Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 11

Viestit - taneli

A-95:lla menee 901 15m q-puomilla, kun keulalla on lisäpainoa, tai suolavesi eturenkaissa.
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2020
: 13.04.21 - klo:09:00
2 viikkoa sitten Ceylon näytti varsin hyvältä ja vihreältä. Viikko sitten oli paljon ruskeaa, juuri lumen alta paljastuneet vain vihreinä. Tänään näytti taas vihreämmältä ja pahimmissakin paikoissa näkyi uutta kasvua. Vähän ehkä on pahimmat harventuneet. Vieläkin on metsän reunoissa lunta.
2000 vuoden hitec Valtra. Majakan Johto liitin X22 löytyi kopin nurkasta, mutta katkaisijan paikkaa en löytänyt. Luulisi siellä olevan katkaisijallekin johdot. Uudemmissa katkaisijan paikka lienee b-pilarissa, mutta tässä ei tuota riviä vielä ole.

Saman vuoden linkku-HiTecissä se on mittariston oikealla puolella olevassa pystyrivissä ylimmäisenä.

Kiitos. Sieltähän se löytyi S6. Oli vedetty nippusiteillä pohjalle kiinni. Sivupaneeli irti, niin pääsi käsiksi.
2000 vuoden hitec Valtra. Majakan Johto liitin X22 löytyi kopin nurkasta, mutta katkaisijan paikkaa en löytänyt. Luulisi siellä olevan katkaisijallekin johdot. Uudemmissa katkaisijan paikka lienee b-pilarissa, mutta tässä ei tuota riviä vielä ole.
Jos lattialämmitysputket laittaa, purkaa sitten vanhan tai valaa uutta päälle, niin mietinpä vain, miten putkien kanssa käy.
  • Kun lattiaan pultataan jokin kiinni. Jos etukäteen on tiedossa, mihin pultataan, niin ongelmaa ei ole. Mistäs sitä kaikista tulevista pulttaustarpeista tietää.
  • Noin isossa lattiassa tulee melkein väkisinkin halkeama, tai ainakin liikuntasauma tarvitaan. Mitäpä lämmitysputket noista railoista tykkää?
Luovutin jo koko idean suhteen.
Hain kuitenkin vielä englanniksi. https://www.sukup-eu.com/en/products/flat-storage/
Tämä on varsin mielenkiintoinen ratkaisu, kumma ettei näitä Suomessa on näkynyt.
Esite on näköjään suomeksikin. https://www.sukup-eu.com/media/2180/sukupeurope_planlager_finsk.pdf
Näyttää pohja kestävän ajelua. Oliskohan päällilauta 35-40 mm ja runko noin 40 cm välein. Mitenkähän paljon 35 mm lauta kestää kuormitusta 40 cm välillä.

Muitakin näkyy olevan. https://www.svw2000.co.uk/challow_crop_storage

Tuommoinen ilmalattia voisi olla pienen kaatosuppilon vieressä, johon sitten voi kauhalla työnnellä tavaraa. Ja pienellä tarkoitan vain lattiaan upotettua kuljetinta.

Pelkkä kasa betonilaatalla lämpenee aika äkkiä. Varsinkin kumina yms. erikoisemmat.
Yksi puhalluskärry onkin toiminnassa ja on toimiva systeemi, mutta liian pieni. Puhalluskärryjä pitäisi olla monta, tulee äkkiä kalliiksi.

Katselin vähän, mitä puintikosteus on ollut ja pääosin menee 20 ja 30 välille, pahimmat 40 % luokkaa. Alle 1/3 menee alle 20 %:n. En nyt ihan tarkkaan laskenut.
Silloin, kun puskurivarastoa todella tarvitsee, niin puintikosteus on helposti liian korkea.

Amerikan maalla 'Wet bin' tuntuu olevan normaali käytäntö. Kartiopohjaisia siiloja ja tasapohjaisia puhallussiiloja. Onko maissi sitten helpommin juoksevaa märkänäkin. Ja onkohan vehnän viljely sitten sellaisilla alueilla, missä ei paljoa tarvitse kuivata.

Märkä vehnä taitaa olla pahinta, sen kun saa kulkemaan, niin menee muutkin. Viljakerroksessa ei saa olla liikaa paksuutta, tai painetta pitää olla paljon. Ilman kulku ei taida olla suurin ongelma, vaan purku. Siiloon kun pullamössö jämähtää, niin sitä ei sieltä pois saa. Jossain englantilaisessa jatkuvatoimisessa kuivaajassa oli muistaakseni pohjakuljetin suomupellin päällä, semmoinen luulisi toimivan, mutta paljon tulee osia ja kustannukset karkaa. Ehkäpä jokin etukuormaajalla purettava systeemi, missä on puhalluspohja, vaan tuleeko siitä vain hiirien ja rottien taivas.
Puskurisiilo, tuulettuva siilo, märkäsiilo, millä nimellä nyt kulkeekin.
Kanttinen elementti tai pyöreä pohjakartiolla.
Vaihtoehtoja on muutamia, mutta onko kokemusta, miten märällä vielä toimii ja ei toimi?

Lähtökohtana mietin, että hyvänä päivänä saderintaman uhatessa pystyisi puida ehkä 100 tonnia vehnää. Siitä tulisi 125 - 135 m3 tilavuudeksi, ehkä vähemmänkin riittäisi.
Proagrian tentin tein. Aikaraja oli tentissä, olisko ollut ½ tuntia tai tunti.
Kysymykset oli osittain vähän kompatyyppisiä, paljon vaikeampi kuin aikaan paperitentti. Kaikki vastaukset ei tarvitse olla oikein.
Tentin aikana aloitin katsomaan luentoja ja läpi meni, kannattaa ehkä kuitenkin kuunnella ne luennot ensin.
onkohan nuita piankin saatavissa avolavoina?

Nyt oli ihan pakko heittää (Tee-se-itse avolava-Tesla): https://youtu.be/jKv_N0IDS2A
https://youtu.be/NvQhMcKXeic

Aikas veikeän näköiset aurat. Näkyy niilläkin maa kääntyvän.
Ei Woikoski muistuttanut. Päivävuokralaskuja rupesi vain tulemaan.
Jäi vähän vaivaamaan tuo heittämäni 70 k€. Se oli varmaankin verollinen hinta ja vähän isommalle kattilalle. Kokonaisuudessa se vähän isompi kattila ei nosta hintaa lineaarisesti, koska putket, yms. maksaa likimain saman isommallekin laitteelle.
Jos katselee noitten Itävaltalaisten toimittajien kotisivuja, niin siellä on hakevarastoja talon kellarissa yms. En tiedä, kuinka menisi Suomessa läpi moiset.
Jossain mainittiin myös koneverstas. Vähän riippuu verstaan koosta, paljonko sinne lämpöä pusketaan.
Pelkän talon kannalta sähkö on edullisin investointi. Ylijääneellä rahalla lämmittää monta vuotta huoletta. Ja kun sähkölasku hirvittää, niin se panee motivaatiota pönttöuunien käyttöön. Sinne vain palamaan kaikki resupuut.
Talossa ilmantiiveys ja ilmanvaihdon energiatehokkuus on mielestäni merkittävämpi, kuin sentti lisää eristettä jossain välikatossa.
Hakelaitteissa suuntaisin katseen ensin Itävaltalaisiin laitteisiin.
Kyselin noin vuosi sitten tuon kokoluokan laitteita, niin erillinen lämpökeskus oli myyjän arvion mukaan kaikkineen luokkaa 70 000 €, putkityöt, kanaalit, kaikki. Kontti on vähän kalliimpi, kuin paikanpäällä tehty koppi.
Sivuja: [1] 2 3 ... 11