Jokos heinähatut näitte tämän areenan dokkarin; https://areena.yle.fi/1-3454497

Katselin tuo samalla näitä viestejä lukiessa läpi. Suurin osa Amerikkalaista sensaatiohakuista hapatusta ja vastakkainasettelua, mutta oli siinä vähän asiaakin.

• Glyfoa en elintarvikepeltoon kylväisi ennen puintia ja rehupeltoonkin vain viimeisessä hädässä.
• Mahdolliset myrkylliset apuaineet.
• Ja tärkeimpänä. Jatkuvassa käytössä resistenssien rikkojen lisääntyminen. Tämä on mielestäni juurikin koko GMO-glyfoa-kestävän-soijan ongelma. Ja riski myös suorakylvössä.

Katselin tuossa arkistoista keskusteluja hukkakaurasta ja siemenistä. Muutama kirjoitus oli varmana pidetystä siemenen mukana tulleesta hukkaukaurasta.

Mikähän mahtaa olla hukkakauran siemenen leviämistie? Siis muu kuin pellossa oleva saastunta ja lintujen levittäminä.
Kerran ehdin huomata, kun rehuohrapellossa meni hukkakaura puimuriin ja seuraavana vuonna oli sitten samassa kohdassa useampi yksilö. Ainakin ohran puinnissa merkittävä osa menee siis puimurin läpi. Kuinkahan lie kauran puinnissa, paljonko menee suoraan peltoon ja paljonko menee laariin jyvien joukkoon?

Katsotaan sitten siemenpuolta. Hehtaarille jos kylvetään 5 miljoonaa siementä ja jos siemenerässä on 1 miljoonasta hukkakaura, niin 5 hukkakauraa puhtaalla pellolla on jo selvä saastunta.
Jos vaikka yhdestä hukkakaurapuskasta saa 100 siementä ja nuo kaikki menisivät kauran jyvien joukkoon. Kuivaajan esiputsari varmaan ottaa osan siemenistä pois, jäljelle jäisi vaikka 50 kappaletta. Hehtaarin alalta olisi nyt saatu 3000 kg kauraa ja 50 kpl hukkakauraa. Kauran tjp vaikka 40 g/1000 siementä.  => 75 miljoonaa kappaletta kauran siemeniä ja 50 hukkakauran siementä. Alle 1 mijoonasta hukkakauroja. Tuossa olisi nyt sitten 15 hehtaarin siemenet, eli 3,33... hukkakauraa / ha, josta se yksi jää pienenä löytymättä ja kiertokulku jatkuu.

Onko nyt edes periaatteessa mahdollista saada lajittelulla kaikkea pois, jonka pitoisuus on alle 1 miljoonasta? Seulalla hukkakaura ei varmaankaan erotu. Ilmalla ainakin osa erottuu, vai lähteekö peräti kaikki. Pystyykö edes värilajittelija erottamaan hukkakauraa?

Nyt kun olen itselleni lajittelun mahdottomaksi uskotellut, palataan leviämiseen. Pitkät hukkakaurayksilöt on helppo löytää. Toisaalta on myös normaaleja kaurayksilöitä, jotka ovat myös päätä pidempiä muihin verrattuina. Sitten on niitä pieniä yksilöitä, joita löytää jos löytää. Ihmettelen, jos hukkakaura ei jalostu lyhyemmäksi, jolloin sitä ei saa kitkettyä. Mutta eihän siemenpellossa hukkakauraa ole koskaan ollutkaan, eihän...

Tajunnanvirran (vääräkö) jotopäätös. Kaurapellot eivät ole täynnä lyhyitä hukkakaurayksilöitä, koska ne eivät mene puimurin laariin JA esiputsari vie ne pois JA lajittelijan ilmaerotus vie loputkin JA siemenviljelijät ovat erehtymättömän täydellisiä työssään JA hukkakaura on vain näköharha silmässä, tai sitten ei.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.05.17 - klo:23:21

Itse asiassa täsä mainittu apupyöräsysteemi voisi olla kääntyvä, aivan kuin pyöränväalijyrässä. Sitä voisi hyödyntää myös lannoitteenlevittimellä. Jäisi pomppiminen ja keuliminen pois, ja työkoneenkin kulku ehkä rauhoittuisi.

Jokainen asentamatta jäänyt etupainokilo olisi pois maan tallamisesta.

-SS-

Jokainen etuakselin etupuolelle asennettu kilo on pois taka-akselin painosta. Mitä pidemmällä etupainot ovat, sitä paremmin vipuvaikutus keventää takapyöriä.

Totta, A-sarjassa etupyörät ovat vain niin edessä, että normi keulapainot eivät paljon takapäätä kevennä.
Joitain vuosia sitten taisi jossain Deutzissa olla sellainen keulapaino, mitä sai kallistettua eteenpäin juuri tuon vipuvaikutuksen korostamiseksi.

Lainaus käyttäjältä: taneli - 21.05.17 - klo:19:57

Nyt on ensimmäiset pari pruutallista vedetty A-95 -- Amazone UF901 yhdistelmällä.
Traktorin keula on kevyt.
Säiliöön mahtuu viisarin mukaan vähän yli 1000 litraa ja puhdasvesisäiliöön yli 125 litraa. Säiliöt täynnä keula pysyy vielä maassa, mutta ohjaus tapahtuu jarruilla. 900 litraa tankissa ja puhdasvesisäiliö tyhjänä yhdistelmä on ajettavissa.
Kaupasta suolaa ja eturenkaisiin suolaliuos.

Puomin vakaaja toimii kyllä hienosti. Puomi tuntuu kulkevan sitä vakaammin, mitä enemmän traktori heiluu.
Puomin viimeinen jatke myös väistää esteestä hienosti. Huonona vaan, että pellon reunalla olevat risut ja isommat kivet osuu ensimmäisenä suuttimiin. Puomin päässä soisi olevan jonkinlainen esteeseen-osumissuoja.
Huonoa tuossa on myös puomin tukisuksi, joka on kyllä täysi vitsi. Ensimmäisestä vähemmän hallitusta keulimisesta toinen heti poikki.

Onko tuon muovilipareen tilalle kehitetty mitään kestävämpää, vaikka jälkiharan piikistä?

Ei ne muovilipareet ihan helposti poikki mene, tuhansia tunteja takana kahdella eri ruiskulla ja yks lipare pitänyt uusia ku tökkäs peruuttaessa ojan pientareeseen. Menee huonon tuurin piikkiin. Ja isommassa puomissa jämerämmät, osta sellainen suksi tai laita pyörä jälkiäkeen tms. piikin nokkaan kuten Hardissa.

Eikö sulla oo suuttimen suojaputkia lainkaan?? Ulompaan lohkoon riittää, pensaat tms. soljuu suuttimien ohi, toki varoa kannattaa siltikin.

Taisi olla omaa noloutta, kun sillälailla keula pystyssä konhottaa, ihme ettei toinenkin katkennut.

Joo, ei ole suuttimen suojaputkia ollenkaan, pitääpä kysellä moisia.

Nyt on ensimmäiset pari pruutallista vedetty A-95 -- Amazone UF901 yhdistelmällä.
Traktorin keula on kevyt.
Säiliöön mahtuu viisarin mukaan vähän yli 1000 litraa ja puhdasvesisäiliöön yli 125 litraa. Säiliöt täynnä keula pysyy vielä maassa, mutta ohjaus tapahtuu jarruilla. 900 litraa tankissa ja puhdasvesisäiliö tyhjänä yhdistelmä on ajettavissa.
Kaupasta suolaa ja eturenkaisiin suolaliuos.

Puomin vakaaja toimii kyllä hienosti. Puomi tuntuu kulkevan sitä vakaammin, mitä enemmän traktori heiluu.
Puomin viimeinen jatke myös väistää esteestä hienosti. Huonona vaan, että pellon reunalla olevat risut ja isommat kivet osuu ensimmäisenä suuttimiin. Puomin päässä soisi olevan jonkinlainen esteeseen-osumissuoja.
Huonoa tuossa on myös puomin tukisuksi, joka on kyllä täysi vitsi. Ensimmäisestä vähemmän hallitusta keulimisesta toinen heti poikki.

Onko tuon muovilipareen tilalle kehitetty mitään kestävämpää, vaikka jälkiharan piikistä?

Ajatuksenkulkuhan tällaisessa mene seuraavasti:
Hmm. nyt tarvitaan nestepeittain. Ei hitto valmiit maksaa 1500 €, K:ssa myivät viime kesänä vanhentunutta mallia, jossa ei ollut edes kierrätysmahdollisuutta hintaan 800 €. Teen siis itse.
Jossain ketjussa oli joskus vuonna miekka ja kilpi keskustelua aiheesta, painevesiautomaatti ja vähän muuta tarviketta. Painevesimaatit ei ole bilnetissä ja mototemassa kovin kalliita, tuottokin varmaan riittää. Paljonkos on riittävä pumppu? Lasketaampas 4 tuuman vuuvi vie ehkä max 10 tonnia/h = 166,666... kg/min. Peittausainetta vedellä lantrattuna ehkä 2 litraa / tonni. Tarve on siis 0,333... litraa/min. Paljonkos se painevesimaatti tuottikaan? Ei hitto.
Okei, max 0,5 l/min, tuohan menee pienellä ruiskun suuttimella, sellainenhan oli siinä valmiissa vehkeessäkin. Otetaan siis suutinrunko ja vanha manuaaliruiskun säädin, painemittarikin on valmiina. Mutta entäs se pumppu? Googletetaan... Kiinan poijilla on paineilmapumppua... vähän kallis. Löytyiskö sähköpumppua Suomesta 230V? Etsitäämpäs... tuossa on... mitähän maksaa... ei hintaa... ai niin, ruiskuun muuten tarttis varasuuttimia... Kas täällähän on pumppujakin... mikäs tuossa on?

No niin, kaikki hyvät keksinnöt on jo joku toteuttanut http://agropoint.fi/kauppa/index.php?cPath=28_154, tosin tuossa on 12 V pumppu, mutta eiköhän siihen joku akku löydy kaveriksi.

Lainaus käyttäjältä: taneli - 01.05.17 - klo:22:14

Suuttimiksi ajattelin kokeilla triplettiin perusviuhkan lisäksi 90%:n tuulisuutin ja violetti Hypron guardian air twin.

Ja ihan oikeasti tarvitset 90% tuulisuutinta? Jos et, niin mieluimmin joku matalampi prosenttinen tuulisuutin, jolla voisi olla ihan oikeasti käyttöä.

Vesistöön rajoittuvia maita kuitenkin on, ei välttämättä muuten. Tuo twin hypro on 50 %:n tuulisuutin.
Saa nähdä mikä valikoituu eniten käyttöön.

Onko taneli jo päätöksen tehnyt?

Luultavasti Uusi/uudehko Amazone lähtee matkaan 15 m Q puomilla. Menee vielä saman traktorin perään. Käytetty 15 m puhallinhardi oli myös harkinnassa.
Q-puomi Amazone on karvallakkimallina aika edullinen. Vanha harvi vähän hirvittää ja uudet puhallinkoneet menee yli budjetin.
Suuttimiksi ajattelin kokeilla triplettiin perusviuhkan lisäksi 90%:n tuulisuutin ja violetti Hypron guardian air twin.

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 29.04.17 - klo:08:13

Lainaus käyttäjältä: taneli - 28.04.17 - klo:20:08

Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.

Ja jos on varaa ostaa kymmenien tuhansien eurojen ruisku, niin kait siihen jostain vielä tonni/pari löytyy että ostaa sen vähintään tripleteillä, mieluummin viiden siittimen rungolla. Siihen sitten eri litramääräisiä ja erilaisia tuulikulkeumasiittimiä ja vaikka yhdet lannoitesiittimet. Viuhkat kannattaa jo tällä vuosituhannella unohtaa, ellei sitten ole vain 5-hehtaaria maata ja on aikaa odotella sitä täysin tyyntä poutaista ja yöhallatonta aamua.

Kyllä siinä revolverissa on paikkansa perusviuhkallekin, huippukelillä voi päästellä pienellä vesimäärällä nopsaan isotkin alat peiton kärsimättä. Kuitenkin tavoite on levittää tehoainetta tasaisesti, vettä mahdollisimman vähän, kastelu on erikseen.
Tauti tms. ruiskutuksissa pakko käyttää isompaa vesimäärää että tulee peittoa/tunkeumaa, kun ei ole sitä puhallinta amatsoonissa.

Hypron Guardian airit on olleet useamman vuoden, oisko kolmas sarja keltaisia menossa. Parempia yleissuuttimia ei oo vastaan tullut.  Viime kesäksi ostin samat mutta twinit, lilat. Tarkoitus oli ajaa pienellä nestemäärällä hyvällä peitolla, mutta ei... Tukkii suutinta liian usein, 42 suutinta ja niissä yhteensä 48 pientä reikää. Lähes jatkuvasti jossakin suuttimessa näkyy suihkuviossa jotain poikkeavaa ts. joku hippu tukkeena.  Nuo toimisi varmasti paremmin vain yhtä ainetta ruiskuttaen, eikä missään nimessä hivenlannoksia sekaan, ja vesimäärä reilu. Kun seoksessa on useampi aine, hiveniäkin, ja vesimäärä minimissä. Ei vain pelitä riittävän luotettavasti. Keltaisella hyprolla menee paljon vähemmällä työllä http://mvagent.com/files/images/suuttimet/02_guardian_air_low_res.jpg.

Violetti Guadian Air ollut kans käytössä viime vuodet. Niissäkin on ollut ongelmana jonkilainen tukkiminen. Jossain vaiheessa suutin myös lakkaa olemasta ilma-avusteinen, eli ei ime ilmaa ilmarei'istä ja tulee huono suihku. Olen noita availlut, eikä niissä näy mitää silmällä nähtävää eroa toimivaan verrattuna.
Olen tullut siihen päätelmään, että suutinsihdit ovat liian väljät ja suuttimeen pääsee roskaa. Kun pääsihti menee rikki, niin suutinhäiriöt lisääntyvät.

tutkimuksissa viuhkasuuttimet todetaan edelleen ihan hyviksi, tosin mainitaan tässäkin nämä olosuhderajoitukset tuulen osalta.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89044/Juhani%20Laine.pdf?sequence=1

Positiivista, että on tutkittu. Tuollainen kasvustoseuranta on vähän ongelmallista kun otanta jää helposti pieneksi.

Jos unohdetaan tuulikulkeuma ja nostetaa painetta tuulisuuttimilla, niin silloinhan pisarakoko pienenee, jolloin periaatteessa päästään viuhkasuuttimen pisarakokoon, tai ainakin lähelle. Onko viuhkasuutin sittenkään parempi.
Sitten on kasvustoon tunkeutuminen. Auttaako ilma-avusteisen suuttimen pieni ilmamäärä tunkeutumaan kasvustoon. Tuplasuuttimella varmaan saadaan edes jotain etua. Pieni rikka keväällä tiheässä ruiskasvustossa on aika hyvässä suojassa rikka-aineilta kasvamaan suureksi kesän mittaa.

Muistelen hämärästi lukeneeni jostain visioista laittaa puomin eteen jokin kasvuston heiluttaja juuri tuon tunkeutuvuuden parantamiseksi.

Mulla uusin hankinta tämmönen...

HYPRO GUARDIAN TWIN 110025
Markkinoiden tehokkain kaksoisviuhka.80 000 pisaraa/ml.Poistaa tuulihaittoja 50%.TUKES hyväksytty. sis.pikamutterin ja suutinsihdin.Pieni vesimäärä/ha

viuhkat saa siis vihdoinkin tehdä näille tilaa...

Kuinkahan paljon noilla saadaan etua perusviuhkaan tai Hypro Guardia Airiin verrattuna.

Nuo puhallinkoneet ovat hinnoissaan, joten köyhän lie tyytyminen Amazoneen.
Mikäs olis se paras suutin perusruiskuun? Kasvustoon tunkeutuminen ja tuuliherkkyys.

Mahtaaks toi spruutta liittyä jotenkin nestemäisen lannoituksen käyttöön (enkä tarkoita lietettä) ?

Eepee agrin facebook-sivuilla oli jotain siihen viittaavia kommentteja.

Lainaus käyttäjältä: taneli - 25.04.17 - klo:17:20

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 25.04.17 - klo:15:40

Katohan tuosta bargamin testausvideosta. Tuosta en tiedä, mutta tosellissa voi ilman tulokulmaa muuttaa.

https://www.youtube.com/watch?v=NqwDSCyJTkE


Aika paljon antaa lisäaikaa ruiskutukseen tuo puhallin.

Vähän epäilyttää tuossa vakaajan toimivuus, kun tasamaallakin heiluu ja näyttää kulkevan vähän vinossa.

https://player.vimeo.com/video/189548068

Aika paljon heiluttaa tosellinkin puomia, mutta näyttää se perässä tulevan. Eihän tuollaisia peltoja oikeasti kellään ole. Eihän?

Aika hyvin tuo vaimentaa terävät heilahdukset, mutta samanlainen hidas huojunta, kuin Bargamin videossakin.

Tuo etusäiliö on todella hyvä lisä isomman reppuruiskun kanssa. Itsellä oli Ford 6600 takapotkun perässä hardi master classic 1200 15 hydrauli puomeilla ja nokalla 600 litrainen etusäiliö ja hyvin pärjäsi pellolla. Tiellä ajo olikin sitten aivan järkyttävää. Sen jälkeen ruiskutus traktori päivittyi New Holland T5 ja etu säiliö 800 litraiseksi. Rivirenkaiden kanssa sekin tiellä aivan hirveä ajettava säiliöt täynnä. Pärjäsi kyllä kun rauhallisesti toimi. Ruiskun pumpulla imin etusäiliöstä aineet taakse ja sekoitus hoidettiin 12 V pilssi pumpulla. Täksi vuodeksi ruutta päivittyi Amazonen hinattavaan UG malliin 24 metrin puomeilla. Nyt jo ensi kokeilujen jälkeen todennut että Amazonen puomi miljoona kertaa parempi kuin hardin.

Mikäs tuosta teki hirveän ajettavan?
Raskaat kääntöaurat perässä ja reilusti painoa etukuormaajassa, niin yhdistelmä kulkee vakaasti kuin juna. Vaan silloin jos aurat pääsee heilumaan sivusuunnassa, eikä painoa edessä niin silloin se on aivan hirveä vetelemään.

Oli agricenterin sivuilla oikein hinta laitettu mainokseen 15950e
15m. 1200litraa

Kverneland iXter HOSA 15m
Tyhjäpaino sisältäen puomin,  1048 tai 1060 kg.
Verrattuna.
Amazonen UF 901, 15 m Q-plus, 713 kg

Teräspuomilla Kverneland ja S-puomilla Amazonen UF1200 paino lähellä samaa n. 1350 kg.