Troytahan "mainostetaan" varsin hyvänä happaman maan vehnänä. Ovatko oranssit lehdet siis nuorimpia vai vanhimpia lehtiä?

Meinaan hivenravinteiden puutokset näkyvät ensin uusimmissa lehdissä; jos taas kyseessä esimerkiksi typen puutos tai jokin kuivuuden tai märkyyden aiheuttama stressitila, värivikaa on vanhemmissa lehdissä.

Jos vilja on edes joten kuten kasvanut aikaisemmin, niin keltaisuus ja kuihtuminen ovat lajikeominaisuuksia eikä välttämättä pellon ongelmia. Sitten jos vuodesta toiseen kuihtuu viljalajista ja lajikkeesta riippumatta, voi alkaa etsiä maaperästä ongelmia.

Viljalajikkeen herkkyys olosuhteille on havaittavissa paremmin useaa lajiketta kokeilemalla, viljalajeilla on yleisesti erilainen luontainen herkkyys heikommille olosuhteille, mutta se raja-arvo, joka lajikkeella tuo esiin sen oireen, voi vaihdella merkittävästi. Eli happamuuden sieto, kuivuuden sieto (ovat linkittyneitä toisiinsa), kosteuden sieto, sekin  linkittyy kuivuuden sietoon. Sitten ravinnevaatimus saattaa olla selvästi erilainen, "suuri satopotentiaali" tuo myös ravinteiden puutteen aikaisemmin esiin. Koska vielä ei ole viljalajikkeita, jotka pystyvät muuntamaan ydinkemiallisesti jotakin toista alkuainetta toiseksi. Tällöin sato a sisältää sadon a verran maasta otettuja ravinteita, sato b sadon b verran imettyjä aineita, ja hyötysuhde voi tietenkin jonkin verran poiketa, mutta se todellakaan ei selitä tuhansien kilojen satoeroa.

Toki jokin maatiaislajike kuihtuu ja kuolee liikoihin ravinteisiin, siinä se ero.

-SS-

ite katoin noita kaurakasvustoja ja tulipa mieleen ettiä se kemiran värikorttipakka kattoaks miten on ravinteet kohillaan.    tumman vihreetä kasvustoa..   eikä apulantoja enää pariin vuoteen käytetty..   pelkkä nokkosvesi..   

Jo on aikoihin eletty....myöhäinen Proxy-kaura on tulossa röyhylle, vaikka on vasta juhannus....no se onkin kylvetty jo  20.4. 

Troytahan "mainostetaan" varsin hyvänä happaman maan vehnänä. Ovatko oranssit lehdet siis nuorimpia vai vanhimpia lehtiä?

Meinaan hivenravinteiden puutokset näkyvät ensin uusimmissa lehdissä; jos taas kyseessä esimerkiksi typen puutos tai jokin kuivuuden tai märkyyden aiheuttama stressitila, värivikaa on vanhemmissa lehdissä.

Kehotettu ottaa lehtinäytteitä ja maanäyteitä sis hivenpakettia. On kalkittu, mutta muamaa haluu paljon, ja vanhoista maanäytteistä näkee että on noussut se ph ja myös fosfori jostain syystä.

Alempi lehti on keltainen tai oisko oransiin päin. Viime vuonna oli kauraa ja se kasvoi hyvin, Ennen sitä vehnää, se superkuiva vuosi kun keskisadot oli tääläpäin 1500kg/ha, niin se pelto toi tuplat, vehnällä, kun on alavaa, kosteutta piisaa. Jännä juttu myös kun savi ja päisteet, jotka mullalla osittainainakin liki virhetömii, ja vetojen kesken ei eroo, mutta kun maa vaihtuu asttetain vain kuihtuu se kasvi.  En muistu mielee että lannoiteiden kanssa tänä vuonna ongelmia ja meni mitä pitikin.

Täytys käydä otta kuvii.

Onko WPB Troy silti vaatelias ? Kaikki kollegat vannovat esimerkiksi Sting-ohran nimeen. Ja sen koetulokset ovat vakuuttavat. Mutta ensimmäistä kertaa vuosiin sehän kituu oraalla jo, eikä tokeentunut hivenistä ei fosfaattiruiskusta eikä tautiaineista. Ei ole mitään syytä tiedossa. Kyseisestä pellosta on tullut 2,6 tonnia rapsia ja vajaat kuusi tonnia Zebra kevätvehnää, viljavuuksien pitäisi olla kunnossa. Eikä Sylvester-vuotenakaan tarvinnut tyhjällä kuormalla lähteä.  Pehmeä multaputu-osa on se joka kärsii. Sinistä savea oleva osa kasvaa tyydyttävästi, niin kuin keväällä kevytmuokattu vaan voi.

-SS-

Onko WPB Troy silti vaatelias ? Kaikki kollegat vannovat esimerkiksi Sting-ohran nimeen. Ja sen koetulokset ovat vakuuttavat. Mutta ensimmäistä kertaa vuosiin sehän kituu oraalla jo, eikä tokeentunut hivenistä ei fosfaattiruiskusta eikä tautiaineista. Ei ole mitään syytä tiedossa. Kyseisestä pellosta on tullut 2,6 tonnia rapsia ja vajaat kuusi tonnia Zebra kevätvehnää, viljavuuksien pitäisi olla kunnossa. Eikä Sylvester-vuotenakaan tarvinnut tyhjällä kuormalla lähteä.  Pehmeä multaputu-osa on se joka kärsii. Sinistä savea oleva osa kasvaa tyydyttävästi, niin kuin keväällä kevytmuokattu vaan voi.

-SS-

Kuulostaa samalta kuin tämä minun Vanille. Sehän nousi kuuluisuuteen muutaman vuoden takaisen huippuhintapiikin aikana, kun ihmisillä oli kovia mallasohradiilejä ja Vanille täytti odotukset satoisuuden ja kait laadunkin suhteen. Tässä kolmatta kesää katselen sen touhuja ja tämä jää viimeiseksi. Tämä on sellainen kituja. Ajattelin tehdä niin, että kaivan varastoista vanhaa kunnon comet prota ja teen pikku kokeilut 0.5l comettia ja 0.3l Prosaroa kaveriksi. Saisiko strobilureeni mitään henkeä tuohon velttoiluun. Hieman samaa katsellut, että tänä vuonna perinteiset, kuivat savitöyryt kasvaa ohraa paremmin kuin ruoppaiset notkot. Aika ihme ilmiö tämäkin. Jotenkin kai kosteus on passeli tuolla töyryssä ja ruopassa on jotain vikaa, mitä lie. Oli miten oli, nyt täytyy alkaa tosissaan kierrättää ohralajikkeita läpi. Jos ei potkua näy jo ensimmäisenä kesänä, niin heti pois. Ei tässä elinikä enää riitä ihmettelemään näitä ongelmia. Yksi mahdollisuus, se on siinä

Jo on aikoihin eletty....myöhäinen Proxy-kaura on tulossa röyhylle, vaikka on vasta juhannus....no se onkin kylvetty jo  20.4.

Tässä hieman kauhulla seuraan tilannetta, että joko lippulehti on oikeasti esillä. Pahaa pelkään, että tuo kuivan jakson lämpötila vanhennutti kasvuston ja se muuttumaton tilanne ei ollut turvallista juromista. Tässä saattaa käydä taas niinkin, että jos jostain syystä kylvöt meni myöhäiseksi, jopa toukokuun jälkipuoliskolle, niin näissä viimeisissä kasvu voi olla voimakkaampaa, kun sateet tulivat sopivaan aikaan. Mene ja tiedä, syksyllä näkee, mutta mahdollista se on.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.06.26 - klo:23:49

Onko WPB Troy silti vaatelias ? Kaikki kollegat vannovat esimerkiksi Sting-ohran nimeen. Ja sen koetulokset ovat vakuuttavat. Mutta ensimmäistä kertaa vuosiin sehän kituu oraalla jo, eikä tokeentunut hivenistä ei fosfaattiruiskusta eikä tautiaineista. Ei ole mitään syytä tiedossa. Kyseisestä pellosta on tullut 2,6 tonnia rapsia ja vajaat kuusi tonnia Zebra kevätvehnää, viljavuuksien pitäisi olla kunnossa. Eikä Sylvester-vuotenakaan tarvinnut tyhjällä kuormalla lähteä.  Pehmeä multaputu-osa on se joka kärsii. Sinistä savea oleva osa kasvaa tyydyttävästi, niin kuin keväällä kevytmuokattu vaan voi.

-SS-

Kuulostaa samalta kuin tämä minun Vanille. Sehän nousi kuuluisuuteen muutaman vuoden takaisen huippuhintapiikin aikana, kun ihmisillä oli kovia mallasohradiilejä ja Vanille täytti odotukset satoisuuden ja kait laadunkin suhteen. Tässä kolmatta kesää katselen sen touhuja ja tämä jää viimeiseksi. Tämä on sellainen kituja. Ajattelin tehdä niin, että kaivan varastoista vanhaa kunnon comet prota ja teen pikku kokeilut 0.5l comettia ja 0.3l Prosaroa kaveriksi. Saisiko strobilureeni mitään henkeä tuohon velttoiluun. Hieman samaa katsellut, että tänä vuonna perinteiset, kuivat savitöyryt kasvaa ohraa paremmin kuin ruoppaiset notkot. Aika ihme ilmiö tämäkin. Jotenkin kai kosteus on passeli tuolla töyryssä ja ruopassa on jotain vikaa, mitä lie. Oli miten oli, nyt täytyy alkaa tosissaan kierrättää ohralajikkeita läpi. Jos ei potkua näy jo ensimmäisenä kesänä, niin heti pois. Ei tässä elinikä enää riitä ihmettelemään näitä ongelmia. Yksi mahdollisuus, se on siinä

Vaihdoin Planetin Vanilleen ja toistaiseksi on ollut kyllä paljon toimivampi lajike. Nytkin kasvaa ruopas sekä savessa oikein rehevästi vaikka oli pitkä kuiva kausi.

Huhtikuun 29 päivä kylvetty Hermanni pukkaa tähkää, mutta ei siinä ole mitään ihmeellistä. Joka kesä on juhannuksena ohrassa tähkiä. Tosin nyt on aikainen juhannus ja ekat tähkät tuli näkyviin 17.6

juuu.   hitto kerkii etes kesästä nauttia kun on taas kohta pellolle mäntävä...

Huhtikuun 29 päivä kylvetty Hermanni pukkaa tähkää, mutta ei siinä ole mitään ihmeellistä. Joka kesä on juhannuksena ohrassa tähkiä. Tosin nyt on aikainen juhannus ja ekat tähkät tuli näkyviin 17.6

Mä vähän samaa mietin. Porukka kylvää joskus huhtikuulla ja sitten ihmettelee että vilja on juhannuksena lippulehdellä/tähkällä.. Ennemmän ihmetyttäisi jos ei olisi.

itellä se ainakin juroi ja  kasvattu juurta.   sit kun sai vettä ja lämpöö ni roihahti kasvuun..

Huhtikuun 29 päivä kylvetty Hermanni pukkaa tähkää, mutta ei siinä ole mitään ihmeellistä. Joka kesä on juhannuksena ohrassa tähkiä. Tosin nyt on aikainen juhannus ja ekat tähkät tuli näkyviin 17.6

Hermanni on todella aikainen. Valitettavasti se tuntuu hölmistyvän etelän vuodenkulusta enemmän kuin Vertti tai Lene. 1000 kg/ha on hellekesän hyvä suoritus Hermannilta. Samaan aikaan Feedway tuotti senn 5 - 4,5 tonnia/ha...

-SS-

Ohrista on nyt jotakin seurantaa olemassa. Veera on uskomattoman aikaisessa ja kovin tiheää. Terpal jäi laittamatta, kun pääsi kasvamaan ohi. Tautiainetta hiukan kyllä meni. Ainoa pieni kauneuspilkku oli pari nokitähkää.


Kuva: Veera ohra, kylv. 2.5.2026  syyskyntö

Lene-ohra tuli myöhemmin tähkälle kuin Veera, vaikka on kylvetty noin samaan aikaan kuin Veera. Terpalia onneksi kerkisi laittamaan. Syyskynnetyssä kasvu on ollut kovin naattimaista, ehkä aikaisempien vuosien niukka kasvu on kärsinyt tiiviistä sänkikylvöstä.


Kuva: Lene-ohra kylv. 2.5.2026  syyskyntö

Sylvester on enimmäkseen etäpellolla, joten siitä ei vielä ole kuvaa. Kasvu siellä kuitenkin on ihan tyydyttävä, semmoisia varjoisia koloja ja syyskynnettyyn. Ainoa kevytmuokattuun kylvetty ohra on tämä kuvan Sylvester: tiivis, kova ja kylmä maa ei meinannut lähteä ollenkaan kasvuun. Viipyy tähkälle tulossa ja osa on kääpiöitynyt. Vaikka en haluaisi vahvistusta epäilyksilleni, ohra ehkä ei pidä pintamaan tiiviydestä. Kovuuden huomaa siitä, että saappaalla ei saa raavituksi kosteaa multaa esiin, niin kuin pehmeässä kyntömullassa. Onhan tuossa kuparin puutosta, hevi-lannoitteella on tullut hyvä tulos yleensä. Hiesu on hiukan ongelmallinen muutenkin.


Kuva: Sylvester-ohra kylv. 2-3.5.2026  kevytmuokattuun

-SS-