Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Aiheet - taneli

Bensavehkeitäkin on ja mietin tuossa, jos bensallekin olisi oma tilasäiliö. Pieni sellainen 100 - 200 litraa ja siihen joku pumppu. Semmoinen olisi hyvä, joka mahtuisi farmarin perälle tankkauskeikkaa varten, tai vähintäänkin peräkärrylle.
Dieselille on kaikenlaisia säiliöitä, mutta bensalle en ole nähnyt 20 litran kanisteria suurempia. Taitaa vaatimukset olla vähän erilaiset myös pumpulle Onkohan semmoisia olemassa?
Olisi tarve saada 6850 Valtraan 1-toiminen sähköohjattu hydrauliikkalohko.

Onko joku moista rakentanut?

Toinen vaihtoehto voisi olla jokin toimilaite, joka mekaanisesti liikuttaa vipua.
2000 vuoden hitec Valtra. Majakan Johto liitin X22 löytyi kopin nurkasta, mutta katkaisijan paikkaa en löytänyt. Luulisi siellä olevan katkaisijallekin johdot. Uudemmissa katkaisijan paikka lienee b-pilarissa, mutta tässä ei tuota riviä vielä ole.
Puskurisiilo, tuulettuva siilo, märkäsiilo, millä nimellä nyt kulkeekin.
Kanttinen elementti tai pyöreä pohjakartiolla.
Vaihtoehtoja on muutamia, mutta onko kokemusta, miten märällä vielä toimii ja ei toimi?

Lähtökohtana mietin, että hyvänä päivänä saderintaman uhatessa pystyisi puida ehkä 100 tonnia vehnää. Siitä tulisi 125 - 135 m3 tilavuudeksi, ehkä vähemmänkin riittäisi.
Tuossa kun tuli puheeksi Miken Idealin palo ja Youtube kanava, niin laitetaan nyt sitten listaa muistakin mahdollisesti seurattavista kanavista.
Ei missään järjestyksessä, enkä nyt kommentoi kanavien sisältöä:

Mike Mitchell https://www.youtube.com/channel/UCRDywryGtWBmac-O4AReYpA
Brian's Farming Videos https://www.youtube.com/channel/UC-EG_CvvgYBPUVLZ4-ReGmQ
Haaralan tila https://www.youtube.com/channel/UCTHNrMZKneVBo1VSFiENTSg
Harry's Farm https://www.youtube.com/channel/UCFNRLTPU9263dTOYgrVcnHw
K O N E O S A S T O https://www.youtube.com/channel/UCjrILwsJX8XcovHYiBh00Hg
Millennial Farmer https://www.youtube.com/channel/UCp0rRUsMDlJ1meYAQ6_37Dw
Nick's Farm https://www.youtube.com/channel/UC7nl2GHj4Ejyj0jk7OJ7MuA
Stoney Ridge Farmer https://www.youtube.com/channel/UCQVGf64a6nqKhgR9eKCUY4A
Welker Farms https://www.youtube.com/channel/UCtKUW8LJK2Ev8hUy9ZG_PPA
onelonelyfarmer https://www.youtube.com/user/onelonleyfarmer
Harmless Farmer - Andy Detwiler https://www.youtube.com/channel/UCf87zCcTx0fIoYrqqx_Ut5A
Taas meni vaihtoon Sampo 2045 puintikelan remmi. Tuntuu, että noita on nyt mennyt useampi vuodessa. Puintimäärät nyt ei ole niin suuria, että ei ole normaalia kulumista.
Ihmettelenkin, mikä noita remmejä niin paljon syö. Nyt oli meni kovassa ruiskasvustossa, mutta ei vielä käynyt moottorin tehot pieneksi. Ymmärtääkseni sama remmi on myös suuremmissa (ainakin 2000-sarjan) Sampoissa.
Hajoaako remmi, jos oli liian kireällä?
Hihnapyörän poskissa on tietty pientä pintaruostetta. Voisiko se syödä remmin nopeasti?
Amerikassa tuntuvat käyttävän yliajettavia mattokuljettimia viljakärryjen purkuun. https://images.app.goo.gl/rENtERuj9PRTL7Ui6
Tuon tyyppinen ei tarvitsisi niin korkeaa mäkeä tai monttua kuin kaatosuppilo.

Suomessa en ole moisia nähnyt, enkä äkkiseltään euroopastakaan löytänyt ainakaan käytettyjä. Onkohan raatilaisista kuukaan törmännyt tuollaisiin?
Tuommoinen 80-luvun kaasulla käyvä trukki.
Moottori on Toyota 5R, ilmeisesti myös Toyota Crownissa on käytetty tuota samaa konetta.
Meinaa vaan järki loppua tuon kanssa.

Ongelmana on nyt viimeaikoina ollut olemattoman huono käyntiinlähtö kylmänä. Lähtee kyllä käyntiin, kunhan on lohkolämppärissä. Eilen vein lämpimään tilaan (n. 15 C), mutta ei vain lähtenyt tänään enää käyntiin.
Startatessa pyörittää hyvin, mutta ei vain tahdo lähteä käyntiin, saattaa sekunnin verran käydä, mutta ei jaksa pysyä käynnissä. Tuntuu että ei oikein kestä antaa kaasu, mutta tyhjäkäynti ei jaksa pyörittää.
Tosiaan kun on roikassa ja lähtee käyntiin, niin ei oikein aluksi kestä kaasutella, muuten rupeaa katkomaan käynti. Lämmettyään käy hyvin. Jos antaa käydä tyhjäkäynnillä, hetken päästä rupeaa taas kakomaan, silloin auttaa varovainen kaasuttelu.
Tähän asti on talvellakin lähtenyt hyvin käyntiin, kunhan vain startti on jaksanut pyörittää.

Kaasua on, kokeilin vielä täydellä pullollakin. Kaasulinjan ruostemoskasuodattimen putsasin. Höyrystimen olen avannut ja puhdistellut, eipä siellä mitään vikaa näkynyt. Höyrystimellä on magneettiventtiili, mikä nappia painamalla päästää kaasua, normaalisti auttaa kylmäkäynnistyksessä, nyt ei. Sen toiminnan kuulee, kun kaasu kohisee kaasariin. Höyrystinhän tuossa on sellainen, missä vesi kiertää. Höyrystimeltä on putki kaasarille ennen kaasuläppää. Kaasun säätö toimii alipaineella kaasarin kurkusta. Kaasulinjasta siis tulee kaasua.
Bensalla tuota joskus yli 10 vuotta sitten kokeilin käyttää, kun siinä kerran on normaali kaasari, mutta silloin päädyin siihen, että bensapumppu ei pyöri.
Virranjakajassa on alipaineella toimiva ennakon säätö. Säätö liikkuu hienosti kaasuteltaessa. Siinä on myös jonkilainen säätöruuvi ennakolle. Kokeilin ruuvata sitäkin edestakaisin, mutta ei sillä tuntunut olevan vaikutusta käyntiin.
Tulpat vaihdoin uusiin. Kipinää antaa, ainakin jonkinmoisen.
Jakopää taitaa olla hammasrattailla, ehkä.
Venttiilien kunnosta ja välyksistä en tiedä.

En ole pahemmin kipinäkoneiden, varsinkaan kaasarivehkeiden kanssa pelannut.
Tuon käynnistymättömyys on sen verran kummallista, että alkaa jo mennä akateemisen mielenkiinnon puolelle.
  • Miksi koneen pitää olla oikeasti lämmin, että se käy, 15 C ei riitä.
  • Oire on seuraus jostain, mutta mikä on syy.
  • Kaasua tulee, mutta jostain syystä se ei syty. Voisiko se johtua jostain syystä, minkä seurauksena kaasun pitää olla riittävän lämmintä, että se syttyy.
  • Mikä on voinut muuttua, niin että moottori ei lähde käyntiin.
Kasvintuotanto / maa, ravinteet ja muokkaus
: 01.12.17 - klo:21:32
Selvinpäin puolijauhoista tajunnanvirtaa...

Katselin tuossa puintien jälkeen kasvien juuria. Matalajuurinen kasvi ei pehmeällä rapamaallakaan mennyt syvälle, pienet n. 5 cm ja isot max 20 cm, mitään kovaa paikkaa ei siis ollut, mihin juuri olisi törmännyt. Tuokin oli paskanajon jälkeen kynnetty, yritetty matalaan kyntää, mutta painuuhan se pyörä pehmoisessa. Käytännössä se kasvien ravinteet siis käännettiin sinne pohjalle, mihin juuret ei edes uletu. Kuitenkin kasvukauden alussa näkyi selvästi syksyinen paskakasan ja kalkkikasan paikka. Mistä se kasvi tiesi, että siellä 15 sentin päässä on ravinteita odottamassa, kun juuret eivät sinne vielä voineet ulettettua? Onko madot ja muu pieneliöstö tuoneet niitä ravinteita talven aikana ylemmäs, vai onko kynnössä osa ravinteista jäänyt kuitenkin pinnan lähelle?

Lähdetään olettamuksesta, maan pieneliöstö ei ole routaisessa maassa ehtinyt paskaa levittää, sekä kyntö on sekoittanut ravinteita lähelle pintaa. Suurin osa ravinteista on siis kuitenkin painunut pohjalle, voisi siis luulla, että lähemmäs pintaa sekoitetut ravinteet olisi paremmin kasvukaudella käytössä. Pakkoko niitä ravinteita on siis sinne pohjalle kyntää?

Entäs jos sen paskan levittää siihen pintaan ennen kylvöä. Kylvinkoneen vantaa sitten sekoittaa paskaa vähän syvemmälle, mutta suuri osa jää pinnalle. Olikos tuo edes sallittua, oraille ainakin saa levittää, mutta sitten kaikki ravinteet jää pintaan, enkä mitenkään jaksa uskoa, että typpi ei haihtuisi siitä ihan hukkaan.

Entäs sitten lautasmuokkari, kevytmuokkari, vai mikä sen nimi nyt sitten onkaan. Sen ainakin rikkoo ja sekoittaa olkimassa ja mättäitä lähelle pintaa. Pinta on vaan sen jälkeen liian epätasainen. Multivan lautasmuokkarilla ajelin syksyllä sänkiä ja sänki kyllä sekoittui pääosin, keväällä paskanajossa pompotti aika paljon. Ehkä kuivemmissa olosuhteissa jälki olisi tasaisempi.

Kultivaattoria en ole kokeillut, sekoittaa ainakin jonkin verran. Se ei taida syksyllä riittää paskan multaukseen? Toimiikohan kultivaattori yleensäkään rapamailla ja villiheinämättäissä?

Jyrsin varmaan sekoittaa, mutta siitäkään ei ole kokemusta. Vähän samaa tyyliä olisi semmoinen kuokan tapaan toimiva, nimeä en nyt muista, jossain lehdessä joskus sellainenkin keksintö oli.

Sitten on vielä isompikiekkoinen kiekkomuokkari, siitäkään ei ole kokemusta. Niillä pitäisi kuitenkin päästä parhailla jopa 20 senttiin asti. Nuovaan vaatii paljon vetotehoa. Sitten kun tuollaisen lautasmuokkarin upottaa sinne viimeiseen märkään nurkkaan, niin lähteekö se sieltä kaivinkoneellakaan.


Tuskin mikään tapa on täydellinen kaikkiin olosuhteisiin. Mikä on riittävän hyvä menetelmä ja riittääkö jos ei valitse paikkein pahinta vaihtoehtoa. Pahimmista tintta-minuuttisavista ei ole kokemusta, mutta kovimmissa savikoissa pahin on ollut märkänä kynnetty, joka on sitten kuivunut liikaa, sitä louhikkoa ei sitten enää rikota. Eikä se rapamaillakaan märjässä sotkeminen ole hyväksi ollut, muuten ei ole kuin mättäistä haittaa.
Semmoinen aivopieru pääsi korvien väliin, jotta:
Laitetaan ruiskun puomiin roikkumaan metallitanko. Takarenkaan jälkeen kiekkoleikkuri maadoituselektrodiksi. Jokin ylisuuri neon-muuntaja antamaan virtaa. Kytketään kiekkoleikkurin ja puomissa oleviin tankoihin kiinni. Sitten ajelemaan pellolle ennen valvatin ja muiden pitkien pirulaisten kukintojen kehittymistä ja annetaan niille kunnon sähköisku.
Toimii -- ehkä, -- ehkä ei.
Vaarallinen?? --Niinhän ne muutkin myrkyt.
Tulipa tuossa taas huomattua, että Valtran ratissa on 3-4 senttiä klappia kehältä mitattuna. Pellollahan tuota ei huomaa, mutta tiellä vähän häiritsee.
Onkohan urakkamiehet viritelleet ohjausta, vai onko kädet vain oppineet ottamaan klapin huomioon.
Kasvintuotanto / Hukkakaura ja siemen
: 30.07.17 - klo:15:05
Katselin tuossa arkistoista keskusteluja hukkakaurasta ja siemenistä. Muutama kirjoitus oli varmana pidetystä siemenen mukana tulleesta hukkaukaurasta.

Mikähän mahtaa olla hukkakauran siemenen leviämistie? Siis muu kuin pellossa oleva saastunta ja lintujen levittäminä.
Kerran ehdin huomata, kun rehuohrapellossa meni hukkakaura puimuriin ja seuraavana vuonna oli sitten samassa kohdassa useampi yksilö. Ainakin ohran puinnissa merkittävä osa menee siis puimurin läpi. Kuinkahan lie kauran puinnissa, paljonko menee suoraan peltoon ja paljonko menee laariin jyvien joukkoon?

Katsotaan sitten siemenpuolta. Hehtaarille jos kylvetään 5 miljoonaa siementä ja jos siemenerässä on 1 miljoonasta hukkakaura, niin 5 hukkakauraa puhtaalla pellolla on jo selvä saastunta.
Jos vaikka yhdestä hukkakaurapuskasta saa 100 siementä ja nuo kaikki menisivät kauran jyvien joukkoon. Kuivaajan esiputsari varmaan ottaa osan siemenistä pois, jäljelle jäisi vaikka 50 kappaletta. Hehtaarin alalta olisi nyt saatu 3000 kg kauraa ja 50 kpl hukkakauraa. Kauran tjp vaikka 40 g/1000 siementä.  => 75 miljoonaa kappaletta kauran siemeniä ja 50 hukkakauran siementä. Alle 1 mijoonasta hukkakauroja. Tuossa olisi nyt sitten 15 hehtaarin siemenet, eli 3,33... hukkakauraa / ha, josta se yksi jää pienenä löytymättä ja kiertokulku jatkuu.

Onko nyt edes periaatteessa mahdollista saada lajittelulla kaikkea pois, jonka pitoisuus on alle 1 miljoonasta? Seulalla hukkakaura ei varmaankaan erotu. Ilmalla ainakin osa erottuu, vai lähteekö peräti kaikki. Pystyykö edes värilajittelija erottamaan hukkakauraa?

Nyt kun olen itselleni lajittelun mahdottomaksi uskotellut, palataan leviämiseen. Pitkät hukkakaurayksilöt on helppo löytää. Toisaalta on myös normaaleja kaurayksilöitä, jotka ovat myös päätä pidempiä muihin verrattuina. Sitten on niitä pieniä yksilöitä, joita löytää jos löytää. Ihmettelen, jos hukkakaura ei jalostu lyhyemmäksi, jolloin sitä ei saa kitkettyä. Mutta eihän siemenpellossa hukkakauraa ole koskaan ollutkaan, eihän...

Tajunnanvirran (vääräkö) jotopäätös. Kaurapellot eivät ole täynnä lyhyitä hukkakaurayksilöitä, koska ne eivät mene puimurin laariin JA esiputsari vie ne pois JA lajittelijan ilmaerotus vie loputkin JA siemenviljelijät ovat erehtymättömän täydellisiä työssään JA hukkakaura on vain näköharha silmässä, tai sitten ei.
Nostolaiteruiskua olen vaihtamassa, leveys 15, 18 tai 21 m. Koneenkantaja on kotimainen A-95, eli painoa ei passaa olla paljoa, 900 litran ylö jättää etupyörät kevyeksi.
Vanhassa ylössä vakaajaa on ollut kiinteä ainakin viimeiset 10 vuotta ja puomi joustaa lähinnä hitsisaumoista. Amazonen puomin vakaajan toimivuutta olen kuullut kehuttavan, muista ei ole tietoa.
Löytyykö kehuja muiden valmistajien puomeille?

Mitä arvon raati on mieltä ilma-avusteisista, siis puhallinruiskuista. Onko merkittävä hyöty esim. ilma-avusteisiin suuttimiin verrattuna?
Ilma-avusteista ruiskua on tälläkin areenalla kehuttu, mutta kai siinä jotain huonoakin on, kun niitä ei juurikaan ole.
Aika harvalla valmistajalla tuntuu olevan ilma-avusteisia ruiskuja. Googlettamalla löytyi vain Hardi ja Toselli.
Onko olemassa nykyaikaista versiota 'Maamiehen käsikirjasta', jossa olisi kerrottu mainoksia syvällisemmin maanviljelystä? Haussa on mm. kationinvaihto, lehtilannoitus, ravinteiden suhteet, eli miten maa 'toimii' ja mitä huonoille pelloille pitää tehdä, että siellä kasvaa muutakin kuin rikkaruohoja.
Kaipa noita asioita on jossain tutkittu ja kirjattu.

Mitä kirjoja ja lähteitä Viikissä käytetään?
Sivuja: [1]