Ennen juhannusta kaste muodostuu yleensä vasta aamuyöllä, kolmen neljän aikoihin. Sitten on täysin kasteettomiakin öitä. Runsas kaste on muutaman kerran pilannut käsittelyn tehon, kun on aamulla mennyt ajamaan. Samoin heti tunnin päästä ruiskutuksesta tullut sade.

Juuri aamukasteen takia olen yleensä välttänyt aamuruiskutuksia. Viime vuosina olen vähän korjannut kantaani, kun ruiskutuksia joutuu aina tekemään hellejakson aikaan. Kasvuston stressitila kun on viilentävän yön jälkeen alhaisempi, samoin kuten rikkojen vahapinta. Aamulla on myös mukavampi tehdä hommia ja on varmemmin tyyntä. Aamuruiskutuksissa seuraan kuitenkin aina lämpötila- ja kastepiste-ennusteita juurikin siksi, ettei pääsisi liian kova kaste yllättämään.

Takavuosina oli mukavasti pilvisiä, tyyniä ja viileitä päiviä, jolloin saattoi ajaa päivän aikana, eikä tarvinnut möhkiä yöllä.

Säätiloissa harvemmin on mitään säännönmukaisuuksia, mutta sen olen pannut merkille että nimenomaan kesäkuussa, jolloin suurin osa ruiskutuksista tehdään, AINA TUULEE PÄIVISIN.  Se tuuleminen, vähintään 4-5 m/s alkaa siinä kello 8-9 maissa aamulla ja tyyntyy illalla vasta kello 20-22 tienoilla.  Ne ruiskimiset pitää siis tehdä noiden välisenä aikana, illalla, yöllä tai aikaisin aamulla. Tää on kumma juttu, minään muuna kuukautena vuodessa ei tuolla tavalla tuule koko päivän, ainoa poikkeus kesäkuussa  on sadepäivät, tai  jos on oikein kova helle, niinä päivinä ei tuule, mut ei voi ruiskuttaakaan tuollaisina päivinä. 

Puintiaikana elo-syyskuussa on sitten taas täysin päinvastainen tilanne, ei tuule juuri koskaan tai on korkeintaan muutama päivä koko kahden kuukauden aikana, jolloin alkaa tuulemaan jo aamulla tai aamupäivällä ja pääsee hyvissä ajoin puimaan, mutta silloinkin se tuuli tyyntyy jo iltapäivällä tai illalla.  Jos pääsisi kaikkina  tai
 keskimäärin edes  joka toisena  puintipäivinä puimaan vaikka yhdeksästä yhdeksään, niin olisi puinnit äkkiä tehty.

Eli summa summarum, puinnit ja ruiskutukset sujuisi erinomaisesti jos kesä- ja elokuun säät vaihdettaisiin keskenään.

Sittenhän on sekin puoli että osa aineista hyötyy auringonvalosta, esim. trineksapakki on tämmöinen mikä pitäisi mielummin ruiskuttaa aamulla, samoin muistaakseni Lentagran. Ja glyfosaatti on myös sellainen mitä ei pitäisi enään muutamaa tuntia ennen auringonlaskua ruiskuttaa.

Mä olin iltaihminen niin kaikki kasvukauden ruiskutukset tuli hoidettua illalla. Monesti lähdin liikkeelle siinä ilta seiskan kasin välillä ja 3000l pöntöllä ja sadan litran vesimäärällä sai 30ha ajella illalla. Yleensä yksi pönttö illassa tuli yleensä ajettua, harvoin enempää. Empä juuri koskaan havainnut ettei olisi jokin aine toiminut tms.

Viimeisinä vuosina oli se 2017 vuosi joka oli ihan paska. Ei meinannut sopivaa ruiskutuskeliä löytyä millään. Ja silloin oli vielä pitänyt ajaakin kun oli kosteutta niin rikat kasvoi, taudit jylläsi ja jarruakin sai antaa.. 

Tässä meren rannalla pitää asennoitua siten, että aamulla klo 9:20 kun alkaa merituuli niin pytty on tyhjä. illalla taas 21:15 pääsee jatkamaan. Yleensä jurtin ruiskutuksen aloitan aamulla klo 3-4välillä ja viljaa ajan iltaisin. Jurtilla paras teho kun kosteudessa ilmaraot auki.

Tässä meren rannalla pitää asennoitua siten, että aamulla klo 9:20 kun alkaa merituuli niin pytty on tyhjä. illalla taas 21:15 pääsee jatkamaan. Yleensä jurtin ruiskutuksen aloitan aamulla klo 3-4välillä ja viljaa ajan iltaisin. Jurtilla paras teho kun kosteudessa ilmaraot auki.

Se on just noin aikataulujen kanssa, melkoista minuuttipeliä. Illalla voi aloittaa vähän varastaen vaikka ysiltä, kun näyttää että tuuli loppuu just. Aamulla keli muuttuu hetkessä mahdottomaksi, puoli ysiltä kun säiliö tyhjä ja saapuu kotiin täytölle, joutuu miettimään mitä ja miten tekis (vesimäärä, paine, suutinvalinta vai lähteekö lainkaan).

Illalla tilanne "elää" pidempään, kun on valmiina lähtöön, joskus saattaa keli yllättää ja pääseekin jo kasin jälkeen aloittamaan. Ne harvat päivät, että saa päivälläkin ajaa, on melkoista luxusta. Kaste on kiusana käytännössä aina, ainakin täällä perämeren rannikolla. Aamulla vesimärkänä valuva kasvusto, niin illalla useimmin parempi keli nousevaan kasteeseen. Aamun kaste häviää pahimmoilleen kun tuulikin nousee, aikaikkuna aika pieni. Riippuu toki mitä ja milloin ajaa, rikkaruiskutusten aikaan ei niin väliä mutta lippulehdelle ajaessa vesimärkä kasvusto huuhtelee aineitakin. Illan virkkuna illan ajot onkin mukavaa puuhaa, aamun sitten jotain muuta Toki siihen vaikuttaa myös ajomäärät, kun ajettavaa riittävästi, aina on ajettava kun keliä, on aamu tai ilta. Ja usein myös jonkinmoisessa tuulessa, mutta siinä auttaa oikea kalusto paljon. Sinisen tai keltaisen viuhkan keliä on loppupelissä ehkä 30% ajasta, muulloin pelattava suutinrulettia.

Joissakin aineissa ainakin käsketään ruiskuttamaan vain kun kasvusto on kuiva. Ja eihän se ole kuiva , jos on kaste 

^
Tosimies ajaa kelillä kuin kelillä  .

Onneksi on sen verran vähän tuota ruisktettavaa että pärjää yhdellä ruiskulla vaikka pesujumppaa pitää harjoittaa silloin tällöin.Vaikka on rypsiä,hernettä ja viljoja niin aika harvoin tulee tilanne että pitää pestä kesken illan joka sopii paremmin muihin töihin aikataulutettavaksi.Viikonloppuna sitten voi harrastaa aamuyön ruiskutuksia jos tilanne niin vaatii.

Ennen tuli ajettua rahtia kahden agronomin taloon niin sai olla tarkkana aikataulujen ja ruiskutuksen ajoitusten kanssa.Lippulehtivaihe välillä teetti töitä ukkoskuurojen lomassa joku vuosi mutta hyvin siitäkin selvittiin ja tilaaja oli tyytyväinen yhteistyöhön kuten minäkin.

Ruiskun pesuntarve ja ennen kaikkea vaiva riippuu paljon myös itsestä eli mitä mömmöjä ruiskuttaa. Minulla on lisäksi haittana vielä ruosteinen vesi ja lämpimämpääkin vesi saisi usein olla.... Ainakin silloin joskus kun tuli käytettyä Yaran hivensiirappeja niin niiden jälkeen pesin ihan kunnolla koska puomin suuttimissa oli aika paljon tavaraa.

Pelkästä lannoitekäytöstä ja ruiskun testaamisen tarpeellisuudesta saattaisivat luomuilijat tietää. Siis se porukka joka keskittyy myös tuottamaan satoa eikä vain tukiaisiin.   

Ruiskun pesuntarve ja ennen kaikkea vaiva riippuu paljon myös itsestä eli mitä mömmöjä ruiskuttaa. Minulla on lisäksi haittana vielä ruosteinen vesi ja lämpimämpääkin vesi saisi usein olla.... Ainakin silloin joskus kun tuli käytettyä Yaran hivensiirappeja niin niiden jälkeen pesin ihan kunnolla koska puomin suuttimissa oli aika paljon tavaraa.

Pelkästä lannoitekäytöstä ja ruiskun testaamisen tarpeellisuudesta saattaisivat luomuilijat tietää. Siis se porukka joka keskittyy myös tuottamaan satoa eikä vain tukiaisiin.

Kuulun em. Porukkaan ainakin omasta mielestäni.
Mut en kyl nyt ymmärrä kysymystäsi.
Siis olisihan se kiva jos luomussakin voisi käyttää myrkkyjä ja kemiallisia lannoiteta mut tuota et varmaan tarkoittanut. 
Mä tiedän ainakin aika vähän luomuilijoita jotka käyttäisivät ruiskua. Joitain hivenlannoitteita on joita voi luomussa käyttää mut aika vähäistä se taitaa olla.

Itse oman vaihdoin pois kun luomuun siirryin. Ajattelin et mikäli takaisin siirryn niin haluan ruiskuttamiseen tehoa ettei tarvii kaikkia kesäiltoja istua traktorissa.. 

Todellinen erikoiskasvi näyttää olevan kaura. Tiettävästi parhaat viljelysopimukset ovat ylittäneet 250€/t

Rypsin hinta laahaa 400 euron alapuolella, 2026 asti, jos sitten paikallinen öljykasvikauppa ei halua ylittää maailmanmarkkinanoteerauksia selvästi. Miksi haluaisi. Muutenkin 500 kg:n toteutuvat satotasot jättävät viljelyn Pohjanmaan ötökkävapaille alueille.

-SS-

Todellinen erikoiskasvi näyttää olevan kaura. Tiettävästi parhaat viljelysopimukset ovat ylittäneet 250€/t

Rypsin hinta laahaa 400 euron alapuolella, 2026 asti, jos sitten paikallinen öljykasvikauppa ei halua ylittää maailmanmarkkinanoteerauksia selvästi. Miksi haluaisi. Muutenkin 500 kg:n toteutuvat satotasot jättävät viljelyn Pohjanmaan ötökkävapaille alueille.

-SS-

245 sain lantmänniltä 3 viikkoa sitten. Nyt kun utelin, niin uusia sopimuksia ei tehdä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.03.24 - klo:12:52

Todellinen erikoiskasvi näyttää olevan kaura. Tiettävästi parhaat viljelysopimukset ovat ylittäneet 250€/t

Rypsin hinta laahaa 400 euron alapuolella, 2026 asti, jos sitten paikallinen öljykasvikauppa ei halua ylittää maailmanmarkkinanoteerauksia selvästi. Miksi haluaisi. Muutenkin 500 kg:n toteutuvat satotasot jättävät viljelyn Pohjanmaan ötökkävapaille alueille.

-SS-

245 sain lantmänniltä 3 viikkoa sitten. Nyt kun utelin, niin uusia sopimuksia ei tehdä.

Tuo on hyvä tarjous. Kilpailijat taisivat täyttää sopimuksensa jo aiemmin vuoden vaihteen tienoilla.

Kävin rehuohria kyselemässä niin ymmärsin puheista että tällä hetkellä juuri mikään tavara ei liiku mihinkään. Mahtaako sitä tavaraa sit tiloilla vielä olla vai kaikkiko ne myytiin syksyllä. Eipä nuo viljanostajatkaan yritä tavaraa liiemmälti saada kun hintoja laskevat kokoajan..

Kulunut viikko on taas ollut hiljaisempaa Turengin pöntön suhteen. Toki muutama viikko sitten ajettiin reilumminkin…

Kulunut viikko on taas ollut hiljaisempaa Turengin pöntön suhteen. Toki muutama viikko sitten ajettiin reilumminkin…

Eräänlainen huhu kertoo et siellä ei enää hirveästi tavaraa olisi...