Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Aika outo termi tuo "talousviljely" -termi on. Mitähän muita viljelykäytäntöjä talousviljelyn lisäksi on? Oisko harrasteviljely myös yhdenlainen termi? Siinä ei ilmeisesti tarvi välittää pätkääkään tuleeko millainen sato tai miten paljon viljelyyn menee rahallisia panoksia?
Entä "ammattiviljely"? Onko sekin taas ihan eri asia kuin talous- ja harrasteviljelyt?
No juu tuon nyt keksin tuossa. Ei sillä itsellä ole mitenkään ajatusta mitä se sitten on. Muuta kuin et tuskin noita kaikkia temppuja tehdään muille lohkoille kuin satokisa lohkoille. Niihin nyt luulisi tehtävän kaikki mahdollinen eikä rahallisestikkaan välttämättä loppuun asti mietitä. Päämääränä vain mahdollisimman iso sato..
Mää ainakin muistan aika monta muutakin kuivaa vuotta kuin vain 2018 ja 2021. Tämäkin vuosi jäi sanoisinko hiuskarvan päähän, sillä touko-kesäkuun vaihteen ensimmäiset ja merkittävimmät sateet olivat tällä kylällä kaikki ukkosrintaman sateita. Jos niitä ei olisi tullut, sato-odotus olisi monella n. ½ siitä, mitä nyt.
Niinpä. Sama se suunnilleen täällä. Ne kesäkuun alun pienetkin sateet pelasti paljon. Viikko pari pidemmälle hellettä nii tilanne paljon huonompi. Teille sinne kai osunut vielä paremmin sateet tänä kesänä..
Mitä kauran talousviljelyyn tulee niin ei kai sitä rajaa ole määritelty. Itse tuli mentyä pelkällä rikka-aineella aikoinaan. Ihan ok satoja mut ei tietysti mitään 8t/ha..
Tuossa kun lukee km kisaajien reseptejä niin kyl siellä pellolla on ruiskun kanssa aikaa vietetty.
Jostain luin tai kuulin ettei sillä taas enää pitäisi olla merkitystä vaikka on pysyvä nurmi. Sen saa ottaa viljelyyn. Eikä kuulemma mitään jää mihinkään tietoihin näkymään...
Näin maallikkona mietin et kuinka sitten mahdollisessa ennallistamisentilanteessa katsotaan et kenen viljelijöiden pelloille ne nurmet menevät..
Nyt kun nautamäärät kuulemma tippuvat vauhdilla niin tuskin kaikki jää nurmelle..
Outoa kun nyt juuri tällä kasvukaudella kovasti ihmetellään kuivuutta. Eikö kukaan enää muista vuotta 2021? Silloin ei kaiketi satanut koko viljanviljelyn pääalueella mitään koko kasvukautena? Ehkä Pohjanmaalla satoi..
Tai vuosi 2018? Ja mitä näitä oikeasti kuivia vuosia nyt on ollut.
Ens yönä tulee taas helpotusta vettä tarvitseville, tai voi se jo joillain ollut alkanut..
Täällä päin™ vaaleanvihreässä luomukaurassa ovat kaikki jyvät moitteettomasti röyhyssä, koska niitä ei alun perinkään ollut ehkä niin paljon kuin ylisuolatuilla normaalilohkoilla.
Minusta se violetinsininen väri varsinkin lannoituskiimalohkoilla oli jo aikaisin keväällä ensimmäinen merkki kauran stressistä. Ei vilja sen väristä oikeasti ole. Saman ilmiön olen nähnyt aikaisemmin kauroissa, silloin kun tuo naapuri vielä viljeli sokerijuurikasta. Lohko lannoitettiin erikseen rivilannoittimella, suuruusluokkaa 1200 kg/ha , mutta reunoille ja peränurkkaan jätettiin viljalle - silloin kauralle - kaistat, sekä päisteet myös olivat viljalla. Silloin myös isäntä ihmetteli, kun kaura meinasi kuolla. Sataa lähenevät fosfaattiluvut, pH 7+ ja arveluttavan korkea typpilannoitus, kaura ei välttämättä vaatimattomampana kasvina oikein ole omiaan sellaiseen.
Just saying.
-SS-
Niin no oma kaura mielestäni ihan normaalin näköistä.. Sai sianlietettä... riittävästi.. 
En siitä satoa odottaisi 4t/ha mikäli olisi vaalean vihreää haituvaa..
Toki eihän se pärjää noille satokisa kauroille jossa odotus on varmasti yli kaksinkertainen...
Etsikää jostain talousviljelty kaurapelto ja katsokaa löytyykö sieltäkin noita abortuneita?
Niin, jos olisit lukenut tätä palstaa vähän tarkkasilmäisemmin, sulle olisi selvinnyt, että niitä on löytynyt jo ns. talousviljelmiltäkin.
Niin sulla. Oliko muilla? Tai mikä se talousviljelmän määritelmä on. Itselle se on et siemenet maahan apulantaa noin 100 typpikilon verran ja rikat ajetaan, sit puidaan.
Oikeastaan aika vähän tuli tavisaikana kauraa viljeltyä kun siat eivät oikein arvostaneet sitä vaan vehnä ja ohra parempia...
Nyt kuitenkin juuri noilta kisalohkoilta tunnutaan kaikilta löydettävän näitä abortuneita. Ja sit sulta yhdeltä "talousviljelyltä"..
Tarvitsisin nyt saada suurempaa otantaa et missä vika.
Pidän edelleen mielipiteen et liikaa apupaskaa ja liikaa kemikaaleja (kenties jokin kasvinsuojeluaine?) Yhdistettynä olosuhteisiin on se syy. Muutan sitten kun syy kenties selviää..
Täällä päin™ vaaleanvihreässä luomukaurassa ovat kaikki jyvät moitteettomasti röyhyssä, koska niitä ei alun perinkään ollut ehkä niin paljon kuin ylisuolatuilla normaalilohkoilla.
Minusta se violetinsininen väri varsinkin lannoituskiimalohkoilla oli jo aikaisin keväällä ensimmäinen merkki kauran stressistä. Ei vilja sen väristä oikeasti ole. Saman ilmiön olen nähnyt aikaisemmin kauroissa, silloin kun tuo naapuri vielä viljeli sokerijuurikasta. Lohko lannoitettiin erikseen rivilannoittimella, suuruusluokkaa 1200 kg/ha , mutta reunoille ja peränurkkaan jätettiin viljalle - silloin kauralle - kaistat, sekä päisteet myös olivat viljalla. Silloin myös isäntä ihmetteli, kun kaura meinasi kuolla. Sataa lähenevät fosfaattiluvut, pH 7+ ja arveluttavan korkea typpilannoitus, kaura ei välttämättä vaatimattomampana kasvina oikein ole omiaan sellaiseen.
Just saying.
-SS-
Niin no oma kaura mielestäni ihan normaalin näköistä.. Sai sianlietettä... riittävästi..
En siitä satoa odottaisi 4t/ha mikäli olisi vaalean vihreää haituvaa..
Toki eihän se pärjää noille satokisa kauroille jossa odotus on varmasti yli kaksinkertainen...
Etsikää jostain talousviljelty kaurapelto ja katsokaa löytyykö sieltäkin noita abortuneita?
Kirjoittanut tännekin joskus et mielestäni ääriolosuhteita sietää vehnä parhaiten, sitten kaura ja ohra on surkein suorittaja. Eikä tämä kesä mielipidettäni muuta..
Noita abortuneita jyviä tuntuu olevan km kisalohkoilla eniten.. olisiko lannoitetta tuutattu riittävästi, samalla kun ruiskulla on laitettu vaikka minkälaista kemikaalia?
Meikäläisen luomukaurassa (avenue) ei noita näy mitä nyt uteliaisuutta kävin katsomassa. Sen verran hyvältä näyttää et epäilen 4t/ha olevan lähellä mikäli loppukausi olisi suosiollinen.
5mm oli jossain vaiheessa tullut. Kokonaismillit 38, enemmän kuin monena kasvukautena.
Joku päivä oli milli mittarin pohjalla ja viikonlopun sateista 11, yhteensä 50mm...
Hieman kuivempaa viikkoa lupaa mut on sielläkin huomiselle ja perjantaille palkkeja..
Määrä ihan ok voisi kai tulla enemmänkin mut kylhän paras terä on jo viety kun se eka kolme viikkoa oli hellettä..
Sellainen peruskaava kesien pitkänajan keskiarvon mukaan toteutuu nytkin. Alkukesä kuiva, lisä tvistinä kuumaa monesti nykyisin. Juhannukselta alkaa sit kääntymään ja heinäkuussa kuurottelee...
Johtuiko kevät tulvat lumista? Kaiketi mistä muusta. Eipä siellä seudulla taida nykyään olla paljoa luntakaan talvisin. Mistä niitä tulvia tulisi..
Kaiketi ilmastossa joku muuttuu. Onko se muutos pysyvää vai vain liikettä joka jonkinn ajan kuluttua esim. 100v päästä liikkuu toiseen suuntaan? Mikäli historiaa oikein muistan lukeneeni niin ilmaston lämpenemistä ja kylmenemistä on tapahtunut aiemminkin hitaissa sykleissä.
Nyt kai kiistellään siitä et onko nyt tapahtuva ihmisen aikaan saannosta joka on peruuttamatonta..
Ehkei niistä taudeista vain ennen välitetty? Nykyään kontataan persepystyssä pitkin viljapeltoa ja etsitään merkkejä taudeista ja kun niitä löytyy niin saman tien ruuttaamaan.
Onhan lajikejalostuksella varmasti merkityksensä mut et olisiko oikeasti niin et nyt olisi jalostettu erittäin tautisia lajikkeita? Vaikuttaisi jonkinlaiselta salaliitolta.
Jalostuksen kautta on vaikutettu korsien pituuteen ja samalla juuristoon. Kaiketi haluttu tehdä talousviljelyyn sopivia lajikkeita. Mitä jos olisi vain pitkiä joita voisi sitten ylilannoittajat säädellä kasvunsääteillä tai kun sattuu satamaan? Mielelläni varsinkin tähän näkisin suunnan muutoksen. Maailmalta se suunnan muutos tuskin tulee ja kotimaisella kasvinjalostuksella nyt olisi eka alettava jalostamaan lajeja jotka soveltuvat etelän saviseudulle eikä ainoastaan Pohjanmaan kukkamullille..
Sade tekee epäilemättä sadon mut näin oman muistin mukaan kun siitä vedestä on ollut puutetta oikeaan aikaan kasvukautta niin kauan kuin minä muistan niin jotenkin tästä menosta on tullut jo uusi normaali.
Jos saisi syysohra tai syysrypsin talvehtimaan niin noiden puinti kai aiemmin kuin rukiin.. syysohria ainakin tiedän puiden heinäkuun puolessa välissä ja kaveri meinasi viikko sitten et niin se puidaan nytkin..
Isäukko on onneksi tajunnut tehdä pinta-alaan nähden reilun kuivurin, silloin kun rakentaminen oli vielä "halpaa". Ja nykyisetkin yhdistelmät mahtuvat.
Katsotaan nyt sitten niitä hintoja. Tarkoituksella tuli kauraa vähiten kylvöön, eli näillä pinta-aloilla vähän, joten joutaa varastoimaan, jos niin on.
Isoista varastoista ei ole koskaan haittaa. Itsellä kun ei ole kuin pieniä ja alamittaisia niin aika pelaaminen niiden kanssa on. Olishan se komeeta kun olisi iso kaurakirkko joka nousisi puidenlatvojen yläpuolelle mut eipä taida puolella millillä enää sellaista saada..
Täytyy aika monet onnistuneet varastoinnit suorittaa jotta maksuun tulee..
Ynnäilin just itse et kun huippusatoa ei tänäkään vuonna ole tulossa vaan tuo 500 kuutiota mahtuu kyllä siiloihin mikä sieltä ehkä tulee niin taidan minäkin jäädä odottelemaan hintojen muuttumista...
Sopimuksettomalle kauralle on varattuna pari varastosiiloa. Sinne se menee odottelemaan suotuisia aikoja 
On hienoa, jos tilan historia on ollut investointipainotteinen, ja runsaita varastotiloja on valmiiksi. Jos tilan viljelypinta-alan kasvu on jumittunut paikalleen, voi kannattavuutta hakea varastojen hyödyntämisestä. Varastoihin investoiminen varsinkin laskevassa ja tasaisessa viljamarkkinassa ei maksa koskaan itseään takaisin. Muutenhan viljaliikkeet panostaisivat viljavarastoihin. Mutta irtautuvat viimeisistäkin.
-SS-
Mäkin aattelin et saattaa Filosofi joutua odottelemaan kauran hinnan nousua tovin. 25 syksylle hankkija näyttää lupaavan alle 200e hintoja...
5mm oli jossain vaiheessa tullut. Kokonaismillit 38, enemmän kuin monena kasvukautena.
Kyllä kaudraa on runsaasti kasvamassa.
En ole käynyt kuvailemassa omia kauramaita, joista muodostuu 60% kaikista palstoista. Mutta ne ovat vasta oraalla, ei niissä ole mitään nähtävää. Onneksi Meeri on aikainen lajike, joka nyt saa hiukan kosteutta kasvuunsa. Salon keskustan tuntumassa ammattilaisten sysimustat kaurapellot muodostavat enemmistön kaikista. Väristä jo näki, että kauraa se on, vehnäpellotkin olivat tummia. mutta nyt kaura on röyhyllä ja vehnä tähkällä, eron näkee autosta.
Jos kaurasopimuksia sai talvella 250 €/tonni, ja ohrasta tarjottiin 180 €, ei ole kahta sanaa, kumpaa kannatti laittaa, jos vaikka vain pienten panosten talousviljelyä ajattelee. Kaura taitaa kiittää lannoituksestakin aivan eri tavalla. Ohrat ovat nykyään niin tautisia, että kaksi ruiskutuskierrosta ovat välttämättömät. Leipävehnä vaatii lisälannoitukset ja maassa viljavuutta.
-SS-
Joo ei se 180 ohra kilpsile 250 kauran kanssa. Ei kilpaile mielestäni edes silloin vaikka hinta olisi sama. Kaurasta saa helpommin ison sadon pienemmillä kuluilla. Kaura mielestäni myöskin vaihtelevampia olosuhteita..
Jännä nähdä mitä sopimuksettomalle kauralle käy. Itse veikkaan et siitä alkaa löytymään toksitosiinejä ja muutenkin hinta laskee reippaasti. Aika haastavaa myös kun eriaikaisuutta kasvustossa et kuinka laadut pysyvät..
