Mä olen sitä mieltä että -24 kesänä mun ohran sadon pelasti se että alkukesästä EI satanut. Kylvin sen ihan ensimmäisenä ja peltoon jäi kylvön jäljeltä todella hyvä haihduntasuoja mikä piti kevätkosteuden yllättävän pitkään, reilu sade olisi todennäköisesti liettänyt pinnan jolloin riski haihdunnalle olisi ollut paljon korkeampi.

Mä olen sitä mieltä että -24 kesänä mun ohran sadon pelasti se että alkukesästä EI satanut. Kylvin sen ihan ensimmäisenä ja peltoon jäi kylvön jäljeltä todella hyvä haihduntasuoja mikä piti kevätkosteuden yllättävän pitkään, reilu sade olisi todennäköisesti liettänyt pinnan jolloin riski haihdunnalle olisi ollut paljon korkeampi.

2018 vuoden pelasti semmoinen Salo äes, jolla kokeilin ajaa yhden kerran vielä valmiin näköisen syyskynnöstä tasatun äestyksen yli, se äes tekee erittäin hienojakoisen pinnan ja raapii kylvöpohjan kuperat epätasaisuudet pois. Kuivuus (jotain 140 mm sadetta) kesäkuukausina ei oikeastaan tuntunut vaivaavan, koska kuivuuteen on joutunut vuosikymmenien aikana tottumaan. Sitten rupesin kiltisti jättämään sängelle, torajyvän viljelyn lopettelin siinä 2020-luvulle tullessa; maaperä keväisin näytti tuoreelta ja hyvältä kevätviljan orasten kasvaa. Silti maa tuli syväkuivaksi tuuman levyisine halkeamineen, apulantavantaan ura kuivui kivikovaksi savikouruksi, jossa rakeet olivat koko kesän, kylvöpohja arpanopan kokoisten kokkareiden ja olkipehkun alla oli kiiltelevän kuiva tiililaatta. Ja sitten kun viivytti kesäkuulle kylvöjä, jotta pohjamaakin olisi mureampaa, valmistuihan se vilja neljä viikkoa luontaista kasvuaikaansa nopeammin, mutta painoi sen 40 kg.

-SS-

Sadealueet usein liikkuvat lounaasta koilliseen. Salon kohdalle jää kevätkesäisin semmoinen käytävä, joka halkoo pilvet, niin kuin tänäänkin:


Kuva: Salossa todennäköisesti säästytään pahimmalta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: bouli - 12.05.26 - klo:11:17

Mä olen sitä mieltä että -24 kesänä mun ohran sadon pelasti se että alkukesästä EI satanut. Kylvin sen ihan ensimmäisenä ja peltoon jäi kylvön jäljeltä todella hyvä haihduntasuoja mikä piti kevätkosteuden yllättävän pitkään, reilu sade olisi todennäköisesti liettänyt pinnan jolloin riski haihdunnalle olisi ollut paljon korkeampi.

2018 vuoden pelasti semmoinen Salo äes, jolla kokeilin ajaa yhden kerran vielä valmiin näköisen syyskynnöstä tasatun äestyksen yli, se äes tekee erittäin hienojakoisen pinnan ja raapii kylvöpohjan kuperat epätasaisuudet pois. Kuivuus (jotain 140 mm sadetta) kesäkuukausina ei oikeastaan tuntunut vaivaavan, koska kuivuuteen on joutunut vuosikymmenien aikana tottumaan. Sitten rupesin kiltisti jättämään sängelle, torajyvän viljelyn lopettelin siinä 2020-luvulle tullessa; maaperä keväisin näytti tuoreelta ja hyvältä kevätviljan orasten kasvaa. Silti maa tuli syväkuivaksi tuuman levyisine halkeamineen, apulantavantaan ura kuivui kivikovaksi savikouruksi, jossa rakeet olivat koko kesän, kylvöpohja arpanopan kokoisten kokkareiden ja olkipehkun alla oli kiiltelevän kuiva tiililaatta. Ja sitten kun viivytti kesäkuulle kylvöjä, jotta pohjamaakin olisi mureampaa, valmistuihan se vilja neljä viikkoa luontaista kasvuaikaansa nopeammin, mutta painoi sen 40 kg.

-SS-

Meillä aikoinaan Salo-äes kulki kiviharava nimellä kun se nosti valtavasti pikkukiviä pintaan. Tosi hienoa jälkeä kyllä teki savimaalla, toisaalta onko hieno savijauho altista kuorettumaan? Juurikkaita varten ka se oli suunniteltu.

Sadealueet usein liikkuvat lounaasta koilliseen. Salon kohdalle jää kevätkesäisin semmoinen käytävä, joka halkoo pilvet, niin kuin tänäänkin:


Kuva: Salossa todennäköisesti säästytään pahimmalta.

-SS-

Toivottavasti tuulen suunta kääntyy, tämä käytävä ylettyy ikävästi Loimaa-Somero akselille.

Hankoniemi yleensä jakaa lounaasta tulevan sadealueen kahtia. Yllättävää, ettei tuota pystytä laittamaan ennustemalleihin.

Eli juolavehnä + hukkis on julkkis. Itse asiassa ihan järkeen käypä sanaleikki.

-SS-

😄👍

Nonni, se v autocrrectiti taas puhelimesta,

Juolavehnän ja hukkakauran takia en halua kesannoida

Miksi? Eikös niitä ole helppo silloin kaikessa rauhassa ruiskutella, vaikka pariinkin kertaan.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 12.05.26 - klo:11:17

Mä olen sitä mieltä että -24 kesänä mun ohran sadon pelasti se että alkukesästä EI satanut. Kylvin sen ihan ensimmäisenä ja peltoon jäi kylvön jäljeltä todella hyvä haihduntasuoja mikä piti kevätkosteuden yllättävän pitkään, reilu sade olisi todennäköisesti liettänyt pinnan jolloin riski haihdunnalle olisi ollut paljon korkeampi.

2018 vuoden pelasti semmoinen Salo äes, jolla kokeilin ajaa yhden kerran vielä valmiin näköisen syyskynnöstä tasatun äestyksen yli, se äes tekee erittäin hienojakoisen pinnan ja raapii kylvöpohjan kuperat epätasaisuudet pois. Kuivuus (jotain 140 mm sadetta) kesäkuukausina ei oikeastaan tuntunut vaivaavan, koska kuivuuteen on joutunut vuosikymmenien aikana tottumaan. Sitten rupesin kiltisti jättämään sängelle, torajyvän viljelyn lopettelin siinä 2020-luvulle tullessa; maaperä keväisin näytti tuoreelta ja hyvältä kevätviljan orasten kasvaa. Silti maa tuli syväkuivaksi tuuman levyisine halkeamineen, apulantavantaan ura kuivui kivikovaksi savikouruksi, jossa rakeet olivat koko kesän, kylvöpohja arpanopan kokoisten kokkareiden ja olkipehkun alla oli kiiltelevän kuiva tiililaatta. Ja sitten kun viivytti kesäkuulle kylvöjä, jotta pohjamaakin olisi mureampaa, valmistuihan se vilja neljä viikkoa luontaista kasvuaikaansa nopeammin, mutta painoi sen 40 kg.

-SS-

Polttolaitokselleko kevyet viljasi päätyivät?

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 10.05.26 - klo:16:48

Nonni, se v autocrrectiti taas puhelimesta,

Juolavehnän ja hukkakauran takia en halua kesannoida

Miksi? Eikös niitä ole helppo silloin kaikessa rauhassa ruiskutella, vaikka pariinkin kertaan.

Niinpä

Polttolaitokselleko kevyet viljasi päätyivät?

Lajitella rytkytin niitä päiväkaupalla, rejektin kompostoin aumassa ja tänä keväänä kyntämällä maahan. Aika tympeä haju olisi ehkä pitänyt sekoittaa paremmin ja laittaa multaa tai jotain muuta joukkoon. Metsästäjät myös tykkäävät hakea  kuution silloin kuution tällöin ja tarjoaa kaffetta kaupan päälle. Saatan loput siilonpohjat pakata suursäkkeihin ja jokaisen suursäkin suuaukon solmun alle kympin rahaa. Alkaisi kelvata varmaan. Pikkulinnuille ei kelpaa, söivät OHRAT ensin pois, ja pudottelivat kaurat vaan alas laudalta. Oravankin mielestä kevyen kauran jättimäisen kuoren sisältä sen minijyvän järsiminen on yhtä turhanaikaista hommaa kuin ravun nuoleskeleminen isoon nälkään.

Onneksi peuratalous ei ole vielä niin tieteellistä, että pitäisi laskettaa konsulenteilla rehuarvo, näyttää lihaa tulevan mitättömästäkin viljasta.

Kummasti kyllä samoissa olosuhteissa, kun ohran hl-paino huitelee 60 kg:ssa ja kauran 40 kg tienoilla, se 60 kg:n ohra kelpaa vielä rehutehtaalle, mutta 40 kg kaura ei todellakaan.

Siksi ei liene vaikea arvata, että kauraa ei tänne kuiville vähään aikaan tule, ennen kuin vahvistetusti löytyy kuivuudenkestävä lajike tai ennen kuin löytyy hyvä kastelulaitteisto. Tosin joessa on enää vähän kuraa pohjalla enää. Eipä sieltä nyt saisi kasteluun vettä ilman patoa. Tarvittaisiin myös 2,5 km putki kotopelloille. Siinä menee jo häviöihin koko traktorin teho.  Ohrassa Sting voi olla lupaava, naapurin nuori isäntä kertoi että Sting oli toiminut hyvin. Sylvester jää kallionkainaloiden ja kuusikorven katveen kosteille paikoille kasvuun, Stingin kuivuudenkestoa koitan selvittää. Veera on ihan vaan kokeeksi, pitää jaksaa uskoa Boreal kasvinjalostukseen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 12.05.26 - klo:14:20

Polttolaitokselleko kevyet viljasi päätyivät?

Lajitella rytkytin niitä päiväkaupalla, rejektin kompostoin aumassa ja tänä keväänä kyntämällä maahan. Aika tympeä haju olisi ehkä pitänyt sekoittaa paremmin ja laittaa multaa tai jotain muuta joukkoon. Metsästäjät myös tykkäävät hakea  kuution silloin kuution tällöin ja tarjoaa kaffetta kaupan päälle. Saatan loput siilonpohjat pakata suursäkkeihin ja jokaisen suursäkin suuaukon solmun alle kympin rahaa. Alkaisi kelvata varmaan. Pikkulinnuille ei kelpaa, söivät OHRAT ensin pois, ja pudottelivat kaurat vaan alas laudalta. Oravankin mielestä kevyen kauran jättimäisen kuoren sisältä sen minijyvän järsiminen on yhtä turhanaikaista hommaa kuin ravun nuoleskeleminen isoon nälkään.

Onneksi peuratalous ei ole vielä niin tieteellistä, että pitäisi laskettaa konsulenteilla rehuarvo, näyttää lihaa tulevan mitättömästäkin viljasta.

Kummasti kyllä samoissa olosuhteissa, kun ohran hl-paino huitelee 60 kg:ssa ja kauran 40 kg tienoilla, se 60 kg:n ohra kelpaa vielä rehutehtaalle, mutta 40 kg kaura ei todellakaan.

Siksi ei liene vaikea arvata, että kauraa ei tänne kuiville vähään aikaan tule, ennen kuin vahvistetusti löytyy kuivuudenkestävä lajike tai ennen kuin löytyy hyvä kastelulaitteisto. Tosin joessa on enää vähän kuraa pohjalla enää. Eipä sieltä nyt saisi kasteluun vettä ilman patoa. Tarvittaisiin myös 2,5 km putki kotopelloille. Siinä menee jo häviöihin koko traktorin teho.  Ohrassa Sting voi olla lupaava, naapurin nuori isäntä kertoi että Sting oli toiminut hyvin. Sylvester jää kallionkainaloiden ja kuusikorven katveen kosteille paikoille kasvuun, Stingin kuivuudenkestoa koitan selvittää. Veera on ihan vaan kokeeksi, pitää jaksaa uskoa Boreal kasvinjalostukseen.

-SS-

Ootsä joku Boreal-uskovainen? Kauran viljely onnistuu kyllä kun ei edes ajattele mitään Borealin lajikkeita..Proxy on erinomainen, samoin Scotty ja ja Jacky. Mitä vaikeammin lausuttava nimi,  mitä enemmän konsonantteja lajikkeen nimessä, sitä paremmin kasvaa.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 08.05.26 - klo:21:07

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 08.05.26 - klo:20:37

Kivan näköiset pellot nyt kun ensimmäisistä kylvöistä oraat näkyvät vahvoina vihreinä juovina.

Koska kylvettyjä?

Maaliskuussa? 

Ei nyt sentään. 

P-Savossa 4.5 kylvetyt vehnät  jo kivasti oraalla.. vettä tullut jtn 15mm kylvöjen jälkeen ja lisää luvassa..
Vphanhia ollut suuret laumat kylvetyillä mutta ovat tainneet syödä vain hajakylvössä pintaan jääneet.. eivät ole kaivelleet..
Pelättimet laitoin pari päivää sitten niin ovat poistuneet .. toivottavasti jättää oraat rauhaan..

K-laaksossa taitaa olla kuivempaa kuin beduiinin sandaalissa.. pl Valkeala, siellä sataa aina kun tippakin luvataan ennusteissa

Ootsä joku Boreal-uskovainen? Kauran viljely onnistuu kyllä kun ei edes ajattele mitään Borealin lajikkeita..Proxy on erinomainen, samoin Scotty ja ja Jacky. Mitä vaikeammin lausuttava nimi,  mitä enemmän konsonantteja lajikkeen nimessä, sitä paremmin kasvaa.

Benny, Matty ja Jacky olivat kauroista viimeiset ei-Boreal -kokelaat. Jackysta tuli kohtuu hyvä sato, mistäpä ei olisi viime vuonna tullut, kun satoi kerran. Matty ei kestänyt saman kesän hellekautta, Bennystä ei ole oikein käsitystä, koska raesade varisti jyvät maahan. Varisemisherkkyys voi olla ongelma. Esimerkiksi aikainen Meeri-kaura oli ihan hyvä talousviljelyssä, Boreal onkin nimittänyt sitä "legendan paluuksi". "Suosittu" Niklas ja "viljelyvarma" Taika eivät nähtävästi ole mainoslauseittensa veroisia. Meerin laatu lienee osoittautunut sen verran hyväksi, että eräät toimijat viljelyttävät erityisesti Meeri-kauraa.

Kyllä Borealilta on tullut erinomaisia ohralajikkeita, mm. Elmeri; Sylvester näyttää myös olevan vaatimaton, eivät tietenkään sopeudu ylilannoituksen ja ns. voimaperäisen viljelyn olosuhteisiin. Mutta vaatimattomalla ohutmultaisella palstalla nämä kyllä kasvavat erinomaisesti. Nyt on Sting, Veera ja suurimmaksi osaksi Sylvester (jo toista vuotta)  kokeessa, loput Lenestä hävitin myös peltoon. Pääsee joustavasti puimaan ohria, kun on aikaista ja myöhäistä. Lene ei sovi ollenkaan taitamattomalle korrensääteiden käyttäjälle, eikä välttämättä ilman altakasteluruukkuteknologiaa.  Mutta ilman apulantaakin käyttämällä saa maan peittoon ja heinäkuun lopulla vähän jyviäkin, ja lako ehkä noin 50%, joka vielä menee kivettömällä pellolla.   

Kevätvehnän osalta tilanne on epämääräinen, semmoisia 160 sakoluvun rehuvehniä on huippusatoisina jo tusinan verran tarjolla ulkomailta ja kotimaasta. Semmoinen vehnä joka antaa vuodesta toiseen 300-400 sakoa, korkean valkuaisen ja muutenkin korkeaa laatua, ja satotasoa enemmän kuin 1,5 tonnia, voikin olla vaikeampi löytää.  Zebran paluu voisi olla aiheellinen ?

-SS-