Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Voisiko kyseessä olla tuotannon ohjailu? Tukien ehtoja käytetään ohjailuun, ei niiden tarkoitus ole, eikä saakaan olla, pelkkä tuottajien elintason turvaaminen. Jos olisi, niin tuet haettaisiin sosiaalivirastosta.
[/quote] Aikoinaan Närin Olli kirjassaan Talonpojan asialla mainitsi maatalousneuvonnan ongelmaksi kun toisaalta piti neuvoa miten lisätä tuotantoa ja toisaalta taas hillitä ylituotantoa.. Kirja julkastu 1985, kiva näin korona-aikana lukea ja muistella aikaa enen EU:ta , silloin oli vielä MTK:kin voimissaan
Ei sademäärä yksistään vaikuta satotasoon, vaan sen sateen osuminen oikeisiin ajankohtiin.
Nuo latausvuodet, sanotaan nyt sit vaikka hömppäheinäksi sitä viherlannoitusta, jolla ei ole markkinoita täällä etelässä kun eläintenpitoon ei ole enää kiinnostusta,eikä edes sitä viherjauhotehdastakaan enää, niin nimittäisin myös tavanomaisen puolen väkilannoitteiten ja myrkkyjen oston rahoittamiseksi kasvatettujen hehtaarien olevan hömppää..
Kun unohtaa hanan auki, niin äkkiäkös se 30 tonttulitraa menee rikki. Kauranviljelijälle hyvä uutinen, jos vaikka vielä suoramyyntiä alkaa harrastamaan. Eikö maaseudun tulevaisuuden pitäisi nähdä tällainen hyvänä juttuna, jos kerran kaikki viljelijät ovat tasa-arvoisessa asemassa? 
Joo. mut paljoks vaikka miljoonaan litraan tarvitaan kauraa, vielä jos ne kehittää kevytkauramaidon,, kurrinkin ennen jotkut meijerit pakottivat ottamaan tilalle takaisin, mut nyt se voin ja juuston sivutuote taitaa olla se paras tuote meijereille..
Kaurajuomaa ostettiin kerran yks litran purkki, maistiaisten jälkeen se loppu puoli litraa jäi juomatta ja heitettiin pilaantuneena menemään kun ei kellekkään kelvannut, aika mautonta, ellei suorastaan pahanmakuista litkua se oli.
kiistan yksi alkusyy on juuri se vapaus valita, mikä kenellekin kelpaa? Julkisuuteen noussut kiista helsingin valtuustossa johtui juuri siitä, että liian kalliina pidettyä kauramaitoa ei haluttu esim koulujen ruokaloissa tarjota. Kalliiksi sen telkee koulumaitotuki, jota maksetaan vain maidolle, toki kauramaito on kalliimpaakin. Siksi tuli aloite kaiken maidon kieltämisestä. Kysymys valinnan vapaudesta on ikuinen, tarjotaanko vain yhtä ateriavaihtoehtoa.... entä jos ei pidä hernerokasta, mutta ei muuta ole tarjolla?
Voiko ilmaisen aterian maksaja (kunta/valtio) päättää myös sen sisällöstä? Voidaanko tehdä valtiotason monopoli, että tehdään päätös mitä raaka-aineita tuotetaan, mitä ruokia niistä valmistetaan ja syötetään se, tykkäs siitä tai ei? Näinhän tämä on vuosikymmeniä mennyt, olisko nyt aika päivittää systeemi? Vaatimus kasvisruokapäivästä on paluuta alkuruutuun, silloin poistetaan taas se toinen eli eläintuotevaihtoehto. Kasvis- ja lihanakki, jauheliha- ja soijapihvi, maito ja kauramaito jne laitetaan vierekkäin samaan jakelulinjastoon, siitä voi valita makunsa mukaan. Näin onneksi jo toimitaan monissa paikoissa, ongelmaksi tämä tulee vain, jos siitä halutaan ongelma tehdä.
Johan Markus-setäkin neuvo syömään kaurapuuroa puurona eikä minään liotus-ja huuhteluvetenä.
Ongelma on myös siinä, että yleisölle tarjoillaan maataloustukia, varsinkin kansallisia verovaroilla rahoitettuja sellaisia, sillä perusteella, että ne alentavat kotimaisen ruuan hintaa, vaikka yhä enemmän ne rahat kuluvat luonnonsuojeluun, hiiliviljelyyn, maisemanhoitoon, pieneliöiden hyvinvointiin, kaikkeen muuhun paitsi syötävän kaloriyksikön hinnanalennukseen, ja kaupan ruoka tuleekin enenevässä määrin ulkomailta, koska merkittävän suuri siivu paikallisesta peltoalasta kohta on mykoritsojen ravitsemukseen käytettynä.
-SS-
Unohdat tuosta yhden tärkeän perusteen. Aluepolitiikan ja vaalikarjan. Nyt puhun ajasta jo kauan ennen EUta. Jos olisi haluttu tuottaa ruoka halvalla, tuotanto olisi keskitetty suurin piirtein Pori-Lappeenranta -linjan eteläpuolella ja Pohjanmaan rannikkokaistaleelle. Tällä alueella olisi kehitetty tuotantoa ja tuettu rakennekehitystä, niin saatu tuotos per tukiraha olisi ollut suurin ja tuen tarve vähäisin. Sen sijaan aluepoliittisin perustein tuettiin tuotantoa Utsjoella asti eli kuluttaja maksoi ruoastaan mahdollisimman kalliisti. Kaikki puheet "tuetaan, jotta ruoka olisi edullisempaa" ovat kyllä aika kukkua, kun miettii tukien jakaumaa historiassa ja nyt. Kyllä rahat menevät aluepolitiikkaan ja vaalikarjan ruokintaan. Punamulta sulle - mulle -systeemeineen, iltalypsyineen ja tavoitehintaneuvotteluineen oli paitsi kuluttajalle äärettömän kallista, myös maataloudelle tuhoisaa.
Närin Olli jo 80-luvulla kirjassaan Talonpojan asialla kirjoitti: Valitettavasti merkittävin alue on Suomessa varmasti Vaasa,Jyväskylä, Lappeenranta linjan eteläpuoli. Se alue on nyt lypsetty kuiviin, koska sen painoarvo poliittisesti on paljon vähäismpi kuin viivan pohjois-ja itäpuolen painoarvo..
MTK:n toimesta toteutettiin ne valtavat maatalouen sisäiset tulonsiirrot, joilla koko1970-luvun ajan siirrettiin Etelä-Suomesta pääomiaKepun tukialueille
Tämä siis lainaus Närin kirjasta, ei minun keksimääni..
Mitäs jos lopetettaisiin kaikki yli oman tarpeen tuottaminen, tilojen kesken vain elintarvikkeitten vaihdantaa ilman mitään välikäsiä..
Mitäs sitten jos omat pellot ei riitä tuottamaan kaikkea, saanko pakkolunastaa naapurin pellot? 
Sitä pitäs olla silloin sitä Saarijärven Paavon henkeä"veihän naapurimme touon halla#
Mitäs jos lopetettaisiin kaikki yli oman tarpeen tuottaminen, tilojen kesken vain elintarvikkeitten vaihdantaa ilman mitään välikäsiä..
Ennen EU:ta pärjättiin ilman tukia tuotteitten myyntihinnalla, nyt tämä systeemi mahdollistaa raaka-aineitten tuottamisen vaikka tappiollakin elintarviketeollisuudelle, sekä tuotantopanostenkin korkeat hinnat..
SMP ja Vennamo puolustivat hienosti itse luomiaan siirtolais- ja veteraanitiloja. Kieltämättä hidasti rakennemuutosta turhaan ja olisi pitänyt lopettaa jo aikaisemmin, ei niillä tiloilla loppupeleissä ollut jatkomahdollisuuksia. Nyt muodostuu samanlaisia "tukitiloja", joissa elinkelpoisuus loppuu samalla, jos tukijärjestelmäkin loppuu.
Kyllä se oli Maalaisliitto joka loi nämä tilat, Virolaisen Jussikin eräässä puheessaan mainitsi että meidän on ajateltava tilakoon suunnittelemisessa poliittista eikä taloudellista optimikokoa. Vasta 50-luvulla kun Maalaisliitossakin aijottiin siirtyä siihen taloudellisempaan kokoon tuli Vennamolle sauma perustaa uusi puolue puolustamaan näitä 40-lukuisia pientalonpoikia jonka jälkeen maalaisliittokin joutui perääntymään kylätilasuunnitelmistaan..
Hakiko joku pinta-alalisää tuet edellä ja piti tarkoituksella tilansa pienenä kun uskoi, että pinta-alalisää maksetaan maailman loppuun asti??
[/quote]
Kyllä siihen aikan poliitikotkin (eräässä puolueessa) halusivat pitää tilakoon pienenä ja tilojen määrän suurena.Esim . valtion lainoituksella pidettiin laajentajia kurissa..
Ai Sampot ovat edelleen ruumenien säkittäjiä..
Jossain tekniikan voittokulku kirjasarjassa 30-luvulta mainittiin Saksassa käytettävän pelkästään alipaineella kuivaavia kuivureita. Nämä meikäläiset kylmäilmakuivurithan puhaltavat vain kosteutta viljakerroksessa eteenpäin kunnes puhallus läpäisee kunnolla koko satsin, toista se olisi jos kosteutta imettäisiin koko ajan poispäin lavasta tai kaapista
Parhaat ranskalaiset saa nakkikioskilta..
60-vuotta sitten aloin kuivuriurani Suomen puhallintehtaan 2-kaappisella kuivurilla. Kun toisen kaapin satsi tuli kuivaksi niin käännettiin luukut niin että jäähdytysilma imettiin sen läpi ja kuumavesiradiaattori oli kaappien välissä lämpöä antamassa. Siinä tuli hyödynnettyä sen toisen kaapin jäähdytysilmakin. Sen radiaattorin vesi kuumennettiin tavallisella isolla keskuslämmityskattilalla, oli vaan varottava ettei päässyt vesi kiehahtamaan, tuli ilmalukko sinne radikkaan silloin..
