Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 11 12 [13]

Viestit - taneli

Amazone UF 1201 15 m Q-Plus-puomistolla tyhjäpainoa 368 kg, Amazone UF 1501 18 m Super-S-puomistolla tyhjäpainoa 508 kg.
Ei tuossa nyt kovin paljon tyhjäpaino nouse. Toki raskaampi puomisto on kauempana.
Nuo siis puomin painot, vai puuttuuko ykkönen edestä?

Hankkijan sivuilta katsoin ''Paino säiliöt tyhjänä'', eihän tyhjä muovipönttö paljon paina.

Katsoin jostain saksankielisestä manuaalista, nuo on peruskoneen painot ilman puomistoa.
Puomisto painaa leveydestä riippuen 415-611kg

Tuolla, sivut 46-47  :D
http://et.amazone.de/files/pdf/mg3167.pdf

En tuota tarkemmin ajatellut, mutta vähän kevyeltä kyllä kuulostikin.
Amazone UF 1201 15 m Q-Plus-puomistolla tyhjäpainoa 368 kg, Amazone UF 1501 18 m Super-S-puomistolla tyhjäpainoa 508 kg.
Ei tuossa nyt kovin paljon tyhjäpaino nouse. Toki raskaampi puomisto on kauempana.
Nuo siis puomin painot, vai puuttuuko ykkönen edestä?

Hankkijan sivuilta katsoin ''Paino säiliöt tyhjänä'', eihän tyhjä muovipönttö paljon paina.
Amazone UF 1201 15 m Q-Plus-puomistolla tyhjäpainoa 368 kg, Amazone UF 1501 18 m Super-S-puomistolla tyhjäpainoa 508 kg.
Ei tuossa nyt kovin paljon tyhjäpaino nouse. Toki raskaampi puomisto on kauempana.

Mitä se 900-litran ylö painaa? Siinähän on vieläpä puomistokin aika hippoinen.

Kyllä se varmaan alle 300 kg jää. Puomit voi olla 50 kg.
Amazone UF 1201 15 m Q-Plus-puomistolla tyhjäpainoa 368 kg, Amazone UF 1501 18 m Super-S-puomistolla tyhjäpainoa 508 kg.
Ei tuossa nyt kovin paljon tyhjäpaino nouse. Toki raskaampi puomisto on kauempana.
Ylön pönttö ei ole erityisen litteä verrattuna esim Amazonen pönttöön, 10 cm painopisteen etäisyydessä tekee jo paljon.

Tästä päästäänkin kysymykseen, minkä kokoisia pönttöjä Valtra 900 / A95:n perään on onnistuneesti laitettu?
Myönnetään, tuo 21 m on vähän toiveajattelua. 15 m on ihan realistinen, 18 m mahdollinen. Painopiste ratkaisee.
Nostolaiteruiskua olen vaihtamassa, leveys 15, 18 tai 21 m. Koneenkantaja on kotimainen A-95, eli painoa ei passaa olla paljoa, 900 litran ylö jättää etupyörät kevyeksi.
Vanhassa ylössä vakaajaa on ollut kiinteä ainakin viimeiset 10 vuotta ja puomi joustaa lähinnä hitsisaumoista. Amazonen puomin vakaajan toimivuutta olen kuullut kehuttavan, muista ei ole tietoa.
Löytyykö kehuja muiden valmistajien puomeille?

Mitä arvon raati on mieltä ilma-avusteisista, siis puhallinruiskuista. Onko merkittävä hyöty esim. ilma-avusteisiin suuttimiin verrattuna?
Ilma-avusteista ruiskua on tälläkin areenalla kehuttu, mutta kai siinä jotain huonoakin on, kun niitä ei juurikaan ole.
Aika harvalla valmistajalla tuntuu olevan ilma-avusteisia ruiskuja. Googlettamalla löytyi vain Hardi ja Toselli.
Rajalan luomuopus vaikutti ihan asialliselta. Kyllä maa pitää kunnossa olla, vaikkei luomussa olekaan. Siinä meneekin muutama ilta, kun tuon ajatuksella lukee.

Köpän kirjaa ei taida enää saada mistään.

Typpeä ja fosforia en näkisi niinkään ongelmana, molempia saa peltoon pussista tai eloperäisenä, sen mitä laki sallii.
Osittain sen takia, kun laki ei salli enempää, niin kaikki muut ravinteet jäävätkin sitten vähemmälle huomiolle.

Mulla on vähän sellainen epäilys, että hyvä viljelyopas hyödyttäisi ympäristökin enemmän, kuin tukioppaan tavaaminen ja typen ja fosforin maksimimäärien laskeminen.
Onko olemassa nykyaikaista versiota 'Maamiehen käsikirjasta', jossa olisi kerrottu mainoksia syvällisemmin maanviljelystä? Haussa on mm. kationinvaihto, lehtilannoitus, ravinteiden suhteet, eli miten maa 'toimii' ja mitä huonoille pelloille pitää tehdä, että siellä kasvaa muutakin kuin rikkaruohoja.
Kaipa noita asioita on jossain tutkittu ja kirjattu.

Mitä kirjoja ja lähteitä Viikissä käytetään?
Kasvintuotanto / Vs: Öljypellava?
: 08.05.10 - klo:22:50
Plussia
+ Kiva kylvää, viime keväänä 16ha ilman lannoitepuolen/siemenpuolen tankkauksia.
+ Ei paljoa ruiskutuksia, vähän MCPA:ta roskille.
+ kiva kattella sinisiä kukkia kesällä

Miinuksia
- kallis siemen
- puinti liki mahdotonta, jos kasvustossa vähääkään kosteutta.
- On niin valuvaa tavaraa, että Mepun vaunukuivurin ympärillä oli parisataa kiloa pellavalimaa sateen jälkeen.
Kasvintuotanto / Vs: Kuituhamppu ?
: 07.09.09 - klo:08:59
Mistäs meinaatta siementä saada?
Tässä hieman omia kokemuksia.

Saa ajouraopastimen halvallakin. Käytettävyys voi olla eri asia.

10 vuotta vanha läppäri 0€
virtalähde n. 100€
USB GPS vastaanotin kärkkäiseltä 40€
FarmerGPS softa 350 Kanadan dollaria
lisäksi jatkojohto gps-vastaanottimeen ja teline traktoriin.

Kännykän (HTC) ulkoisella GPS-antennilla ja Guidomat (demoversio) softalla pääsi peräkkäisillä ajoilla noin 30 sentin tarkkuuteen.
Vanhalla Garmin käsi GPS palikalla läppärillä ja FarmerGPS softalla tarkkuus oli luokkaa 10 metriä.
Samaan tarkkuuteen pääsi navibe USB palikalla (50€). Ylivieskan kärkkäiseltä löytyi joku USB palikka (mallia BU-353 40€), jolla sitten pääsikin peräkkäisillä ajoilla tuonne parinkymmenen sentin tarkkuuteen.

Guidomat, joka on myös agrimarketin kauppaamassa F@rmphonessa, saa nykyään näköjään myös PC:lle. Tuon vois vielä kokeilla.
Syksyllä, kun noita kokeilin päädyin kuitenkin FarmerGPS softaan, koska siinä on samassa pinta-ala mittaus ja ajo-opastus. Siihen saa myös erillisraudalla työkoneen ohjauksia. PC:n käyttöön päädyin kännykän pienen näytön takia. 14" näytöltä on helpompi seurata, kuin 3".
Kunnollisen GPS-vastaanottimen löytäminen osoittautui mahdottomaksi. Yhden (en nyt muista minkä) maahantuojalta kyselin, mutta ei ollut kiinnostunut myymään yhtä kappaletta.
Tarkkuus halvassakin vastaanottimessa voi yltää kaupallisten ajo-opastimien luokkaan, mutta nopeus ei. Jos kunnollinen vastaanotin pääsee 5Hz:n jopa 10Hz:n päivitustaajuuteen, tuossa halvassa se on noin 1Hz. Hitaus vaikeuttaa käyttöä.

Käyttö ei oo helppoa ei.
Läppäri sijoitettuna sinänsä hyvälle paikalle vasemmalle puolella, on kuitenkin hieman hankala seurattava. Kaupallisten ajo-opastimien ledinäyttö tuulilasissa on varmaan helpompi seurata. Ohjelma kyllä kertoo äänelläkin pitääkö mennä vasemmalle tai oikealle, mutta ei kuinka paljon.
Vastaanottimen asennuspaikallakin on varmaan merkitystä. Itse laitoin vastaanottimen suurinpiirtein taka-akselin kohdalle, mikä ei tuntunut loppujen lopuksi hyvältä paikalta. Etupyörät saattavat olla jo kaukana "uralta", ennen kuin ohjelma sen huomaa. Seuraavaksi koetan laittaa vastaaottimen mahdollisimman eteen. Vastaanottimen hitaus myös vaikeuttaa uran seuraamista. Suoran uran seuraaminen onnistuu kohtuudella, varsinkin jos voi seurata pellossa olevia jälkiä. Käyrän linjan seuranta on liki mahdotonta, mutkat kasvavat koko ajan vaan suuremmiksi.

Tarkkuus riitti ainakin paskan levityksessä vierekkäisillä ajoilla hyvin. Päivän mittaan GPS sijainti heitti kuitenkin (esim. sillan kohdalta kuljettaessa) parikin metriä. Ja huonona aikana päivästä paikka heitteli puolikin metriä paikallaan ollessa.
Itse kokeilin viime vuonna ensimmäistä kertaa propionihappoa. Hyvin säilyi tähän asti.
Kallistahan tuo propionihappo on, mutta silti halvempaa kuin kuivatus.
Ainut ongelma oli suht kosteana puidun viljan huono valuvuus vasaramyllyn imukärsälle.

Rupesin vain miettimään, että voisiko tuon jauhatuksen tehdä ennen hapotusta ja säilöntää. Sitten vois vain kauhalla lusikoida apevaunuun.
Onkos kellään kommenttia säilyykö jauhettu ja propionihapotettu vilja?
Sivuja: 1 ... 11 12 [13]