Kyllä tällä evoluutiolla on varsin vankka todistusvoima, ei se ole mikään uskonto ?

Ehkä voisit tarkemmin eritellä millä perusteella ja minkälaisella todistusaineistolla mielestäsi?

Kun itse lähdin asiaa kaivelemaan, löytyi kuuluisimpien todistelijoiden takaa malko vakavaa kehäpäättelyä ja virhetulkintaa ja jopa tunnetusti väärennettyjen todisteiden käyttämistä oppikirjoissa. Mm. biologian kirjoissa edelleen kummitteleva nisäkkäiden alkioita vertaileva kuva on jo aikoja sitten osoitettu osin väärennökseksi.

Epäilyä teorialle on tiedeyhteisön sisälläkin, mutta evoluution saama luja jalansija aiheuttaa sen, että kriittisille tarkastelijoille näytetään herkästi ovea ja julkisuudessa ollaan kovin varovaisia sanomaan poikkiteloin.

  Kysymyshän on evoluution mukanaan tuomasta lajivalinnasta. Siis nainen joka on ruvennut nauttimaan naimisesta,on saanut enemman jälkeläisiä. Kaikki urokset ovat tykänneet käydä sitä kuksimassa. Tähän samaan juttuun liittyy myös se seikka, että nainen on ruvennut antamaan , vaikka ei ole ns. kiima-aika. Tätä ei tee muut naaraat ,kuin ihmiset ja jotkut apinat. Kun nainen on ruvennut antamaan uroksille, niin samalla on ruuan saanti helpottunut. Uros on pysynyt maisemissa ja kantanut sapuskaa. Näin sellaisen naaraan jälkeläiset ovat selviytyneet. Koko juttu on evoluutiota.

Kröhöm, lievästi OT, mutta huomautan että:
- MIKROevoluutiolle on todistusaineistoa (lejien värit, koko, elimien detaljit yms. vaihtelee)
- MAKROevoluutiolle ei ole kunnon todistusaineistoa (uusien elimien muodostuminen, muutos "lajista toiseen")

http://www.intelligentdesign.fi
http://id-idea.blogspot.com/
http://www.truthnet.org/Christianity/Apologetics/Evolutiontrue4/

Jaa kauvanko sampo 2045 vm-96 kestää?
pitäs kattoo varmaan kristallipallosta.

Tämmöseen ketjuun pitäis linkittää se 2000-sarjan muutoshistoria. Alkupään koneisiin verrattuna esim. 2000 vuosimalleista alkaen on tehty aika paljon parannuksia. Joskus pyöri semmonen skannattu lista, jossa oli listaus ainakin 2002 asti. Kenellä tallella? (runkopeltejä vahvisteltu, viljaelevaattorin jälkeisen ruuvin käyttö muutettu kulmavaihteelle, syylärin esipuhdistinta paranneltu, moottorin ilmanotto siirretty parempaan paikkaan, ...)

Mulla meni just 700-tuntia rikki (vm.2002), ja melko vähillä vioilla on selvitty: Teräkäytön raidepää, taka-akselin raidepää, silppurihihnan kiristinpyörä, jotain pieniä sähköhäiriöitä, kaatokelan variaattoripyörän sidepultit poikki, huohotinletku hapertunut reikäjuustoksi ja pieniä hydrauliikan vuotoja. Tänä vuonna ainoastaan tuo huohotinputki, muuten toiminut kuin kello. Viljaelevaattorin jälkeisen ruuvin mutkalla oleva käyttöhihna alkaa lähetä käyttöikänsä päätä, muuten hihnat alkuperäiset. Onko nää viat nyt sitten paljon vai vähän - minusta vähän.

Omat kokemukset tavallisesta kultivaattorista on sellaiset, että siipiterällä tai ilman tuppaa levittämään juolavehnän juurakoita - juurakot kietoutuvat terien runko-osiin, näin ainakin neliöprofiilisilla silmukkajousilla. Lieneekö muilla samanlaisia kokemuksia?

Kvik-up -tyyppinen vaattori on sitten asia erikseen. Idea tuntuu hyvältä.
http://www.kvik-up.dk/

Meneekö teillä jyrkällä valetulla pohjakartiolla siilo kuinka tyhjäksi? Täällä tehtiin Reikälevyn Sami-pönttö jyrkimmällä mahdollisella valmistajan ohjeistamalla kulmalla ("profiili C"), ja jonkin verran lapioitavaa jää silti pohjalle, ehkä ainakin 160hl.

Päätyikös lopullisiin hakuehtoihin se ehdotusvaiheessa ollut 17'000€:n yrittäjätulovaatimus? Tuo ohjaa ainakin tuen useimpien sivutoimisten ja "harrastelijoiden" ulottumattomiin.

Itsellä on ajatus pidentää vanhaa kaatosuppiloa. Tilaa saisi tuomalla ulko-ovia ulospäin ja kaivamalla. Suppilon muotona V-pohja suoralla pohjakourulla (tai pieni kallistus), johon työntävä ruuvi puskemaan tavaraa elevaattorin ääreen, missä vasta on lyhyt 45° kaato kohti elevaattorin pohjaluukkua (korotus ei mahdollista).

Moottori täytynee sijoittaa suppilon pohjalle, kun en halua viedä sitä ulos. Sille on tehtävä viljatiivis suojakuori tai sitten suppilon kallistusmuodon taakse piiloon. Moottorin jäähdytys vähän arveluttaa jos sille joutuu tekemään umpikotelon.

Tällä systeemillä on tavoitteena pystyä kippaamaan kerralla isokin kuorma suoraan suppiloon, jota ruuvi sitten syöttää elevaattorille vietäväksi. Ei tarvi jäädä välttämättä kuivurille kuhnimaan kärryn kanssa. Jos intoa piisaa, niin voisi vielä tehdä ilmakanavat suppiloon viljan jäähdyttämiseksi.

Toteutuiko projekti? Otitko kuvia. Kiinnostaisi, kun vastaava suunnitteilla.

Morjens kaikille.
Onko kenelläkään tällä foorumilla olevista tuota Valtran Mezzo sarjan konetta varustettu puutavarakuormaimen normaalilla venttiilipöydällä? Mulla on vissiin vaihtumassa ensinen vallu tuohon sarjaan ja hiukan mietityttää kuinka standardi venttilistö olisi paras asentaa, ettei tarvii ns pyörää keksiä uudelleen! Jos jollakulla olis vaikka kuva laittaa niin ottaisin sen erittäin mielelläni vastaan.

Ison ja pienen takalasin välissä olevan vaakapalkin alapinnassa on 2kpl M8 kierrereikiä, joita voi myös käyttää pöydän asennuskehikon kiinnityksessä. Avatun pikkuikkunan ja hytin runkokehikon väliin jää myös rako, johon voi suunnitella esim. loksahtavat lattaraudan pätkät.

Lainaus käyttäjältä: raktorimies - 26.11.08 - klo:19:32

onkos sille 141:n kaasulle kukaan tehny mitää omaa viritystä, uusissahan  näytti olevan hiukan erilainen liekö sitten parempi? vähä alkaa ahistaa ajella lumia kun kaasu "hyppii". huoltomieskin sano et ominaisuus, jäykempiä jousia kuulemma vaihdettu mutta ei tunnu auttavan sekään. Täytyykö rattori vaihtaa kaasupolkimen takia???

Ei kai se jousen jäykentäminen mitään auta. Jonkinlaista kitkaa pitäisi saada niveliin, jotta asento pysyisi paremmin.

Mie kokheilin sellofaania kojetaulun ja polkimen kammen väliin, mutta vaikutus oli aika olematon. Jotain tujumpaa materiaalia pitäisi olla, esim. pakkausmateriaalina käytettävää solumuovia.

Onko tiedossa hyviä korvaavia aineita tai menetelmiä rypsin rikkatorjuntaan kun Trifulon ja SuperTreflan poistuvat markkinoilta?

Koneviestissä tais olla Tornumin 120(vai 140?)kW radiaattori kuivurin imuaukon eteen, hinta oli luokkaa 1500 euroa. Siihen klapipannu trukkilavalla viereen kiinni suoralla putkella ja tulille!

EDIT: Hinta oli väärin.

Paljonko on tullu maksamaan (lähivuosina) pyöreän pöntön, halkaisijaltaan noin 5,5 metrisen, perustukset? Lähinnä sellaset jotka kyhätty suht tasaselle ja kartio niin jyrkkä jottei tarttis lapioida. Mitä hintaan on sisältynyt? Miten olette käsitelleet kartion?

Tehtiin jonnin aika sitten Reikalevyn SAMI-siilo jyrkimmällä kartiolla (betonipinta). Ja lapioimaan joutuu silti viimeset 5...10 kuutiota. Joka kerta. http://www.reikalevy.fi/Default.aspx?id=342860

Tee sitten tyhjennysruuvin vesitiivistys huolella (joustava liitos) - huomioi, että pitkä tukematon ruuvi täristää tyhjänä.

Lainaus käyttäjältä: fote - 16.04.08 - klo:21:51

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 16.04.08 - klo:19:28

Laahavannaskoneella kylvetään aina muokkauspohjaan ja jos kultivaattori on varustettu perinteisillä kierrejousilla niin tasaisesta työsyvyydestä ja muokkauspohjasta ei voida edes haaveilla. Eli vituiksi menee. Sama on se äkeellä sängen avaaminen, ei tule toimimaan. Jäykkäpiikkinen kultivaattori tai kiekkomuokkari on melkein pakolliset keväällä. Fältit tietty toimii..

Empä oikein tiedä noista kultivaattoreista. Meinaakko että jos kierrejousen päähän vaihtaa hanhenjalkaterän ei tule tasaista kylvöpohjaa 

Ei tule. Koska se kierrejousipiikki joustaa ajettaessa taaksepäin ja mikäli se ei samalla veny, niin se nousee. Katso mitä se piikki tekee ajettaessa, niin huomaat homman käytännossä. Tämä on kyllä taas näitä kysymyksiä, että onko sillä mitään väliä ja kuinka paljon se todellisuudessa kasvustossa näkyy? Riippuu maalajista yms. Mutta teoriassa se menee suurinpiirtein näin.. Siipiterät on kyllä muuten miljoonakertaa paremmat kuin pelkät kierreterät. Petrillä oli hyvä lisäys aiheeseen.

Hanhenjalat parantaa tilannetta, mutta meikäläisen kokemuksen mukaan silmukkapiikkisellä kultilla kun yrittää saveen pienellä työsyvyydellä, niin pakkaa epätasaista tulemaan. Mututuntuma on myös se, että kultivaattorilla täytyy olla työsyvyyttä reiluhkosti, että saa oljen kunnolla sekoittumaan maahan.

Itsellä sama tilanne muuten kuin Fotella, mutta olkia tuli syksyllä osalta sänkilohkoista keräiltyä. Ajattelin ottaa rahtimiehen ajamaan ensin kertaalleen lautasmuokkaimella ja katsotaan sitten millä jatketaan.

Pientä rantasaunaa halajan, mutta kumpi on paree: tynnyri- vai kaponen höylähirsi vai joku muu?