Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 13.06.26 - klo:09:20

Ksw troy vehnä mullalla on vaisu ja lehdet osittain liki oransii. Savi ja ylemäät oiken värisiä, mutta voiko kun mullat yleensä alavia, toukokuun lopolla oli parit oikein kylmiä, tyyliin +3 auton mittari kello kuus, niin voiko olla että ne kärsi noin pahasti? Orasuminien jne tasaista ja nättiä kuivuudesta huolimatta ja niukanlaisesti sateita tullu, poisluken nyt viikolla 15mm ja ennen 20mm, mutta ei mitenkään märkää vielä.

Kylmässä fosforinpuute ? Yara Solatrel tehoaa yllättävän hyvin. Keltaiset kapenevat vähän kierteellä olevat lehdenkärjet ja harmahtavuus: kupari ?  Siihen auttaa hivenaineseos, jossa on kuparia. Ohralla ravinnelisäyksien vaikutus näkyy kahdessa päivässä. Ne keltaiset kärjet tai violetti sävy toisaalta hävinnevät itsestään, enkä tiedä, paljonko lisäsatoa ne hivenet tai fosfaattiruiskutukset edes toisivat. Mutta onhan se mukavaa kun tekee jotakin ahkerasti ja näkee silmillään, että jotakin eroa  on saanut aikaan.

-SS-

Täs nyt puhunnut isäntien kannssa, paakasta ei ihan koko syy, mutta joku ravinne puutos ja heikko ph, kun on keski euroopalainen laijike, niin se on jalostettu korkean phn mailla,

Se sylvester kiinnostais,  ois just tämmösii ei niin hyviä, ja kiertoo näissä pelloissa kesannon kanssa ois kivaa

Troytahan "mainostetaan" varsin hyvänä happaman maan vehnänä. Ovatko oranssit lehdet siis nuorimpia vai vanhimpia lehtiä?

Meinaan hivenravinteiden puutokset näkyvät ensin uusimmissa lehdissä; jos taas kyseessä esimerkiksi typen puutos tai jokin kuivuuden tai märkyyden aiheuttama stressitila, värivikaa on vanhemmissa lehdissä.

Jos vilja on edes joten kuten kasvanut aikaisemmin, niin keltaisuus ja kuihtuminen ovat lajikeominaisuuksia eikä välttämättä pellon ongelmia. Sitten jos vuodesta toiseen kuihtuu viljalajista ja lajikkeesta riippumatta, voi alkaa etsiä maaperästä ongelmia.

Viljalajikkeen herkkyys olosuhteille on havaittavissa paremmin useaa lajiketta kokeilemalla, viljalajeilla on yleisesti erilainen luontainen herkkyys heikommille olosuhteille, mutta se raja-arvo, joka lajikkeella tuo esiin sen oireen, voi vaihdella merkittävästi. Eli happamuuden sieto, kuivuuden sieto (ovat linkittyneitä toisiinsa), kosteuden sieto, sekin  linkittyy kuivuuden sietoon. Sitten ravinnevaatimus saattaa olla selvästi erilainen, "suuri satopotentiaali" tuo myös ravinteiden puutteen aikaisemmin esiin. Koska vielä ei ole viljalajikkeita, jotka pystyvät muuntamaan ydinkemiallisesti jotakin toista alkuainetta toiseksi. Tällöin sato a sisältää sadon a verran maasta otettuja ravinteita, sato b sadon b verran imettyjä aineita, ja hyötysuhde voi tietenkin jonkin verran poiketa, mutta se todellakaan ei selitä tuhansien kilojen satoeroa.

Toki jokin maatiaislajike kuihtuu ja kuolee liikoihin ravinteisiin, siinä se ero.

-SS-

ite katoin noita kaurakasvustoja ja tulipa mieleen ettiä se kemiran värikorttipakka kattoaks miten on ravinteet kohillaan.    tumman vihreetä kasvustoa..   eikä apulantoja enää pariin vuoteen käytetty..   pelkkä nokkosvesi..   

Jo on aikoihin eletty....myöhäinen Proxy-kaura on tulossa röyhylle, vaikka on vasta juhannus....no se onkin kylvetty jo  20.4. 

Troytahan "mainostetaan" varsin hyvänä happaman maan vehnänä. Ovatko oranssit lehdet siis nuorimpia vai vanhimpia lehtiä?

Meinaan hivenravinteiden puutokset näkyvät ensin uusimmissa lehdissä; jos taas kyseessä esimerkiksi typen puutos tai jokin kuivuuden tai märkyyden aiheuttama stressitila, värivikaa on vanhemmissa lehdissä.

Kehotettu ottaa lehtinäytteitä ja maanäyteitä sis hivenpakettia. On kalkittu, mutta muamaa haluu paljon, ja vanhoista maanäytteistä näkee että on noussut se ph ja myös fosfori jostain syystä.

Alempi lehti on keltainen tai oisko oransiin päin. Viime vuonna oli kauraa ja se kasvoi hyvin, Ennen sitä vehnää, se superkuiva vuosi kun keskisadot oli tääläpäin 1500kg/ha, niin se pelto toi tuplat, vehnällä, kun on alavaa, kosteutta piisaa. Jännä juttu myös kun savi ja päisteet, jotka mullalla osittainainakin liki virhetömii, ja vetojen kesken ei eroo, mutta kun maa vaihtuu asttetain vain kuihtuu se kasvi.  En muistu mielee että lannoiteiden kanssa tänä vuonna ongelmia ja meni mitä pitikin.

Täytys käydä otta kuvii.

Onko WPB Troy silti vaatelias ? Kaikki kollegat vannovat esimerkiksi Sting-ohran nimeen. Ja sen koetulokset ovat vakuuttavat. Mutta ensimmäistä kertaa vuosiin sehän kituu oraalla jo, eikä tokeentunut hivenistä ei fosfaattiruiskusta eikä tautiaineista. Ei ole mitään syytä tiedossa. Kyseisestä pellosta on tullut 2,6 tonnia rapsia ja vajaat kuusi tonnia Zebra kevätvehnää, viljavuuksien pitäisi olla kunnossa. Eikä Sylvester-vuotenakaan tarvinnut tyhjällä kuormalla lähteä.  Pehmeä multaputu-osa on se joka kärsii. Sinistä savea oleva osa kasvaa tyydyttävästi, niin kuin keväällä kevytmuokattu vaan voi.

-SS-

Onko WPB Troy silti vaatelias ? Kaikki kollegat vannovat esimerkiksi Sting-ohran nimeen. Ja sen koetulokset ovat vakuuttavat. Mutta ensimmäistä kertaa vuosiin sehän kituu oraalla jo, eikä tokeentunut hivenistä ei fosfaattiruiskusta eikä tautiaineista. Ei ole mitään syytä tiedossa. Kyseisestä pellosta on tullut 2,6 tonnia rapsia ja vajaat kuusi tonnia Zebra kevätvehnää, viljavuuksien pitäisi olla kunnossa. Eikä Sylvester-vuotenakaan tarvinnut tyhjällä kuormalla lähteä.  Pehmeä multaputu-osa on se joka kärsii. Sinistä savea oleva osa kasvaa tyydyttävästi, niin kuin keväällä kevytmuokattu vaan voi.

-SS-

Kuulostaa samalta kuin tämä minun Vanille. Sehän nousi kuuluisuuteen muutaman vuoden takaisen huippuhintapiikin aikana, kun ihmisillä oli kovia mallasohradiilejä ja Vanille täytti odotukset satoisuuden ja kait laadunkin suhteen. Tässä kolmatta kesää katselen sen touhuja ja tämä jää viimeiseksi. Tämä on sellainen kituja. Ajattelin tehdä niin, että kaivan varastoista vanhaa kunnon comet prota ja teen pikku kokeilut 0.5l comettia ja 0.3l Prosaroa kaveriksi. Saisiko strobilureeni mitään henkeä tuohon velttoiluun. Hieman samaa katsellut, että tänä vuonna perinteiset, kuivat savitöyryt kasvaa ohraa paremmin kuin ruoppaiset notkot. Aika ihme ilmiö tämäkin. Jotenkin kai kosteus on passeli tuolla töyryssä ja ruopassa on jotain vikaa, mitä lie. Oli miten oli, nyt täytyy alkaa tosissaan kierrättää ohralajikkeita läpi. Jos ei potkua näy jo ensimmäisenä kesänä, niin heti pois. Ei tässä elinikä enää riitä ihmettelemään näitä ongelmia. Yksi mahdollisuus, se on siinä

Jo on aikoihin eletty....myöhäinen Proxy-kaura on tulossa röyhylle, vaikka on vasta juhannus....no se onkin kylvetty jo  20.4.

Tässä hieman kauhulla seuraan tilannetta, että joko lippulehti on oikeasti esillä. Pahaa pelkään, että tuo kuivan jakson lämpötila vanhennutti kasvuston ja se muuttumaton tilanne ei ollut turvallista juromista. Tässä saattaa käydä taas niinkin, että jos jostain syystä kylvöt meni myöhäiseksi, jopa toukokuun jälkipuoliskolle, niin näissä viimeisissä kasvu voi olla voimakkaampaa, kun sateet tulivat sopivaan aikaan. Mene ja tiedä, syksyllä näkee, mutta mahdollista se on.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.06.26 - klo:23:49

Onko WPB Troy silti vaatelias ? Kaikki kollegat vannovat esimerkiksi Sting-ohran nimeen. Ja sen koetulokset ovat vakuuttavat. Mutta ensimmäistä kertaa vuosiin sehän kituu oraalla jo, eikä tokeentunut hivenistä ei fosfaattiruiskusta eikä tautiaineista. Ei ole mitään syytä tiedossa. Kyseisestä pellosta on tullut 2,6 tonnia rapsia ja vajaat kuusi tonnia Zebra kevätvehnää, viljavuuksien pitäisi olla kunnossa. Eikä Sylvester-vuotenakaan tarvinnut tyhjällä kuormalla lähteä.  Pehmeä multaputu-osa on se joka kärsii. Sinistä savea oleva osa kasvaa tyydyttävästi, niin kuin keväällä kevytmuokattu vaan voi.

-SS-

Kuulostaa samalta kuin tämä minun Vanille. Sehän nousi kuuluisuuteen muutaman vuoden takaisen huippuhintapiikin aikana, kun ihmisillä oli kovia mallasohradiilejä ja Vanille täytti odotukset satoisuuden ja kait laadunkin suhteen. Tässä kolmatta kesää katselen sen touhuja ja tämä jää viimeiseksi. Tämä on sellainen kituja. Ajattelin tehdä niin, että kaivan varastoista vanhaa kunnon comet prota ja teen pikku kokeilut 0.5l comettia ja 0.3l Prosaroa kaveriksi. Saisiko strobilureeni mitään henkeä tuohon velttoiluun. Hieman samaa katsellut, että tänä vuonna perinteiset, kuivat savitöyryt kasvaa ohraa paremmin kuin ruoppaiset notkot. Aika ihme ilmiö tämäkin. Jotenkin kai kosteus on passeli tuolla töyryssä ja ruopassa on jotain vikaa, mitä lie. Oli miten oli, nyt täytyy alkaa tosissaan kierrättää ohralajikkeita läpi. Jos ei potkua näy jo ensimmäisenä kesänä, niin heti pois. Ei tässä elinikä enää riitä ihmettelemään näitä ongelmia. Yksi mahdollisuus, se on siinä

Vaihdoin Planetin Vanilleen ja toistaiseksi on ollut kyllä paljon toimivampi lajike. Nytkin kasvaa ruopas sekä savessa oikein rehevästi vaikka oli pitkä kuiva kausi.

Huhtikuun 29 päivä kylvetty Hermanni pukkaa tähkää, mutta ei siinä ole mitään ihmeellistä. Joka kesä on juhannuksena ohrassa tähkiä. Tosin nyt on aikainen juhannus ja ekat tähkät tuli näkyviin 17.6