Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Alvi 0, ilman rahtia just kysyin ja tilaan kohta belorin 23-2-4 tai jotain 500€ tonni.
26-4S on 440. Belor ei tuo venäjältä enää
Tämä tuntuu ylivoimaisen halvalta. Jos hintasuhde tätä vielä kuun vaihteessa niin ostan myös Beloria.
Sellainen varoituksen sana et belorin myyjä sanoi mulle viime viikolla et täs kuussa tilatut lannat ehtii kevääksi, toukokuun puoleen väliin, se taataan mut sit huhtikuussa tilatuista ei mennä enää lupaamaan.
Voi tietysti olla vain myyntipuhetta mut jos nyt itse olisin tilaamassa niin ehkä maks pari viikkoa enää miettisin..
Nitraattidirektiivi koskee koko Suomea,kiitos hyvien neuvottelujen.Eikös nämä rajat ole tiukempia kuin muuten olisi?
Vaihtelevat kai eu:n sisällä.
Typen käyttö helpottuu, ei ole enää satotasokorjauksia sen osalta vaan ainoa rajoite on nitraattidirektiivi.
Mistäs toi tieto on peräisin? Mä kuulin sillo joskus et satokartoitus säilyisi..
Olis kyl hyvä. Nää nykylajikkeet on sellasia et tarviivat typpeä..
Mutta missä viipyvät viralliset ja tarkat tukiehdot? Eturivin viljelijöillähän on 1,5 kk:n päästä jo täys rähinä päällä. Eipä jää paljon suunnittelulle aikaa. Lieneekin poliittinen peli.
Tulevat perinteitä kunnioittaen viikkoa tai kahta ennen vappua. Ja sit viel kesällä tarkennetaan ehtoja ja annetaan tulkintoja
Kaikki kesantoheinät, millä nimellä ne tukihakemukessa sitten onkaan, vähentää ostopanosten tarvetta. Suoraan samana vuonna ja esikasvivaikutuksella seuraavan vuoden viljelykasville. Tukimaksimointia ja siinä sivussa pienemmän alan paremmat sadot siiloihin odottamaan sitä vuotta, kun hintaa taas saa.
Jep ja nyt tarjotaan vielä tavisjussille ihan hyvää rahaa noista ja 45% pinta-alasta.
Silti taitaa apulantaa olla ostettu niin paljon ettei taida montakaan tilaa olla joka tuon toteuttaa..
Mikä tuo 45% on? Eikös hömppien maksimiala ole 25% yksittäisen kokonaisalasta?
25% ekojärjestelmän alta esim. Monimuotoisuuspeltoja. 20% ympin alta maanparannuskasveja. Ainakaan mulle ei ole tietoa tullut kun vielä erikseen kysyin et sulkevatko nuo toisensa pois niin vastaus oli EI... eli 45% voi laittaa korkeammalla tukitasolla hömppää..
Tuollainen käsitys minullakin on ja nuo maksimoimalla olen viljelysuunnitelmani tehnytkin.
Ei tuossa ole ongelmana kuin se, että saa siemenkulut pysymään pieninä. Monimuotoisuuspellot käsitti myös muistaakseni riistapellot eli sinne häviää hyvin ne 55% pinta-alan siemenviljojen jämät ja lajittelujätteet (pienet jyvät) jotain ostokasviakin piti olla muistaakseni mukana mut ei mahdoton toteuttaa halvalla.
Maanparannuskasvi sit hankalampi ja varsinkin luomussa hinta nousee kalliimmista siemenistä johtuen ja kun pitäisi vielä saada typpeäkin kerättyä niin ei taida maksaa vaivaa... mut tavisviljelijälle hyviä vaihtoehtoja.
Kaikki kesantoheinät, millä nimellä ne tukihakemukessa sitten onkaan, vähentää ostopanosten tarvetta. Suoraan samana vuonna ja esikasvivaikutuksella seuraavan vuoden viljelykasville. Tukimaksimointia ja siinä sivussa pienemmän alan paremmat sadot siiloihin odottamaan sitä vuotta, kun hintaa taas saa.
Jep ja nyt tarjotaan vielä tavisjussille ihan hyvää rahaa noista ja 45% pinta-alasta.
Silti taitaa apulantaa olla ostettu niin paljon ettei taida montakaan tilaa olla joka tuon toteuttaa..
Mikä tuo 45% on? Eikös hömppien maksimiala ole 25% yksittäisen kokonaisalasta?
25% ekojärjestelmän alta esim. Monimuotoisuuspeltoja. 20% ympin alta maanparannuskasveja. Ainakaan mulle ei ole tietoa tullut kun vielä erikseen kysyin et sulkevatko nuo toisensa pois niin vastaus oli EI... eli 45% voi laittaa korkeammalla tukitasolla hömppää..
Kaikki kesantoheinät, millä nimellä ne tukihakemukessa sitten onkaan, vähentää ostopanosten tarvetta. Suoraan samana vuonna ja esikasvivaikutuksella seuraavan vuoden viljelykasville. Tukimaksimointia ja siinä sivussa pienemmän alan paremmat sadot siiloihin odottamaan sitä vuotta, kun hintaa taas saa.
Jep ja nyt tarjotaan vielä tavisjussille ihan hyvää rahaa noista ja 45% pinta-alasta.
Silti taitaa apulantaa olla ostettu niin paljon ettei taida montakaan tilaa olla joka tuon toteuttaa..
Ohjeissa lukee että viljelykiertovaatimuksen täyttämiseen jos käyttää välikasvia niin
"Ilmoita välikasvi Vipu-palvelussa peltotukien haussa kasvulohkotiedoissa."
Eli jos välikasvin on 2023 syksyllä kylyvetty niin 2024 pitää ilmoittaa kasvulohkotiedoissa vai 2023 haussa jo? Miten voi keväällä tietää mitä syksyllä kylvää? Voiko tuota edes päivittää?
Eikös siinä tullut se muutos et niitä tietoja sai muuttaa pitkälle syksyyn..
Itse en luomussa ole mutta kylvin maanparannusmielessä valkomesikkää parille lohkolle. Kuinka yleistä on mesikän käyttö luomussa?
Juttujen mukaanhan se on ihan valtavan hyvä typensitoja. Tänä vuonna nään miten kasvaa. Viime vuonna kylvin kauran kanssa.
Ei omia kokemuksia mut mitä kuullut niin talvehtiminen kanssa ollut ongelmia. Jostain syystä ei ole yleistynyt. Kenties pelätään sitä et siitä jää "rikkakasvi" peltoon joka sitten hajallaan pilaa viljan..
Sinänsä luomuviljan hinnan putoaminen ja kysynnän tökkääminen ei tule yllätyksenä, sanoin sitä jo vuosia sitten kun oli valtava luomurynnistys että on iso riski että näin tulee käymään, toki näin rajua myllerrystä ei pystynyt ennustamaan.
Juu kylhän tuo oli nähtävissä kun n. 5v sitten oli kohtuu reilu rynnistystä luomuun. Silloin hintasuhteet oli hieman erilaiset. Itse ainakin silloin tiedostin et hinnat voi muuttua mut en arvannut koronaa, sotaa jne joka nyt enemmän vaikuttanut siihen kysyntään. Yleisesti siis vain varsinkin Suomessa kysyntä laskenut.
Nyt sit pitää miettiä et lähteekö pois vai luottaako et riittävän moni muu lähtee, talous kääntyy nousuun ja silloin kenties luomun kulutuskin elpyy jne. Jos nyt jättäytyy pois niin 2 vuoden karenssi tais tulla ja sit 2v siirtymäaikaa eli uudestaan luomua joskus v.2027.
Näyttää MaasTullis joukko suomalaisia vaikuttajia 
vaativan että puolet Suomen pelloista pitäisi siirtää luomuun vuoteen 2030 mennessä.
Joo, mihinköhän ne sen perustaa että vienti lisääntyisi luomualan lisääntymisen myötä?
Viennistä en tiedä mut kyl tuo ylituotantoon auttaisi samalla kun auttaisi siihen et lannoite ja kemikaalirahaa kannetaan ulkomaille. Kukaan ei tosin puhu löpörahasta mitään tai koneista. No koneita voidaan valmistaa täälläkin ja sit kun traktorit kulkee vedyllä niin sitäkin.
Elukat ovat valitettavasti jo keskittyneet. Homma toimisi paremmin kun elukoita olisi tasaisesti pitkin maata jolloin paskakin jakautuisi tasaisemmin. Jos luomulla nousisi niin voisi taas raivata lisää peltoa jotta pienempi sato kattaisi kulutuksen..
Jos se on kelkoilla kunnolla polettu niin voipi olla sit tiukassa = ihan helvetin kallista avata...
Jos joku jää kiinni omatuonneista tulee negatiivista julkisuutta maataloudelle. Kannattaa ainakin pitää ne erillisessä varastossa.
Tietysti. Ei kai nyt kukaan ehdoin tahdoin kaiva verta nokastaan..
Noin 130ha. 1kpl 10ha lohko, 2 reilua 6ha lohkoa ja kaikki loput alle 5ha. Kysyy hermoja lieteurakoitsijalta, mutta ainakin toistaiseksi on tehnyt hienoa työtä
Siis mun mielestä lietteen levittäminen pienille lohkoille on mukavampaa kuin isoille. Muissa töissä pienet lohkot sitten ovat harvoin kivoja..
Mulla käännettiin 500*300 m lohkon viljelysuunta lyhyempään suuntaan niin lietepytyllinen riittää yhdelle vedolle. Lohko on kylätien ja valtiontien risteyksessä, pidempi suunta kylätien suuntaan. Kylätielle tehtiin 70 m välein liittymät niin ei tarvitse paljoa päistettä sotkea täydellä vaunulla.
Harvoin tuollaista tilannetta on et on tuollaiset yhteydet. Mut juu kyl sitä aina kannatta vähän aikaa tuumata ennenkun alkaa levittämään..
Noin 130ha. 1kpl 10ha lohko, 2 reilua 6ha lohkoa ja kaikki loput alle 5ha. Kysyy hermoja lieteurakoitsijalta, mutta ainakin toistaiseksi on tehnyt hienoa työtä
Siis mun mielestä lietteen levittäminen pienille lohkoille on mukavampaa kuin isoille. Muissa töissä pienet lohkot sitten ovat harvoin kivoja..
Niittourakoitsijana havainnut, ettei kierrossa saa olla liikaakaan nurmea. Säilikset yleensä niitetään kolmesti kesässä. Luomukarjatiloilla usein kierto on suojavilja kokoviljaksi tai vihannaksi ja 3-4 nurmea ja uudelleen suojavilja. Noissa tuppaa nurmen rikkakasvit lisääntymään, mm. hierakka, leinikit, takiaiset, leskenlehti
Entä apilamätä ja muut apilan kasvutaudit? Niidenhän pitäisi lisääntyä, kun monta vuotta perä jälkeen viljellään apilavoittoista nurmea, eikä välissä pidetä kuin yksi viljavuosi. Vai onko tämäkin turhanpäiväistä juttua?
Itsellä ei niin pitkiä nurmikausia ole ollut et olisin mitään huomannut, mut sanovat et kolmannen vuoden jälkeen apila nurmissa vähenisi. Mikäli ei ole nurmelle käyttöä (luomuelukoita tai sopimusta sellaisten kanssa) niin en näe syytä et pitäis yli kaksi vuotta nurmea pitää, muuta kuin lsiskuus ja tukien imurointi. Säännötkin vaativat sen 30% myyntikasvia joka 3v kierrossa tulee täyteen..
