^
No jos olisi mun niin aikasella ohralla paikkaisin ja puisin rehuksi omille elukoille..
Mut sun kun tarvii saada puhdasta  niin kaiketi ainut mahdollisuus tehdä selvät rajat paikkaukseen ja puida erikseen ja sitä ennen piirrellä eri kasvulohkot. Jos läntti siellä täällä tyhjää niin se on sit arvioitava mustaksi ja uusi kylvö vai katseleelo harvaa kasvustoa koko kesän.. 

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 10.04.24 - klo:08:12

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 09.04.24 - klo:10:21

Nyt ennustaa vaihteeksi jopa normaalia lämpimämpää touko–heinäkuuta. Vielä on tosin pieni mahdollisuus siihen, että ennustuksesta huolimatta totuus on päinvastainen. Ei kyllä hyvältä näytä!

Lämmin ei ole huono asia, mutta jos se tarkoittaa, että taaskaan ei aio sataa kesä-heinäkuussa, niin ei ole kivaa. Erikoista jos samankaltainen säätyyppi alkaa seurata vuodesta toiseen. Toisaalta 2017 alkaa olla aikaa, kohta kymmenen vuotta, joku pilvinen, synkkä kesä tulee väkisin jossain vaiheessa eteen.

Lämmin ei tosiaankaan ole huono, mutta mikäli tavanomaista lämpimämpi ilmamassa oikeasti jumittuisi taas Suomen päälle kesäksi, tarkoittaisi se eittämättä piinaavan kuivia ja kuumia jaksoja. Ja luultavasti nämä osuisivat juuri sadonmuodostuksen kannalta kriittisimpiin vaiheisiin: orastumisvaiheeseen ja pensomisvaiheeseen/korrenkasvun alkuun.

Tuntuu et viimekesien lämpimät ovat olleet kesäkuussa pääsääntöisesti ainakin tällä seudulla. Tuolla on merkitystä sadonmuodostuksen kannalta. Ennen kesäkuut oli viileitä ja vasta juhannukselta alkoi lämpiämään..

Myllyvehnän Matif noteeraukset ovat 2025 joulukuuhun toistaiseksi pysyneet noin 215 eurossa, jos viljakauppa ei aio varautua vientiin, täkäläinen syksyn 2025 hinta voi olla mitä tahansa, 115- 180 euron välillä (basis -100€ ..  -35€)

-SS-

Niin tuleva kasvukausi näyttää suuntaa. Hyvällä sadolla basis kasvaa ja huonolla voi siirtyä vaikka plussalle. Vielä mielestäni melko arpapeliä arvioida puolentoista vuoden päästä maksettavia hintoja. Sanoisin jotta juhannuksen alla olisi oikea hetki ekoille arvioille..

Kyl mä pitäisin et pelkkä timoteikin riittäisi mut mikäli et varmaankaan lannoita sitä niin laittaisin edes vähän joukkoon esim. Puna-apilaa tai muuta typensitojakasvia. Näin se timppakin kasvaisi paremmin. Muuten voi 5v päästä olla melko huono nurmi siellä ja saattaa ne satelliitit sikaa jo tarkemmin näkemään tuohon mennessä.
Sit tietysti jos typpeä luovuttava maalaji kyseessä ei merkitystä..

Järkyttävän alas on viljojen hinnat painuneet, nyt on hyvät neuvot kalliita, nyt menee suunnitelmat uusiksi.

Tätä aavistelin jo viime syksynä kun satoa tuli kuitenkin ihan kivasti, että varastot saatiin taas pullistelemaan..
Ihmettelin hieman korkeita tarjouksia talvella tulevasta sadosta mut kai siinä kävi niin et oli olemassa riski et tuotanto jää alas koska korkeat kulut. Näillä potkittiin hommaa taas vuosi eteenpäin.

Meille ei sopimuksen tehneille vaihtoehtona on hömpät tai sitten varautua säilömään viljoja seuraavaan katovuoteen. Epäilen et yleisesti jälkimmäiseen mennään.

Mutta kasvukausihan sen sit näyttää tuliko sato vai kato..

Mikä ihmeen hinku teillä auraajilla on noita lumia aurailla enää tähän aikaan, tähän meidänkin tielle tuli viime viikolla 10 cm lunta , sulan tien päälle ja heti oli auramies auraamassa lumet JA KALLIIT MURSKEET myös sinne tien penkalle, kyllä vidutti katsoa sitä rumaa jälkeä, kyllä ne lumet sulaa jo ensi viikon lämpenevillä ilmoilla, mut joo, pelkkä rahastusauraus  oli kyseessä, ei kukaan tuota aurausta olis tarvinnut.

Seuraavassa tiekokouksessa ehdotankin että mitään murskeita ei enää tielle tilata, auramiehet ne kuitenkin  lennättää auralla tienvieriojiin.

Jos Oksa olis jättänyt lumet luonnon hoideltavaksi, olisi säästynyt vahingoilta.

Äläs ny. Hätänen auraaja ehti ajaa kaksi kertaa.. Eka aamulla ja päivällä tuli lisää.. Ainakin täs kouvolan kupeessa.

Suoraan sanottuna v1tutt1 kun samana iltana tiekokouksessa auraaja naureskeli pöydän päässä et ehdimpä ajamaan.. 

Samallalailla täällä oli tuupattu murskeet pientareelle. Ens kesänä sit taas tilataan lisää ja yksikkömaksua nostetaan sitten taas.. 

Tuo nyt on ihan sama oikeassakin elämässä. Aina ne on ne samat jotka ekana pellolla ja aina ne samat jotka vikana.. 

Muutama päivä sitten työnsi 20cm sellaista valkoista kylvön estäjää, muuten olis voinut olla jopa kaikkien aikojen aikaisin kevät...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.04.24 - klo:19:56

Se et onko siinä sit oikeasti rahallisesti järkeä niin jos nyt ei käytetä oikeasti lajittelujätettä eli rikansiemeniä niin jos vehnän tonnihinta on 200e tuntumassa niin paljonko pitää kylvää et on ok tulos? 250kg/ha Se on se 50e. Ehkä vähempi? Löpöäkin palaa ja oikeat viljelijät laskevat muitakin..

Eli onko tuollaisessa näennäiskasvipeitteisyydessä järkeä? 

Meillä kylvettiin joskus lajittelijasta tulleita pieniä mutta raskaita vehniä, aivan kuin mainioita kaupasta saatavia sertisiemeniä, rikkaseulasta menivät kyllä saviruohot ja muut rikkasiemenet läpitte.  Hyviä kasvustoja sai tulemaan, jos oli helppo talvi. Ja kyllä, siinä 50 euronkin siemenkulussa silti on järkeä, koska 33% pakkokasvipeitteisyys, silloin pääsee kyntämään sen 33% alankin, ja koska pinta on tasattu peitekasvin kylvössä, on kevätkylvöjen tekeminen huomattavasti nopeampaa,  vaikka oras olisi hengissäkin. Hyvää leipäsyysvehnää käyttäen siemenkulu kyllä vie sen viisikymppiä helpostikin, mutta siinä on aina mahdollisuus, jos viljelykierto sallii, että kasvusto säilyy riittävän hyvänä, silloin näillä kuivilla alueilla syysvehnä saattaa selvitä normaalisatoon, kestää kuivaa ja märkää ihan samalla tavalla ja paremmin kuin kevätvilja, lisäksi puimaan pääsee elokuun alussa eikä syyskuun lopussa.

Syysviljan onnistuminen riippuu täysin talvesta,  oikeastaan millaisesta tahansa kesästä se sitten jo selviää, kevätviljan epäonnistuminen tuntuu olevan kohta todennäköisempää kuin epätodennäköistä, ja kesästä sekä loppusyksystä sekin riippuu. Silloin ongelmavuosina ajattelin, että huonokin kevätvehnä voittaa juuri ja juuri hengissä säilyneen Boreal  syysvehnälajikkeen - tai Olivinin , Magnifikin tms. Nyt olen Skagenin ja Ceylonin toipumiskyvyn näyttöjen myötä joutunut pyörtämään mielipidettäni.

Pienijyväisen populaatiorukiin kylvö elokuun loppuun on huomattavasti halvempaa kuin hyvän syysvehnän kylvö. Rukiin käypä eurooppalainen markkinahinta on lähempänä satasta kuin kahtasataa,  eli runsaat sata kiloa saattaa maksaa ehkä kympin.  Juu voihan sitä viljellä myyntiin, mutta sopimus kun pitää tehdä kuukautta ennen elokuista hybridin kylvöä, niin ei kiitos, rukiin covercrop-käyttö on fiksumpaa. 7 kk ennen puintia tehtävät kauppasopimukset vielä ymmärrän, mutta en 13 kk ennakointia !  Peitekasvina käytettäessä ravinteet säilyvät ja sitoo multaa paikalleen.  Ainoa ongelma siis on jääntirukiit, joita tuntuu jäävän maahan muutamaksi vuodeksi, varsinkin jos yrittää syysvehnäkiertoa palauttaa. Proruis - BBF:t saavat hybrideillään kyllä Fazun et al sopimusruishuollon hoidetuksi, meitä diletantteja ei siinä tarvita.

Yksi mahdollisuus on kyntää puintipäivinä  kaikki vapaat hetket ja kylvää syysöljykasvia koko puitavalle alalle. Ainakin välikasviksi yritän, jotta saa syysviljakierron katkaistuksi. Jos aikoo nelitonnaria syysrapsia päästä puimaan, riskiähän aina on otettava.

-SS-

Nooh se on jokaisen mietittä mikä omalle tilalle paras. Mä totesin et näin luomussa ei ole järkeä enää väkipakolla saada sen 100% rahoja kun se on käytännössä mahdotonta kun vielä ei edes syyskasveille kysyntää.

Niinkuin taisin jo kirjoittaa niin taviksessa menisin varmaan niin et yrittäisin tehdä syysvehnän kylvöjä kunnolla mahdollisimman paljon ja lopun jättäisin sit sängelle. Suorakylvö kevätkasveille ihan ok vaihtoehto.

Ongelma tulee silloin jos olosuhteet syksyllä ei puolla syyskylvöjä niin 100% sänki on aika iso riski. Silloin jokin näennäiskylvö tulisi mietittäväksi.

Kanssa akselipainojen suuntaan katselisin. Kyllä nurmikasvustoissa näkyy erityisesti lietteen levitys, se kun tehdään kapeilla multaimilla ja isoilla pöntöillä. Letkulevitin voisi olla ihan hyvä systeemi edelleen vaunussa, saisi sitä työleveyttä. Tietysti vetoletku levitys missä onnistuu niin varmasti ehdoton

Leveissä letkulevittimissä se ongelma en isoilla lohkoilla tavara loppuu keskelle lohkoa. Sitten ajetaan tyhjänä pois ja täytenä jatkamaan. Multaimella saattaa vaikka päästä lohkon päästä päähän. Vetoletkulevitys varmaankin hyvä mut suomen tilusrakenteella monissa kohdin täysin perse systeemi..

Ei tuosta nyt oikein selvinnyt mistä alalta tuo aleneva satotaso on mitattu. Kyllä monella karjatilallakin harjoitetaan höpöheinän kasvatusta. Koko ala nurmella ja lannoitetaan vaan sen verran että heinät riittää. Keväällä täysi lannoitus  ja kakkoselle vain liete. siellä missä pelto edullista niin kannattaa haalia kaikki vaikkei nurmen viljelyyn tarvitsisikaan. Rehuvilja sen verran halpaa jälleen ostaa että ei sen viljelyyn kaikki panostaa.

Varmaan monella syy se et on sitä reserviä. Huono vuosi niin voi joka tilausta kerätä rehua. Syy miksi sitä rehuviljaa ei viljellä itse niin on varmaan em. Lisäksi ettei ole edes kalustoa siihen.

Ja laittaisin myös syytä siihen ettei viljaa voi viljellä niillä surkeimmilla lohkoilla. Jostakin kerran luin et joku nautatilallinen valitteli jossakin lehdessä et luopui rehuviljan itse viljelystä kun heikkoja satoja. Kehui samassa yhteydessä et rehunurmet parhaimmille lohkoille. Mun kokemus nurmista on se et ne kasvaa missä vain ja vilja on ronkelimpi. Näin ollen vilja pitäisi laittaa niille parhaimmille lohkoille.

Toki tallaaminen ei peltoa paranna,ite veikkailen yhtä kolmesta pääravinteesta syylliseksi myös,sitä kun on nyt pitkä aika jo suorastaan noitavainottu.

Niin fosforia?
Kylhän yleisesti ravinteiden puutos  varmaan vaivaa. Entis ajoilla kun lehmien paskat ajettiin mullokselle  syksyllä jotta tavara vain hävisi ja keväällä vedettiin sitten vain pussista tavaraa niin kyl se rae antaa paremman vasteen kuin jokin paska. Nyt kun yksiköt kasvaneet ja toka kierros mennään sillä lietteellä niin ei se niin nopeasti ole kasvien käytössä, vaikka laatua yritettäisiin korvata määrällä.

Itse toisin vielä pari näkemystä. Säätiloissa tapahtunut muutos ainakin näin etelässä luulisi vaikuttavan ja samoin yksitoikkoinen nurmen viljely. Tuollakin luulisi olevan vaikutusta. On niillä nurmillakin kasvitauteja jne.

Tuskin tuossa yhtä merkittävää nimittäjää on vaan ongelma koostuu monesta purosta. Mutta älkää huoliko kyllä kauppaliikkeet kehittelevät teille ratkaisuja. Tulee uutta lannoitetta, matoa säästävää rengasta jne. Ei muuta kuin kukkaron nyörejä vain auki.. 

Niin, samoihin tukieuroihin päästäkseen täytyy nyt olla se 100 % kasvipeitteistä, kun ennen riitti 60 %. Eikö tässä siis ole kannuste niille, jotka viimeiseen euroon asti keräävät liikenevät rahat. Toisaalta niille, jotka näistä tukirahoista eivät ole kiinnostuneet, tämä lienee kannustin juuri toiseen suuntaan. Tätä tuskin on uudistuksella toivottu.

Ehkä liian aikaista mennä arvioimaan nykymallia; kenties tämän cap-kauden jälkeen voi tarkastella, miten uudistus vaikutti kasvipeitteiseen alaan. Sinänsä pidän uutta mallia parempana kuin vanhaa, sillä nyt saa oikeilta kasvipeitteisiltä aloilta myös korvauksen (pl. suojavyöhykkeet). Se, ettei viime kaudella saanut luonnonhoitopelloista, viherlannoitusnurmista, glyfotetuista nurmista jne. kasvipeitekorvausta, oli suuremman luokan oikeusmurha. Samaten se, että suojavyöhykkeet pudotettiin ensimmäisen vuoden jälkeen korvauksen piiristä pois.

Melkein kaikilla tiloilla on nykyään joku kone, jolla voi hämmentää sänkeä keväällä. Tällaisia aparaatteja käyttämällä saa sänkiä kylvettyä eriaikaisesti verrattuna suorakylvöön. Toisaalta mitä kauemmas mennään saviseuduilta, sitä syvemmän muokkauksen sänkimaa keväällä sallii. Taitaa näinä nykyajan keväinä olla petollisempaa, jos on kaikki kynnettynä kuin se, että kaikki on sängellä. Tämä koskee siis vain niitä savisia maalajeja, joiden viljely on minulle tuttua; esim. Pohjanmaan puolesta en voi sanoa mitään!

Niin no kyl mä tukirahoista olen kiinnostunut mut kokonaisuutta ajattelen. Ennen sai tukirahat ja hyvän kokonaisuuden nyt jos ottaa tukirahat niin kokonaisuus kärsii. Mut tää on vain mun mielipide.

Ja kun olen luomussa niin vaihtoehdotkin vähemmässä. Ss:n mainitsema lajittelujäte kylvö olisi kenties ihan ok taviksessa mut ehkä tekisin sen kuitenkin sillä ajatuksella et se olis sit vaik 100% syysvehnää. Tekee sen kunnolla minkä ehtii ja loput sit toivotaan toivotaan huiskakylvönä. Glyfolla hoitaa keväällä ongelman.

Se et onko siinä sit oikeasti rahallisesti järkeä niin jos nyt ei käytetä oikeasti lajittelujätettä eli rikansiemeniä niin jos vehnän tonnihinta on 200e tuntumassa niin paljonko pitää kylvää et on ok tulos? 250kg/ha Se on se 50e. Ehkä vähempi? Löpöäkin palaa ja oikeat viljelijät laskevat muitakin..

Eli onko tuollaisessa näennäiskasvipeitteisyydessä järkeä? 

50 tai 70 euron korvaus kasvipeitteisyydestä kannustaa sellaisia tiloja, jotka ennenkin keräsivät kaikkia mahdollisia tukia, pitämään paljon kasvipeitettä. 30 euron korvaus ei enää. Sinänsä hullunkurista: luulisi, että kasvipeitettä kannustetaan ja kaiken maailman rikkaruohomoskat jaettaisiin vasta sitten.

Itse olin aika rauhallisin mielin viime syksynä, kun muut muokkasivat enemmän kuin vuosiin. Itseä ei kiinnostanut, kun oli niin märkää. Mutta eihän sitä tullut koko Suomea kierrettyä... No, antaa katsoa, kuinka suuri tappio tuli tästäkin. Sänkimaa keväällä ei sinänsä tuota tällä tilalla ongelmaa.

En tiedä miten muuta asian on mieltäneet mut esim. 100ha tila sai ennen muokata 40ha ja 60ha sängellä. Euroja tuki 54e x 100 ha = 5400e.
Nyt jos menee samoilla hehtaareilla niin tuolla 70e/ha korvauksellakin jäädään 60ha alalla 4200e joka on enää noin kolmeneljäsosaa alkuperäisestä.

Sit kun mennään käytäntöön niin 60% sänki ei ollut mikään ongelma, 100% sänki alkaa suorakylväjällekkin olemaan ongelma jos pinta-alaa reilusti. Ai miksi? No sänget kyl yleisesti kuivuvat myöhemmin jolloin kevään viivästyessä saattaa alkaa hiki nousemaan otsalle. Ja jos tulee savilla reilut alkukesän sateet niin varsinkin ohra tykkää kyttyrää. Näin ollen riskin jakamisen näkökulmasta ei ole järkeä tavoitella mielestäni 100% kasvipeitettä. Eriasia jos syyskasveja reilusti niin silloin mut muuten en kyl ymmärrä et mikä syy nyt olisi yrittää maksimoida 100% eurot..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.04.24 - klo:06:37

Lainaus käyttäjältä: Kasmet - 04.04.24 - klo:21:08

Huonompikin korvaus on kuulemma mahdollinen. Kaivoin asiasta vanhoja materiaaleja läpi ja löysin vaihteluväliksi 30-70 e/ha. Jaettava summahan on enintään 86 miljoonaa euroa koko ekojärjestelmätuelle.

Niin materiaaleissa puhutaan vaihteluvälistä kaikissa ekojärjestelmätuissa, mut jossakin oli ainakin mainita et vuodelta 23 monimuotoisuus saa 300e oli hehtaareita kuinka paljon vain. Tämän vaihteluväliksi oli ilmoitettu 270-330 niissä materiaaleissa.

Nyt kysymys kuuluukin et onko ainoastaan monimuotoisuuden eurot lyöty lukkoon ja muut liikkuvat vai mikähän tämä juttu nyt sit on?

Juttu lienee siinä, että monimuotoisuusalat tiedettiin jo kesällä 2023. Kasvipeitteisyystoimenpiteen lopullinen määrä selviää vasta toukokuussa 2024.

-SS-

Mä väittäisin et kiveen hakattu euromäärä oli tiedossa jo ennen tukihakua ja tietoa pinta-aloista.. 

Muistan meinaan kun keväällä laskeskelin et kannattaako luomussa ilmoitella monimuotoisuutena ja jättää luomutuki hakematta (tai siis saamatta) näiden osalta vai ilmoitella vain rehunurmina..
Jos olisi oikein viitseliäs niin voisi vanhoja keskusteluja kaivaa mut itse en ainakaan jaksa vaivautua.

Itsellä sillä nyt merkitystä. Nurmet aitona kasvipeitteenä ja muut muokattu. Näin olisi menty on eurot sitten 30 tai 70. Suurin perspano tuossa tapahtu jo kun siirryttiin 60% kasvipeitteisyydestä ja 100% rahasta yks yhteen maksamiseen.. enää ei kannata asian kanssa stressata et saako jonkun hehtaarin kasvipeitteelle vai ei..

Huonompikin korvaus on kuulemma mahdollinen. Kaivoin asiasta vanhoja materiaaleja läpi ja löysin vaihteluväliksi 30-70 e/ha. Jaettava summahan on enintään 86 miljoonaa euroa koko ekojärjestelmätuelle.

Niin materiaaleissa puhutaan vaihteluvälistä kaikissa ekojärjestelmätuissa, mut jossakin oli ainakin mainita et vuodelta 23 monimuotoisuus saa 300e oli hehtaareita kuinka paljon vain. Tämän vaihteluväliksi oli ilmoitettu 270-330 niissä materiaaleissa.

Nyt kysymys kuuluukin et onko ainoastaan monimuotoisuuden eurot lyöty lukkoon ja muut liikkuvat vai mikähän tämä juttu nyt sit on?

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 01.04.24 - klo:08:48

onhan se tietysti ihan kiva kun on kuvia vaikka mistä mutta miuta ainakii nyppii kun pitää joka asiasta ottaa kuva.       btw,  entä jos vaan antaa tekoälyn hoitaa tuonkin homman?    keksi näyttävä kuva joka tilanteesta..          olisiko se petos jos kuitenkin työt tuloo tehtyä aikoinaan..

Tekoäly on valjastettu valvontaa, siihenhän se perustuu. Se viljelijän manipulaatioon käyttämä tekoäly ei taida osata hypätä kuvaan koordinaatteineen. Eihän se kuvaaminen nyt normi valvontaa suhteutettuna ole yhtään mitään, mutta kun en ikinä ole tuosta kyykyttämisestä niin perustanut. Joten mukavempi siitä purnata , kuin kehua.

Juu paljon mielummin minäkin kuvaan kuin käyn tarkastajien kanssa katsomassa tilannetta.

Ja ennenkuin kukaan sanoo et eihän sinne tarvii itse mennä niin mä en tarkastajia laske yksin kierroksilleen. Tuskin edes löytävät oikeille pelloille. Niin monta juttua kuullut kun hommat menneet pieleen kun tarkastaja on ominpäin  laskettu katsomaan tilannetta.