Juhlapuheissa ja poliitikkojen  höpötyksissä uuden tukijärjestelmän piti kannustaa viljelijöitä ilmasto- ja ympäristötoimiin, no käytännössä  ei kyllä kannusta. Jos viljojen hinnat olisi nykyistä  heikompia, niin vielä enemmän olisi kasvipeitteisyyttä ja monimuotopeltoja ja näiden tuet siten vielä pienemmät.  Kun viljelijöille  viljelyn taloudellinen tulos on  tärkeämpi kuin maailmanparannusideologiat, niin kyllä  moni punnitsee kumpaan on järkevämpää panostaa, viljelyyn vai hömpäilyyn, ja moni panostaa mieluummin viljelyyn, jos on mahdollisuuksia saada hyvä hinta viljoistaan.
 

Se että sänki aiheuttaa ongelmia keväällä on ihan siitä asennoitumisesta kiinni ja kalustosta myös. Suorakylvökoneella ei mitään ongelmaa ainakaan savimailla. Pitkä sänki on taas puimurikuskista kiinni. Laskee sen pöydän alemmas niin taaskaan ei ongelmaa. Nykylajikkeet niin lyhyitä ettei olkia juuri kerry.

Onko se edes kaikissa tilanteissa parempi, että olki on maahan silputtuna mattona eikä törötä pystyssä?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.06.24 - klo:12:47

Se että sänki aiheuttaa ongelmia keväällä on ihan siitä asennoitumisesta kiinni ja kalustosta myös. Suorakylvökoneella ei mitään ongelmaa ainakaan savimailla. Pitkä sänki on taas puimurikuskista kiinni. Laskee sen pöydän alemmas niin taaskaan ei ongelmaa. Nykylajikkeet niin lyhyitä ettei olkia juuri kerry.

Onko se edes kaikissa tilanteissa parempi, että olki on maahan silputtuna mattona eikä törötä pystyssä?

Ei välttämättä. Ajatus se et jos sitä muokataan keväällä niin itse havainnut silpun paremmaksi. Ollut talven maakosketuksessa niin lahoaminen on kaiketi jo alkanut jolloin menee paremmin läpi. Sängen kun jättää pitkäksi niin muokkaus yhtä kärsimystä syksyllä tai keväällä.

Itse tullut entisaikoina aina sen vuoksi vedetty pöytä alhaalla niin saa sit miettiä mitä tekee. Muokkaako vai kylvääkö suoraan.
Katselin tänä keväänä kun yksi kylänmies harjoitteli sängen muokkaamista toplinella. Oli sellainen olkikasa aina 5-10m välein. Ajanut aina sänget pitkiksi. Väittäisin et ajaisi lyhyeksi niin ei olisi ongelmaa.

Pitkä sänki toimii puhtaassa suorakylvössä parhaiten, lumi sulaa nopeammin kun sänki alkaa näkyä lumesta, ja maa kuivuukin nopeammin kun pinnalla ei ole paksua putukerrosta eristämässä.

Muokkausmenetelmissä pitkä sänki on irrotessaan taas helposti kiusa ellei muokkaa lautasmuokkarilla tms.

Nyt on alkanut houkuttaa jokin suorakylvökonesysteemi, joka olisi varalla, jos aika ei keväällä riitäkään hieroa sänkiä laahavannaskuntoon. Suorakylvö.net sivustolla myydään  jotakin puolalaista Özdöken Milenyum suorakylvökonetta. Se saattaisi liikkua pienemmälläkin traktorilla. Voi olla jopa halvempi kuin jokin loppuun ajettu Juko tai Tume takapyöräkone. Millainen tuo yhden kiekon systeemi on, siinä kiekossa on sivussa semmoinen lieriö, se varmaan rajoittaa kylvösyvyyttä, mutta millä säädetään kylvösyvyys tarkasti, sillä perässä tulevalla pyörälläkö ?

Miten vako peittyy, onko siellä jokin harava sulkemassa vaon ?

-SS-

Nyt on alkanut houkuttaa jokin suorakylvökonesysteemi, joka olisi varalla, jos aika ei keväällä riitäkään hieroa sänkiä laahavannaskuntoon. Suorakylvö.net sivustolla myydään  jotakin puolalaista Özdöken Milenyum suorakylvökonetta. Se saattaisi liikkua pienemmälläkin traktorilla. Voi olla jopa halvempi kuin jokin loppuun ajettu Juko tai Tume takapyöräkone. Millainen tuo yhden kiekon systeemi on, siinä kiekossa on sivussa semmoinen lieriö, se varmaan rajoittaa kylvösyvyyttä, mutta millä säädetään kylvösyvyys tarkasti, sillä perässä tulevalla pyörälläkö ?

Miten vako peittyy, onko siellä jokin harava sulkemassa vaon ?

-SS-

Moi SS.

Olisiko suorakylvöurakoitsijaa sulla lähistöllä käytettävissä? Melkoiset pinta-alat pitää olla, jos " kaiken varalle" hankittu, paikoin keväällä pölyä keräämään jäävä suorakylvökone itsensä maksaa takaisin.  Mun käsittääkseni sinäkin olet, kuten minäkin, lähellä eläkeikää.

 Miten paljon sinulla on vuosittain viljelyksessä, SS?

Juu suorakylvöurakoinnissa kävi niin kuin epäilinkin; ensimmäinen joutui perääntymään kun nuorellaisännällä on työ, joka vei kauas, ja vanhaisäntä ei vaan jaksanut, kun oli jo ennestään jonoa. Mutta auttoi löytämään toisen, jolla oli Horssi ja urakointivalmius, mutta sitten kun juuri olin aikeissa kysellä tarkempaa aikataulua, tulikin samassa aikaisin aamulla soitto työtapaturmasta, koko varauslista oli tyhjennettävä.  Nämä siis ovat naapurikylästä tai kauempaa kaikki. Tapaturma varmankin juonsi siihen, että Horschin säiliön reuna on aivan yltiöpäisesti 3,5 metrissä, harva etukuormaaja nostaa suursäkin pohjaa vakaasti niin korkealle, ja kurkottelua tulee tapahtumaan. Olin itse kyllä valmistautunut kurottajan hankkimiseen kylvöpäiväksi paikalle, mitattiin oman etukuormaajan säkin nostokorkeus noilla pitkillä Cemagron säkeillä, 330 cm, ja säkin pohja oli silloin jo aika paljon traktorin nokan päällä. Ei ole mikään Vilske tonni tai semmoinen vaan isompi teollisuusetukuormaaja, mutta 1960-luvulta.

Tuo aika lähellä omia palstoja viljelevä myös ikämies, oli muualta saadun vinkin perusteella NovaCombi omistuksessa, mutta silti kylvi kaikki omansa Tume takapyöräkoneella, oli novacombi kuulemma "rikki". Katselinkin siinä tiellä edestakaisin etäpelloille pomppiessa, että ajoi lautasella ja äkeellä maaperän oikein tasaiseksi, ja perinteisellä kylvöllä. Siinä suorakylvinidean hiipuessa kyllä turistiin muuta hyvät 2-3 tuntia, ihmeteltiin maailman menoa.

Juu, se suorakylvökone olisi suoranaisesti semmoinen hankinta, "koska mä voin"  Olisi tiedossa Massikka 130 - tyyppinen käytetty kyllä. Alkuperäiset säiliöt kuin 2,5 m:n Juko nostolaitekoneessa.

Täällä kotiaukealla kellään ei ole harrastuksena suorakylvöä, on Räpid-system kolmella viljelijällä, 3 m, 4 m, ja 6 m puhallinkone ja  takapyörätume ainakin yhdellä. Ja itsellä tietty Tume HKL, jolla olen oraat saanut aikaiseksi, ilman suurempia tukkeutumisia ja rikkoutumisia.

-SS-

Moi. Kiitos laajasta vastauksestasi. Itse havainnut samanlaista " ongelmaa" urakoitsijoiden saamisessa paikalle yleensäkin. Ovat kiireisiä tai sitten
 " kiireisiä"...

 Jos olisin nuorempi, hankkisin kyllä suorakylvökoneen, mutta jättäisin perinteiset kun kylvövehkeet rinnalle. Ja vuosittain viljelyksessä mulla on vain 20-30 ha: n välillä. Miksikö niin laaja konekalusto pikkutilalle? No, koska "minäkin voin"  : )) ja koska päivätyö aliurakoitsijana 60 km päässä kotoa josta ei taas tänä keväänä voinut olla poissa. Oli taas tiukka pariviikkoinen tänä keväänä. Aamulla kello soi 05.00, töissä 06.30. Ruokatunnilla puolen tunnin tirsat, työt loppu 15.30 , ajo kotiin, pellolle, lyhyet yöunet jne. Ei oikein lähes kuuskymppisenä jaksa. Suorakylvö toisi helpotusta mutta se koneen hinta...

 Maksaiskohan se itsensä 10 vuodessa takaisin? Tuskin.

Elämä on.

Moi. Kiitos laajasta vastauksestasi. Itse havainnut samanlaista " ongelmaa" urakoitsijoiden saamisessa paikalle yleensäkin. Ovat kiireisiä tai sitten
 " kiireisiä"...

 Jos olisin nuorempi, hankkisin kyllä suorakylvökoneen, mutta jättäisin perinteiset kun kylvövehkeet rinnalle. Ja vuosittain viljelyksessä mulla on vain 20-30 ha: n välillä. Miksikö niin laaja konekalusto pikkutilalle? No, koska "minäkin voin"  : )) ja koska päivätyö aliurakoitsijana 60 km päässä kotoa josta ei taas tänä keväänä voinut olla poissa. Oli taas tiukka pariviikkoinen tänä keväänä. Aamulla kello soi 05.00, töissä 06.30. Ruokatunnilla puolen tunnin tirsat, työt loppu 15.30 , ajo kotiin, pellolle, lyhyet yöunet jne. Ei oikein lähes kuuskymppisenä jaksa. Suorakylvö toisi helpotusta mutta se koneen hinta...

 Maksaiskohan se itsensä 10 vuodessa takaisin? Tuskin.

Elämä on.

Jos teidän (SS ja Pode )reviirillä ei  ole suorakylvö urakointia , niin aloittakaa urakoimaan . Satasen kun hehtaarilta ottaa urakasta ,niin kone tulee maksuun parissa vuodessa 

Lainaus käyttäjältä: Pode - 14.06.24 - klo:08:21

Moi. Kiitos laajasta vastauksestasi. Itse havainnut samanlaista " ongelmaa" urakoitsijoiden saamisessa paikalle yleensäkin. Ovat kiireisiä tai sitten
 " kiireisiä"...

 Jos olisin nuorempi, hankkisin kyllä suorakylvökoneen, mutta jättäisin perinteiset kun kylvövehkeet rinnalle. Ja vuosittain viljelyksessä mulla on vain 20-30 ha: n välillä. Miksikö niin laaja konekalusto pikkutilalle? No, koska "minäkin voin"  : )) ja koska päivätyö aliurakoitsijana 60 km päässä kotoa josta ei taas tänä keväänä voinut olla poissa. Oli taas tiukka pariviikkoinen tänä keväänä. Aamulla kello soi 05.00, töissä 06.30. Ruokatunnilla puolen tunnin tirsat, työt loppu 15.30 , ajo kotiin, pellolle, lyhyet yöunet jne. Ei oikein lähes kuuskymppisenä jaksa. Suorakylvö toisi helpotusta mutta se koneen hinta...

 Maksaiskohan se itsensä 10 vuodessa takaisin? Tuskin.

Elämä on.

Jos teidän (SS ja Pode )reviirillä ei  ole suorakylvö urakointia , niin aloittakaa urakoimaan . Satasen kun hehtaarilta ottaa urakasta ,niin kone tulee maksuun parissa vuodessa 

Pieniä ovat silakat joulukaloiksi

Omaehtoinen Taika-kauran kylvös: Roundup Flex sai vaikuttaa kolme viikkoa, kun suorakylväjää etsittiin. Sitten levitin apulannat Elholla ensin silmämääräisesti, kaurat erikseen samalla pintalevittimellä, toteutunut levitysmäärä oli 220 kg/ha. 90 kg joutui hakemaan Alastaron siemenkeskuksen säkittämää tarkastettua rehukauraa viimeiselle siivulle. Siemenlaskennalla saatu teoreettinen tarve oli 192 kg/ha.

Levitin 12 m siivun ensin ympäri kiertäen, ja 2,8 m lapiorullaäkeellä neljä kierrosta, jotta sain merkatuksi reunan, josta ajoin seuraavan kierroksen viljaa peltoon. Ja taas äestä 4 kierrosta. Ensimmäinen kierros 2,3 km, joten täytöt eivät oikein osuneet täysille kierroksille aluksi.

Hiukan raidallista tuli levittimellä, olisi pitänyt ottaa isommilla pyörillä oleva traktori, niin puomit olisi saanut hiukan ylemmäksi vielä. Silti tuosta hajakylvöstä olen yllättynyt, kuinka hieno kasvusto esimerkiksi syysvehnästä tulee. Hajallaan kasvaessaan oras peittää rikkojakin vähintään yhtä hyvin. Tiedä sitten, miten puimuri leikkaa semmoista.


Kuva: pintalevitetty Taika-kaura.

Maata kaivellessa totesin, että äkeen lisäpainot olisi ehkä kannattanut poistaa, sillä äes pöllytti ehkä hiukan liian paksusti turpeita siementen päälle. Vuosikymmenen kestäneen luonnonhoitopeltokauden jälkeen maaperä oli lähinnä kuin multaista heinäpaalia.  Ainoa vastus oli pari kertaa äkeen tukkeihin kietoutuneen tappuran leikkaaminen laakereista.

Voisin tehdä uudelleenkin, mutta aikaisemmalla lajikkeella, Vertillä, Meerillä, Alli-kevätvehnällä ehkä.

-SS-

Omaehtoinen Taika-kauran kylvös: Roundup Flex sai vaikuttaa kolme viikkoa, kun suorakylväjää etsittiin. Sitten levitin apulannat Elholla ensin silmämääräisesti, kaurat erikseen samalla pintalevittimellä, toteutunut levitysmäärä oli 220 kg/ha.

Hiukan raidallista tuli levittimellä, olisi pitänyt ottaa isommilla pyörillä oleva traktori, niin puomit olisi saanut hiukan ylemmäksi vielä.

-SS-

Laita ne Elhon suutinten levitinpellit osoittamaan ylöspäin niin ei haittaa puomin keinunta eikä tule raitoja.

ihan hyää jälkeä tuossa miun mielestä.   ei kait se rivi ole mikään pakko puimurillekaan ainakaan ite en ole huomannu mitään vaikutusta.     ja kun konekanta on noin yksinkertainen niin kait kustannuskin on alhainen ja tulos siten parempi..

Ei ehkä kuulu tähän, mutta nyt olen miettinyt edullisen ajo-opastimen hankkimista. Joltakin voisi liietä jokin vanha. Mutta näissä edullisissa näkyy olevan vain suorien linjojen mukaan ajaminen. Ei taida olla opastimissa sellaista, että voisi maalata ympäri ajaen pienenevää kehää tai mutkallista pellon reunaa seuraillen.

Urakoitsijalla oli kaikki digitaaliset apuvälineet, silti aprikoi suunnitteluvaiheessa, että on niin monimuotoisen munuainen se pelto, että varmaankin ajaisi kylvökoneen merkkarin kanssa ympäri ja samalla laittaisi ajourat. Tuon suoran viivan seuraaminen tuntuu ajo-opastimissa sillä tavalla hankalalta, että jos on aivan suorakulmainen neliöpelto, mihinpä sitä opastinta edes kovasti tarvitsee, jopa Elhon tekemä lievä raidallisuus mahdollistaa oikeassa suunnassa pysymisen.

Vaahtomerkkari on vähän semmoinen juttu, mikä olisi tarvinnut jo aikoja sitten virittää, onhan ne tulleen mukaan yhteen käytettyyn ruiskuun että Elhoonkin, siten että vanhasta Ylö Pneumasta purin, mutta tiedä, toimivatko edes , jos rupeaa virittämään.

-SS-

Hankalaa ajaa kaarevaa opastimella. Aikamoista kaartelua tulee muutenkin, jos seuraa pelkästään opastinta. Suoralla linjalla pystyy hakemaan pellon vastakkaisesta reunasta pisteen, johon tähtää ajon. Sitten seuraa opastinta , mihin suuntaan opastus alkaa siirtyä ja sitten hienosäätää sitä mihin vastareunalla tähtää.
Mä myin opastimen eteenpäin ja nykyisin traktorit opastavat itseään.