Kävin tutustumassa Varsinais-Suomen tilanteeseen ihan läntisintä rannikkoaluetta myöten. Tiivistettynä: kasvustot ihan huippua joka puolella. Lähdöt oli hyvät, kuivuus jurotti, mutta viimeaikaiset sateet ovat laukaisseet kasvun uudestaan. Tässä vaiheessa kasvustojen suojaan vielä tällaiset sateet jemmaan, niin viljaa riittää syksyllä aivan varmasti. Ohraakin on yllättävän paljon viljelyssä ja ei oikein huonoa ohralohkoa löydy kuin nimeksi. Öljykasvit melkein paranee, mitä lännemmäksi mennään. Syysvehnää on ehkä sittenkin yllättävän vähän. Rikottiinko niitä näin paljon keväällä? Ruisvehnä on nouseva trendi ja ymmärrän kyllä miksi. Kasvustot tosi hyviä. Tuhopaikkoja tosi harvassa. Kyllä tästä näyttäisi tulevan tosi hyvä vuosi kasvinviljelylle agraarisessa mielessä. Hintatasot on sitten eri juttu. Vetoapua pitäisi saada ulkomailta, muuten ei kovin hyvältä näytä.

Kasvuston ulkonäkö saattaa harhauttaa. Syysvehniä ajettiin ylös noin 50% . Lähes kaikki syysrapsit. Syysrypsejä kuulemma on menestynyt. Rukiit ovat osa mainioita, osa harvoja torajyvämagneetteja. Olisivatko peurat syyllisiä. Ceyloniakin monet vaihtoivat kevätviljalle, kun pellon vieressä toukokuulla ei oikein voinut uskoa, että siitä mitään tulisi. Oma harvahko Ceylon on tasaista, luoho kiusaa tuossa pohjavesialueella, koska Puma Extran ruiskutusaika meni ylitse, toinen palsta meinasi kuolla Rexaden polttovioitukseen. Nyt lippulehti on tumma ja leveä, että siellä sammakot nyt pitelevät sadetta. Toivottavasti valmistuu edes joskus. Miksi tällaista huonoa syysvehnää oli järkeä jättää ? Saa TOS -siementä. Ceylon on sen verran hyvin talvehtivaksi osoittautunut, että matalan valkuaisen ongelmat ovat oikeastaan pienempi huoli.

Kevätviljoista ohriin on tullut kosteuden tuomia tautilaikkuja. Lippulehtiruiskutus oli ainoa mitä saattoi asialle yrittää tehdä, mutta eri lajikkeiden erilainen taudinkesto voi tuoda vielä tulevien viikkojen aikana pettymyksiä lopputulokseen. Ohran lako on tulossa hieman huolestuttavaksi riskiksi, ei ehkä lietevaunuilla ja juurikaskoneilla tallatuissa tienpohjissa, mutta kun tuli käyttöön noita 30 v viljelemättä olleita peltoja, joita ei ole tallattu, ja kynnetty nyt sitten, tuli ehkä väärinarvio, kasvunsäädekäsittelyn tarpeesta. Sellaisesta hylyn hallussa olleesta happamasta mutta multavasta mullasta Sylvester pitää ja alkaa sortua kortensa painosta. Oletan, että AT-farmissa mustan tummana synkistelevä Calispero menee nurin myös.

On hankalaa, kun melkein kaikki viljakauppiaiden sopimusvaatimukset edellyttävät aitoa kasvipeitteisyyttä ja muita kommervenkkeja, toki sen Neste My polttoöljyn voi tankata kuivurille, ostaa vain Yaran lantaa ja pitää vaikka näennäisrypsillä ja viherkesannolla riittävän osuuden. Mutta pientilalla ei ole varaa hukata puolta kevätviljasadosta ja toukokuun alun hyvää kylvöaikaa siihen sänkipellon viivyttelevään savilaattaan, niin että saisi joka neliömetriltä edes jotakin satoa, joka painaisi yli 40 kiloa.

-SS-

SS tuntuu nyt vannovan syyskynnön nimeen. Montakohan vuotta menee et täältä saa taas lukea kuivuudessa kärvistelevistä viljoista? Ens vuonna? 

Hyvä sato pitkin suomen niemeä ei itseä yllätä. Vaikkei itse ole ehtinyt juuri kotiseutua pidemmällä kierrellä niin kolleegat ovat valistaneet et hyvältä näyttää. Vetoapua tarvittaisiin tosiaan maailmalta mut sitä ei taida nyt olla tarjolla. Kannattaa miettiä viljan pitkäaikais varastointia ja suunnitella raha liikennettä niin ettei ole pakko myydä syksyllä..

Jaa että niin paljon ajettiin syysvehniä ylös. Oho. Täällä kyllä tosi vähän. Pahnaputuun kylvetyt näyttivät syksyllä huonoilta ja talven jälkeen myöskin, mutta kyllä ne nyt kaikki jotain kasvaa. Eniten ehkä kuitenkin vaivasi alkukauden kuivuus. Itsellä on aikainen lajike niin ehkä pääsi kasvamaan kasvuasteen yli ja jäi syysvehnäksi ehkä vähän harvaksi. Mutta ehkä pääsee puimaan pois ns. hyvän sään aikana.

Kevätviljoilla oli hyvä lähtö, sitten ottivat nokkiinsa kuivasta, mutta näyttävät toipuneen ihan ok tavalla. Ehkä kuitenkin satoisuusikkuna oli vähän turhan kuiva, sillä tähkät näyttävät jääneen vähän pieniksi, mutta tilanne voisi olla paljon surkeampikin.

SS tuntuu nyt vannovan syyskynnön nimeen. Montakohan vuotta menee et täältä saa taas lukea kuivuudessa kärvistelevistä viljoista? Ens vuonna? 

Täällä on tyypillisesti kuivat kevätkesät. Semmoisenakin kesänä kun toukokuun 3. ja heinäkuun 22. päivän välillä satoi 2,5 millimetriä, korjattiin ihan satokin. Aikainen kylvö ja pitkäkortinen kaura. Eipä myöskään vuosi 2o18 tässä ollut katastrofi, ja oli vielä kyntömaata, monitahoisen aikaisen ohran satotaso kuitenkin oli 3,3 - 3,8 tonnin välillä. Syysviljaa ja ruista tietenkin oli joka vuonna, syysviljalla vähintään kolmena satovuotena 2000- vuosituhannella oikein tahallaan sänkimuokattuun kylvetty oli paljon heikompaa kuin kynnettyyn aseteltu siemen.  Sängelle jättö kevätkylvöjä varten oli oikeastaan vielä melko vähäistä, koska ruis , koska syysrapsi, koska syysvehnä. Sitten putosin syysviljakierrosta etenkään  ruista ei mennyt mihinkään. Vuosina 2020,2021, 2023, 2024 oli enemmän sänkivuodet, ja ne palstat eivät tuottaneet hyvin, jos jotakin tuotti, niin matala hl-paino kiusasi, kun tuntui, että kuukaudella myöhästyy kylvö. 2022 oli rypsiä, syksyllä kynnetty, mutta kylvömuokattu valmiiksi. Rypsi menestyi silloin sentään kohtuullisesti.

Ehkä "maan pitää oppia" siihen kyntämättä viljelyyn, en siis väitä mitään, samanlainen pseudotieteellinen oppi se "maan tervehtyminen, kun vain jaksaa odottaa" on kuin luomunkin ikiliikkujaperiaate. Itsellä nyt ei ole aikaa semmoiseen odotteluun, jos saisi muutaman tyydyttävän satovuoden vielä kirjoihin, ja nyt taas kun on huolettomasti syyskynnettyyn saanut kasvun aikaiseksi 1970- 1980-luvun tapaan, syväjuurisena ja rotevana vilja kasvaa, lähinnä pelottaa kun tietää, miten krapeli oma korjuuketju on. Tonnin satoa on helppo pyyhältää palstalta pois, kun kivetkin näkee viljan läpi selvästi. Sitten kun on sekaisin laossa oleva ohra, pauks voi kuulua milloin tahansa.

-SS-

Jaa että niin paljon ajettiin syysvehniä ylös. Oho. Täällä kyllä tosi vähän. Pahnaputuun kylvetyt näyttivät syksyllä huonoilta ja talven jälkeen myöskin, mutta kyllä ne nyt kaikki jotain kasvaa. Eniten ehkä kuitenkin vaivasi alkukauden kuivuus. Itsellä on aikainen lajike niin ehkä pääsi kasvamaan kasvuasteen yli ja jäi syysvehnäksi ehkä vähän harvaksi. Mutta ehkä pääsee puimaan pois ns. hyvän sään aikana.

Jep...sen minkä olen autoillut alueella Varsinais-Suomi/eteläinen Satakunta, niin hyvä jos 5% on syysvehnämaista ajettu ylös. Eli kovat ovat vaihtelut ihan alueittain, jos/ kun Lohjalla/Salossa on puolet mennyt uusintakylvöön.😮

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.07.26 - klo:23:02

SS tuntuu nyt vannovan syyskynnön nimeen. Montakohan vuotta menee et täältä saa taas lukea kuivuudessa kärvistelevistä viljoista? Ens vuonna? 

Täällä on tyypillisesti kuivat kevätkesät. Semmoisenakin kesänä kun toukokuun 3. ja heinäkuun 22. päivän välillä satoi 2,5 millimetriä, korjattiin ihan satokin. Aikainen kylvö ja pitkäkortinen kaura. Eipä myöskään vuosi 2o18 tässä ollut katastrofi, ja oli vielä kyntömaata, monitahoisen aikaisen ohran satotaso kuitenkin oli 3,3 - 3,8 tonnin välillä. Syysviljaa ja ruista tietenkin oli joka vuonna, syysviljalla vähintään kolmena satovuotena 2000- vuosituhannella oikein tahallaan sänkimuokattuun kylvetty oli paljon heikompaa kuin kynnettyyn aseteltu siemen.  Sängelle jättö kevätkylvöjä varten oli oikeastaan vielä melko vähäistä, koska ruis , koska syysrapsi, koska syysvehnä. Sitten putosin syysviljakierrosta etenkään  ruista ei mennyt mihinkään. Vuosina 2020,2021, 2023, 2024 oli enemmän sänkivuodet, ja ne palstat eivät tuottaneet hyvin, jos jotakin tuotti, niin matala hl-paino kiusasi, kun tuntui, että kuukaudella myöhästyy kylvö. 2022 oli rypsiä, syksyllä kynnetty, mutta kylvömuokattu valmiiksi. Rypsi menestyi silloin sentään kohtuullisesti.

Ehkä "maan pitää oppia" siihen kyntämättä viljelyyn, en siis väitä mitään, samanlainen pseudotieteellinen oppi se "maan tervehtyminen, kun vain jaksaa odottaa" on kuin luomunkin ikiliikkujaperiaate. Itsellä nyt ei ole aikaa semmoiseen odotteluun, jos saisi muutaman tyydyttävän satovuoden vielä kirjoihin, ja nyt taas kun on huolettomasti syyskynnettyyn saanut kasvun aikaiseksi 1970- 1980-luvun tapaan, syväjuurisena ja rotevana vilja kasvaa, lähinnä pelottaa kun tietää, miten krapeli oma korjuuketju on. Tonnin satoa on helppo pyyhältää palstalta pois, kun kivetkin näkee viljan läpi selvästi. Sitten kun on sekaisin laossa oleva ohra, pauks voi kuulua milloin tahansa.

-SS-

Mielenkiintoista. No jokaisen on tunnettava maansa ja itsellä olevalla kalustolla valittava oikein tapa. Ajattelin vain kun pidin et savimaita olisi ja täällä nimenomaan kynnöstä on luovuttu kevätviljojen kylvöissä lähes kokonaan koska yleensä kuivat alkukesät niin se kynnös vain tahtoo kuivahtaa sellaiseksi ettei satoa ole tulossa. Nyt parina kaurena kun vettä riittänyt niin kynnökset olleet ihan hyvä valinta.

En tiedä, mitä yrität sanoa, mutta jos on nähnyt ne Salon seudun aitosavirinteet niin... Vähän erilaista savea kuin teillä päin...

Jep...sen minkä olen autoillut alueella Varsinais-Suomi/eteläinen Satakunta, niin hyvä jos 5% on syysvehnämaista ajettu ylös. Eli kovat ovat vaihtelut ihan alueittain, jos/ kun Lohjalla/Salossa on puolet mennyt uusintakylvöön.😮

Sanoisin, että raja menee siinä 3-5 cm ohuessa lumikerroksessa, jota joissakin paikoin satoi ennen kunnon pakkaskautta. Monet pellot ajettiin jollakin aikaisella kevätvehnällä räpidillä yli, jolloin kasvustosta näki syysvehnän tähkimisen jälkeen ehkä viikon-kaksi, että missä on kevätvehnää ja missä syysvehnää. Nyt pellot ovat vain hyvän näköistä vehnää. Itsellä ei ole kalustoa oikein semmoiseen laikkupaikkoon. Lautasilla varustettu räpid itse asiassa näytti elvyttävän korppaantunutta syysviljamaata, ja siihen kevätnisun joukkoon elpyi tummempia syysviljan vesoja yllättävästi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - tänään kello 07:43

Jep...sen minkä olen autoillut alueella Varsinais-Suomi/eteläinen Satakunta, niin hyvä jos 5% on syysvehnämaista ajettu ylös. Eli kovat ovat vaihtelut ihan alueittain, jos/ kun Lohjalla/Salossa on puolet mennyt uusintakylvöön.😮

Sanoisin, että raja menee siinä 3-5 cm ohuessa lumikerroksessa, jota joissakin paikoin satoi ennen kunnon pakkaskautta.

-SS-

Tämä. Aivan totta.

Naapuri ajoi helmikuussa muutaman hakerankakuorman syysvehnäpeltonsa yli. Siinä, missä traktori tamppasi tuon ohuen lumipeitteen, siinä ei tänä päivänäkään kunnolla vehnä kasva. Eli ohutkin lumipeite suojasi nisunoraat.

👍👍👍

En ole nähnyt kuin pari rikottua tai paikattua syysviljapeltoa Salonseudulla. Syysöljykasvit rikottiin melkein totaalisesti. Aika harvoiksi syysvehnät jäivät kevään kuivuudessa. Kaikki viljat näyttävät tieltä paremmilta kuin kasvustossa kulkiessa.