leveyden, mutta säätö toimii päinvastoin, kuin äkkiseltään luulisi. Eli jos auran runko tulee traktorin perässä enemmän poikittain (isommalla kulmalla), hakeutuu aura maapuolien kampeamana sellaiseen asentoon, että ensimmäinen viilu kapenee. Jos rungon säätää enemmän kulkusuuntaan nähden pitkittäin (pienempäään kulmaan), ensimmäisen viilun leveys suureenee. Vetokarttua tarttee siirtää vasta, jos ei tällä säädöllä saa 1. viilun leveyttä kohdalleen.
Tätä säätöä saa olla säätämässä usein. Auran kulkuasentoon vaikuttaa juuri mainitut maalajin vaihtelut sekä paljon myös maapuolien ja lehtien kuluneisuus. Kulutusosat olisi pidettävä kunnossa ja uusittava mielellään samaan aikaan. Agroluxiin on jopa saanut lisävarusteena hydraulisylinterin tämän vanttiruuvin tilalle.
Joo tuossa minun aurassa on kans tuo vanttiruuvi, aurat ei kyllä ole aivan uusimmasta päästä, oisko jostain -90 luvulta.
Ja toinen ongelma on myös tuo maalajien vaihtelu karkeasta soramaasta multavamman maan kautta savikkoon.
Ei kai tuo auta ku harjoitella oikeitten säätöjen löytymistä, helpottais keväällä karhimista kun pelto ei olis niin möykkelikkö.
-
No niin nyt on mittanauhan kans mitottu kumpaaki niin traktoria kuin auraakin.
Eli aura on kolme teräinen Överumin k automaatti sarka-aura kumilaukaisimilla ja jousitetuoilla leikkureilla.
Traktorin raidevälit on edessä 150cm ja takana 146 cm ja auran vetokarttu on 83 cm, onko tuo karttu liika kapia tuolle raide välille ja entä tuo raidevälien suhde liika pieni?´
Onko edes mahdollista saada 16 tuuman säätöihin että tulee kunnon jälki vai pitääkö viilua kaventaa kuten joku aikaisemmin kertoi?
Kun tarkemmin tutkiskeli niin maapuolet on vaihto kunnossa, epätasaisesti kuluneet, ei vissiin ole vaihdettu kaikkia kerralla entisen omistajan toimesta.
Yksi juttu mikä tuli ilmi oli että karttua ei meinaa saada siihen 16 tuuman merkin kohalle, vantista loppuu säätövara tai se on pohjassa, siis vantti lyhyimmillää nyt.
Onko tuo vantti nyt aivan oikein, kun eikös siinä pitäisi olla säätövaraa kumpaanki suuntaan ?
Entä se se kartun etupuolella oleva lattarauta jossa meno suuntaa katsottuna on oikialla puolen 3 reikää ja vasemmalla 2 reikää johon se vanttiruuvi kiinnittyy etu puolelta, miten/mihin tappien paikan muutos vaikuttaa?
-
Mittasitko sää nyt oikein tuon raidevälin (sisä väli). Noilla raideväleillä sen ensimmäisen viilun pitäis olla tooooodella leveä. Itte kyllä kärsinyt siitä aikoinaan tuollaisilla auroilla 14" säädöllä, mutta sain käsityksen että sulla oli se eka liian kapea. Vai olenko hyppinyt tärkeimmät viestit yli ;) Karttuahan voi säätää sivusuunnassa ilman kulman muutoksiakin. Liian leveästä viilusta ei välttämättä saa sopivaa (karttu liian lyhyt) ainakin itsellä oli niin. Mutta kapeasta on säätövaraa kyllä levittää :)
-
Traktorin raidevälit on edessä 150cm ja takana 146 cm
Oletan, että tuo raidevälilukema renkaan keskeltä keskelle. Jos renkaan leveys vaikkapa 14,9, niin silloin helpoimmalla pääsee, kun säätää aurat 14 tuumasiksi. Niillä kun vetää 20 sentin syvyyteen, ovat viilut aika ihanteelisessa kulmassa. Överum-auroissa tuo säätö ei vie montaakaan minuuttia, joten kannattaa anakin kokeilla.
-
Traktorin raidevälit on edessä 150cm ja takana 146 cm
Oletan, että tuo raidevälilukema renkaan keskeltä keskelle. Jos renkaan leveys vaikkapa 14,9, niin silloin helpoimmalla pääsee, kun säätää aurat 14 tuumasiksi. Niillä kun vetää 20 sentin syvyyteen, ovat viilut aika ihanteelisessa kulmassa. Överum-auroissa tuo säätö ei vie montaakaan minuuttia, joten kannattaa anakin kokeilla.
Jos aurassa on 16"vannas ja se säädetään 14". Niin viilun sarana katkee ja joka palkki jää vaan pystyyn. Se ei siis käänny nätisti kynnökseksi. Kyllä sitä vetokarttua voi säätää sivu suunnassa ja ei sen auran ole mielestäni pakko keskellä kulkea. Nyky koneilla tahtoo helposti raideväli olla enemmän kuin 3xviilunleveys ja niilläkin kynnetään. Miksei sitten toisinkin päin. :-X
-
Tuli itsellä kirjoitus virhe tuossa aijemmin, siis nuo mitat edessä 150 cm ja takana 146 cm on SISÄ mitat renkaista.
-
Tuli itsellä kirjoitus virhe tuossa aijemmin, siis nuo mitat edessä 150 cm ja takana 146 cm on SISÄ mitat renkaista.
No on kyllä aikamoiset 16,9" renkaallakin leveys 231cm . Ihan nyky traktorien luokkaa mutta niissä leveämmät tossut :). Ainakin 14" säädöt saat unohtaa.
-
Tuli itsellä kirjoitus virhe tuossa aijemmin, siis nuo mitat edessä 150 cm ja takana 146 cm on SISÄ mitat renkaista
No on nuo pyörät kyllä niin leveällä, että ei mikään ihme, että ne pyrkivät traktorin kulkusuuntaan nähden vasemmalle. Että jos aikoo kunnon kyntöä saada, niin jonkinlaista raidevälin säätöä, mieluumin sisämitta jos mahdollista edes johonkin 120 cm kieppeille. Kyllä tuolla raidevälillä kunnon säätöä auroihin ei kyllä löydy.
Omassa Valtra 900:ssa on Kvernen kolmisiipiset 14 tuumaset kääntöaurat ja sisämitta on muistaakseni 118 cm ja takana on 520 milliset renkaat.
-
Joo leviällä on renkaat, umpivalssit joka nurkassa, ei ole oikein säätö varaa siltä osin.
-
Ne on agroluxit, sama vika mulla ja kaverilla, mulla reilu kymmenen vuotta vanhat aurat ja kaverilla muutaman vuoden vanhat. Vtuttaa suorastaan, kynnöksestä saa tasaisen mutta nostolaite oltava eri säädöissä toiseen suuntaan ajaessa.
Tuon Kynnä oikein -vihkosen kirjoittaja Kovanen oli meillä 80-luvun lopulla ihmettelemässä samaa ongelmaa uusissa Agroluxeissa. Ei ratkennut ja aurat menivät nopeasti vaihtoon säätöongelman ja pätkistä kasatun rungon heikon kestävyyden takia.
-
Pitäis.
Juu niin pitäis.
Muutenkin toiseen suuntaan tullessa jälki on rikkovaa ja rumaa, niinkuin aurat ei tulis suoraan, mut sit toiseen suuntaan jälki on hyvää, silloin on siirtovantti oikein.
V*****u kun välillä oikein v*****aa
Ei ne usko, ku ei niillä oo näitä auroja :P Kaveri viimeisen päälle tarkka ja juuri samat ongelmat kuin muillakin nelisiipisten Agroluxien omistajilla. Mulla kolme eri vetokonetta eikä millekään sovi, kaveri säätänyt raidevälinkin oikeaksi mutta edelleen tekee toiseen suuntaan erinäköistä kynnöstä.
Kyllähän se kynnös ok. on, jopa ihan hyvää mutta täydellistä ei saa vaikka mitä tekee. Toisilla auroilla tulee kyllä säätämällä kaikki kohdalleen ja jäljestä saa just sellaista kuin haluaa ::)
-
Yksi juttu mikä tuli ilmi oli että karttua ei meinaa saada siihen 16 tuuman merkin kohalle, vantista loppuu säätövara tai se on pohjassa, siis vantti lyhyimmillää nyt.
Onko tuo vantti nyt aivan oikein, kun eikös siinä pitäisi olla säätövaraa kumpaanki suuntaan ?
Entä se se kartun etupuolella oleva lattarauta jossa meno suuntaa katsottuna on oikialla puolen 3 reikää ja vasemmalla 2 reikää johon se vanttiruuvi kiinnittyy etu puolelta, miten/mihin tappien paikan muutos vaikuttaa?
Miekään kun en ole mitään raideväleistä välittänyt, niin koittaisin vielä säätää tuota vanttiruuvia, mutta siis juuri toiseen suuntaan, mikäli se ensimmäinen viilu on liian kapea. Olen monet kerrat itsekin hämääntynyt niistä vanttiruuvin merkeistä. Ainakin minulla aura on 16" asetuksilla, mutta vanttiruuvi pitää olla keskemmällä, lähempänä 15" merkkiä. Niiden merkkien merkitystä en oikein tajua, ainakaan ensimmäisen viilun leveyttä ne eivät kerro. Jos vanttia säätää kohti isompaa lukemaa, ensimmäinen viilu kapenee, ja kun säätää kohti pienempää lukemaa, ensimmäinen viilu levenee.
Edessä olevan lattaraudan rei'illä ja tapeilla voi siirtää vetokarttua sivusuuntaan, eli sillä saadaan karkea ensimmäisen viilun leveyden säätö. Kannattaa muuttaa tappien paikkoja, jos siellä varoja on. Vetokartussa on varmaan myös henkselipultit, joita voi löysätä ja siirtää, jos varaa on.
Ongelman ydin voi olla myös ne liian kuluneet maapuolet. Jos lehdet ei ole yhtä kuluneet, maapuolet ei anna tarpeeksi tukea, vaan päästää auran perän heittämään sängelle päin, jolloin koko aura vedettäessä ohjautuu kynnetylle päin, eli ensimmäinen viilu kapenee.
Mutta kokeile rohkeasti eri säätöjä ja eri suuntia, ja mittaa joka välissä, mikä on vaikutus ensimmäisen viilun leveyteen. Siitä se kynnön tasaisuus ehkä eniten on kiinni.
-
Hiukan asiasta sivuun, mutta kuinka agrolux ja överum käytännössä eroavat toisistaan? Eikös näiden pitäisi olla saman konsernin tuotteita. Överumilla ei kuitenkaan noita agroluxin negatiivisia ominaisuuksia ole, vai onko ???
-
Huomenna sääjän taas auran päin mehtiä ja ajelen pellot mustalle muralle. ;D
-
Yksi juttu mikä tuli ilmi oli että karttua ei meinaa saada siihen 16 tuuman merkin kohalle, vantista loppuu säätövara tai se on pohjassa, siis vantti lyhyimmillää nyt.
Onko tuo vantti nyt aivan oikein, kun eikös siinä pitäisi olla säätövaraa kumpaanki suuntaan ?
Entä se se kartun etupuolella oleva lattarauta jossa meno suuntaa katsottuna on oikialla puolen 3 reikää ja vasemmalla 2 reikää johon se vanttiruuvi kiinnittyy etu puolelta, miten/mihin tappien paikan muutos vaikuttaa?
Miekään kun en ole mitään raideväleistä välittänyt, niin koittaisin vielä säätää tuota vanttiruuvia, mutta siis juuri toiseen suuntaan, mikäli se ensimmäinen viilu on liian kapea. Olen monet kerrat itsekin hämääntynyt niistä vanttiruuvin merkeistä. Ainakin minulla aura on 16" asetuksilla, mutta vanttiruuvi pitää olla keskemmällä, lähempänä 15" merkkiä. Niiden merkkien merkitystä en oikein tajua, ainakaan ensimmäisen viilun leveyttä ne eivät kerro. Jos vanttia säätää kohti isompaa lukemaa, ensimmäinen viilu kapenee, ja kun säätää kohti pienempää lukemaa, ensimmäinen viilu levenee.
Edessä olevan lattaraudan rei'illä ja tapeilla voi siirtää vetokarttua sivusuuntaan, eli sillä saadaan karkea ensimmäisen viilun leveyden säätö. Kannattaa muuttaa tappien paikkoja, jos siellä varoja on. Vetokartussa on varmaan myös henkselipultit, joita voi löysätä ja siirtää, jos varaa on.
Ongelman ydin voi olla myös ne liian kuluneet maapuolet. Jos lehdet ei ole yhtä kuluneet, maapuolet ei anna tarpeeksi tukea, vaan päästää auran perän heittämään sängelle päin, jolloin koko aura vedettäessä ohjautuu kynnetylle päin, eli ensimmäinen viilu kapenee.
Mutta kokeile rohkeasti eri säätöjä ja eri suuntia, ja mittaa joka välissä, mikä on vaikutus ensimmäisen viilun leveyteen. Siitä se kynnön tasaisuus ehkä eniten on kiinni.
Taitaa pelto loppua kesken säätöjä hakiessa. :D
Mutta jos karhis ja kokeilis uudestaan. :D
-
Eikö kyntökeskustelun voisi päättää siihen, mitä harjoittelutilan isäntä sanoi aikoinaan, kun kysyin kuinka pelto pitäisi kyntää: Pääasia kun mustaa tulee. ;D
-
Eikö kyntökeskustelun voisi päättää siihen, mitä harjoittelutilan isäntä sanoi aikoinaan, kun kysyin kuinka pelto pitäisi kyntää: Pääasia kun mustaa tulee. ;D
Ei vaan pääasia on että takana on mustempaa kun edes :P
-
Pitäis.
Juu niin pitäis.
Muutenkin toiseen suuntaan tullessa jälki on rikkovaa ja rumaa, niinkuin aurat ei tulis suoraan, mut sit toiseen suuntaan jälki on hyvää, silloin on siirtovantti oikein.
V*****u kun välillä oikein v*****aa
Ei ne usko, ku ei niillä oo näitä auroja :P Kaveri viimeisen päälle tarkka ja juuri samat ongelmat kuin muillakin nelisiipisten Agroluxien omistajilla. Mulla kolme eri vetokonetta eikä millekään sovi, kaveri säätänyt raidevälinkin oikeaksi mutta edelleen tekee toiseen suuntaan erinäköistä kynnöstä.
Kyllähän se kynnös ok. on, jopa ihan hyvää mutta täydellistä ei saa vaikka mitä tekee. Toisilla auroilla tulee kyllä säätämällä kaikki kohdalleen ja jäljestä saa just sellaista kuin haluaa ::)
Semmoisen voisitte vielä mitata, jotta piirtäkää maahan viiva tarkasti traktorin suuntaan keskeltä traktoria aurojen alle, esim. punnusnarulla merkki keulan keskeltä ja koukun kohtalta maahan ja siihen rima tms. niin että ulottuu aurojen takapäähän asti.
Sitten nostovarret tarkasti samaan korkeuteen, samoin aurojen kääntörajoittimet
Sitten lukitsette aurat keskelle traktoria vetovarsien rajoittimilla, merkkaatte vaikka viimeisen kärjen paikan maahan molemmin puolin käännettynä ja mittaatte sen etäisyyden tuohon keskimerkkiin. Jos eri puolten mitta poikkeaa, on aura vino kääntöpään takaa, joko kokoonpanovaiheen virhe tai sitten ajettu rajusti kiveen (voisiko sitä edes ajaa niin rajusti että runko tuosta taipuisi?)
Tuolloin aura kulkee eri kulmassa eri suuntiin, eikä kynnös taatusti tule samanmoista
EDIT:mittaa samalla vaivalla myös rungon takapään korkeus maasta kumminkin päin, voihan se olla taipunu myös noinpäin eikä välttämättä sivusuunnassa
-
Semmoisen voisitte vielä mitata, jotta piirtäkää maahan viiva tarkasti traktorin suuntaan keskeltä traktoria aurojen alle, esim. punnusnarulla merkki keulan keskeltä ja koukun kohtalta maahan ja siihen rima tms. niin että ulottuu aurojen takapäähän asti.
Sitten nostovarret tarkasti samaan korkeuteen, samoin aurojen kääntörajoittimet
Sitten lukitsette aurat keskelle traktoria vetovarsien rajoittimilla, merkkaatte vaikka viimeisen kärjen paikan maahan molemmin puolin käännettynä ja mittaatte sen etäisyyden tuohon keskimerkkiin. Jos eri puolten mitta poikkeaa, on aura vino kääntöpään takaa, joko kokoonpanovaiheen virhe tai sitten ajettu rajusti kiveen (voisiko sitä edes ajaa niin rajusti että runko tuosta taipuisi?)
Tuolloin aura kulkee eri kulmassa eri suuntiin, eikä kynnös taatusti tule samanmoista
Electrolux Ab:n Överumin tehtailla valmistetussa Fiskars Agropal F aurassa kallistuskulma säädetään erikseen kummallekin puolelle. Ainakin tuossa omassa säätöpultin kannat pitää olla eri korkeudella runkokappaleesta. Jos etummainen viilu on eri levyinen toiseen suuntaan kynnettäessä, se korjataan siirtämällä vetokarttua sivusuunnassa. Kaikki tämä on kerrottu auran käyttöohjeessa. Överum-auroissa on käsittääkseni sama rakenne.
Toinen juttu on se, että etummainen viilu usein (maan laadusta riippuen) kääntyy hiukan eri tavalla. Se taas johtuu siitä, että edellisen terän maapuoli ei ole vaon reunaa tukemassa ja kääntyminen alkaa hiukan aikaisemmin.
-
Kyllä äes korjaa.
-SS-
-
Taitaa pelto loppua kesken säätöjä hakiessa.
Noihan se on, ei tuolla raideväliilä oikeita säätöjä löydy. Että lopeta murehtiminen ja anna palaa.
Niin tai lainaa naapurista sopivammalla raidevälillä varustettu traktori. Keväällä kuitenkin kiroat muuten tuota epätaisista kyntöjälkeä
-
Taitaa pelto loppua kesken säätöjä hakiessa.
Noihan se on, ei tuolla raideväliilä oikeita säätöjä löydy. Että lopeta murehtiminen ja anna palaa.
Niin tai lainaa naapurista sopivammalla raidevälillä varustettu traktori. Keväällä kuitenkin kiroat muuten tuota epätaisista kyntöjälkeä
Naapureilla on liian kesyt rattorit nuille auroille. :D
-
Kaveri viimeisen päälle tarkka ja juuri samat ongelmat kuin muillakin nelisiipisten Agroluxien omistajilla. Mulla kolme eri vetokonetta eikä millekään sovi, kaveri säätänyt raidevälinkin oikeaksi mutta edelleen tekee toiseen suuntaan erinäköistä kynnöstä.
Eilen aloittelin kyntöjä kuukausi sitten lopetetusta nurmesta, aurat on 4-siipiset HRWT Agroluxit veitsileikkureilla ja mielestäni ainakin yhtä hyvää jälkeä tulee kuin edeltäjillään Kvernelandeilla. Säätöihin en ole mitenkään puuttunut, kun ne käytettynä viime vuonna ostin. 18 tuumaa vaikuttaisi sopivalta nurmelle, sängellä saa sitten vetää täydellä työleveydellä.
-
Kaveri viimeisen päälle tarkka ja juuri samat ongelmat kuin muillakin nelisiipisten Agroluxien omistajilla. Mulla kolme eri vetokonetta eikä millekään sovi, kaveri säätänyt raidevälinkin oikeaksi mutta edelleen tekee toiseen suuntaan erinäköistä kynnöstä.
Eilen aloittelin kyntöjä kuukausi sitten lopetetusta nurmesta, aurat on 4-siipiset HRWT Agroluxit veitsileikkureilla ja mielestäni ainakin yhtä hyvää jälkeä tulee kuin edeltäjillään Kvernelandeilla. Säätöihin en ole mitenkään puuttunut, kun ne käytettynä viime vuonna ostin. 18 tuumaa vaikuttaisi sopivalta nurmelle, sängellä saa sitten vetää täydellä työleveydellä.
MRT taikasana, nuo jämäkämmät hydraulisäädöillä näyttää pelittävän vaikka nelisiipiset ei olisi toimineetkaan ::)
-
Kaveri viimeisen päälle tarkka ja juuri samat ongelmat kuin muillakin nelisiipisten Agroluxien omistajilla. Mulla kolme eri vetokonetta eikä millekään sovi, kaveri säätänyt raidevälinkin oikeaksi mutta edelleen tekee toiseen suuntaan erinäköistä kynnöstä.
Eilen aloittelin kyntöjä kuukausi sitten lopetetusta nurmesta, aurat on 4-siipiset HRWT Agroluxit veitsileikkureilla ja mielestäni ainakin yhtä hyvää jälkeä tulee kuin edeltäjillään Kvernelandeilla. Säätöihin en ole mitenkään puuttunut, kun ne käytettynä viime vuonna ostin. 18 tuumaa vaikuttaisi sopivalta nurmelle, sängellä saa sitten vetää täydellä työleveydellä.
montako tuumaa on se täysi leveys??
-
Kaveri viimeisen päälle tarkka ja juuri samat ongelmat kuin muillakin nelisiipisten Agroluxien omistajilla. Mulla kolme eri vetokonetta eikä millekään sovi, kaveri säätänyt raidevälinkin oikeaksi mutta edelleen tekee toiseen suuntaan erinäköistä kynnöstä.
Eilen aloittelin kyntöjä kuukausi sitten lopetetusta nurmesta, aurat on 4-siipiset HRWT Agroluxit veitsileikkureilla ja mielestäni ainakin yhtä hyvää jälkeä tulee kuin edeltäjillään Kvernelandeilla. Säätöihin en ole mitenkään puuttunut, kun ne käytettynä viime vuonna ostin. 18 tuumaa vaikuttaisi sopivalta nurmelle, sängellä saa sitten vetää täydellä työleveydellä.
montako tuumaa on se täysi leveys??
Rapiat 20 tuumaa. ;D 650 renkailla saa ensimmäinen viilu olla aina täysillä.
-
Raputtako pahasti ketomaalla tuuma erotus?
-
Raputtako pahasti ketomaalla tuuma erotus?
Eipä sitä paljon huomaa, nopeuden nosto enemmänkin näkyy.
-
Rapiat 20 tuumaa. ;D 650 renkailla saa ensimmäinen viilu olla aina täysillä.
[/quote]
Ja paljonko mahtaa olla kyntösyvyys? Ei taida olla savimaata. :D
-
Hyviä neuvoja säädöistä, paljonkin. Suuri osa pitää paikkansa. Jos ei yrityksistä huolimatta onnistu, niin vois kai koittaa vaik suorakylvöä:) olen kyllä kunnon kynnön kannalla! Itellä yks pieni ongelma on pehmeällä multamaalla, tarttuu siipeen!! Naapurin huviksi ja omaksi kevään haitaksi ei viittisi kynnellä kauheita kekoja, eikä kovin monesti tukkia auroja. Tukkosten aurojen siivous tympii. Olisko neuvoja? Joo, älkää ehdottako muovisiipiä! Parhaiten on onnistunu, kun odottaa rapiaa pakkasaamua ja vauhtia sopivasti, mut olisko muita ehdotuksia?
-
Hyviä neuvoja säädöistä, paljonkin. Suuri osa pitää paikkansa. Jos ei yrityksistä huolimatta onnistu, niin vois kai koittaa vaik suorakylvöä:) olen kyllä kunnon kynnön kannalla! Itellä yks pieni ongelma on pehmeällä multamaalla, tarttuu siipeen!! Naapurin huviksi ja omaksi kevään haitaksi ei viittisi kynnellä kauheita kekoja, eikä kovin monesti tukkia auroja. Tukkosten aurojen siivous tympii. Olisko neuvoja? Joo, älkää ehdottako muovisiipiä! Parhaiten on onnistunu, kun odottaa rapiaa pakkasaamua ja vauhtia sopivasti, mut olisko muita ehdotuksia?
Nestetyppijäähdytys siipiin ;D
-
älkää ehdottako muovisiipiä! Parhaiten on onnistunu, kun odottaa rapiaa pakkasaamua ja vauhtia sopivasti, mut olisko muita ehdotuksia?
miksei?
-
Kuhnin käyttämät sälesiivet on yksi vaihtoehto. Myös normaalisiivissä on eroa, Kvernelandin siipi ehkä parhain muodoltaan, perustuuko siihen, että viilun nopeus vaihtelee siinä siiven eri kohdissa, sellainen hämärä muistikuva.
On tuo sellainen "ruoppamaiden" ongelma, ehkä se pikkupakkanen on paras apulainen ongelmaan.
-
No ajankuluksi vanhaa aihetta herätellen: Eli T191 piti valjastaa 5x16 Överumien eteen. Edellinen veturi 8100 Vallu jolla homma sujui Tuntuu että tammasta loppuisi veto ja jälki kuin koiran oksennusta. Takaraideväli renkaiden sisältä 120cm eli 3x16" . Eturaideväli sisältä 129cm. renkaat takana 650 leveät eli hiukan liikaa suhteessa viilun leveyteen. No sitten junnu ajamaan pienellä vaihteella ja itse tihrustamaan jälkeä ja konetta miten kulkee. Kertoi että puoltaa vasemmalle voimakkaasti. Jonkun aikaa piti pohtia mitä tekisi ja sitten vaan rajoittimet löysälle, työntövarsi oikeaan pituuteen ja taas uusiksi. Samalla säädellen vetovarsia vaateriin keskenänsä- Sitten leka kouraan ja vetokartun pultit sitä ennen auki. 10cm kartun siirto vasemmalle, samaten työntövarren kiinnityksen siirto. Ongelmiin viittasi jo se että työntövarsi oli sivuttain vinossa. Jälki alkoi kummasti parantua ja traktori ei enää puolla. Jokainen viilu on tasainen mutta jotain ihmettä vielä leikkureissa on. Viimeisen viilun vako on kuin kaivurilla revitty eli hammastaa. Samaten kaikki kulutusosat tarviaisi uusia. Aurat ovat painavat ja ei tukipyörää. Mites tuo vanttiruuvi? Tarviaako sille tehdä mitään jos tuo lekahoito auttoi puoltamiseen? Ei viitisi säätää säätämisen ilosta.
-
onko ojasten ja runkon pultit kireällä? entä on löysää ojaksien hahloissa väljää? ite aikoinani ihmettelin kun överi kulki enemmän kärjillään kuin maapuoli maassa. ojaksen alkupuolella hietaa välissä ja ei jaksanu painua pohjaan.. överin pulteilla ihmo taipumus löystyä käytön myötä ja sit ei jälki hyää. muuten kun on kohillaan on miusta ihan nätti jälki jopa kivisessä ..
-
Pultit pitäisi olla kiinni. Aurat on rakennettu kahdesta, eli lisätty toisen runko ja kaksi lisäsiipeä. Ei paljoa ole nykyään kyntämistä, mutta hyvä jälki saa olla tullakseen. Ja varmaan vähäinen kysyntä näkyy kulutusosien hinnassa, metallien hinnannousun lisäksi.