Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.24 - klo:17:03

^
Herkässä kuurottelu on mielestäni tänä kesänä ollut jos nyt lasketaa toukokuu pois.. saman oloinen muistillani kuin 2017..
Silloin syksy oli suoraan sanottuna kaamea. Ei tullut kuivaa puintiajankohtaa ollenkaan...

Toivottavasti ei uusiudu vaan kohta voisi oikeasti lopettaa satelun koska siitä ei enää jyville ole mitää  hyötyä vaan enemmän haittaa. Seuraavaksi sitten lunta joskus talvella..

Meinaat sitte että kylvöjen jälkeen tullut 30-40 mm sademäärä riittää normaaliin satoon? Vai onko se luomussa riittävä määrä? No luomussahan sillä satomäärällä ei niin väliä olekkaan.

Eihän se riittävä ole mut onhan tässä vielä aikaa toki kohta ei siitä ole enää tarvetta.

Empä muista yhtäkään  vuotta et olisi riittävästi vettä tullut tähän kotiin. Nuo lohkot jotka lähimpänä Salpausselkä niin siellä on kyl tänä vuonnakin tullut kolme kertaa enemmän.

Mitä luomuun tulee niin sanoisin et siinä vedellä on vielä isompi merkitys. Vln nurmet tarvitsevat vettä jotta kasvavat kunnolla. Muokkaaminen lisää haihduntaa niin senkin puolesta tarvii vettä. Taviksessa voi suorakylvää. Pussilanta sopivasti jyvän vieressä toisin kuin luomussa juuriston on etsittävä vähäiset ravinteet..
Tärkeää se toki molemmissa.

Mitä sen sadon saamiseen luomussa tulee niin ainakin itselle sillä on merkitystä. Ei talous kestä olla vain viljelevinään..

^
Kertoo ehkä jotain... Tai sitten ei 

Mut juu elho löytyy. Rakenneltiin alennusvaihteisto piensiemenien vuoksi sekä systeemit et voi ajaa keulalla tai perässä.
Ei se kyl hyvä ole etten ymmärrä miks joku sellaisen haluaa ostaa mut tarjouksia voi esittää. Tämä yksilö on aina sisällä säilytetty ja apulantaa nähnyt viimeksi joskus 90 luvulla kaiketi..

Missä ne kaurat nyt sitten ovat? Kaikkihan kylvivät paljon kauraa. Aika vähän on kauroja näkynyt, ohraa aika paljon ja kevätvehnää melkein saman verran. Liekö toteutunut kaura-ala sittenkin pienempi kuin ensin ennakoitiin? Tai sitten ne on muualla kuin Etelä-Suomessa?

Etelä Suomessa?
No jos tätä aluetta ei enää eteläksi lasketa ni sit mut kyl täällä ainakin kaura näyttää olevan vallitseva kasvi. Tai itseasiassa toiseksi vallitsevin ehkä. Aika paljon on erilaisia "nurmi" peltoja. On ihan oikeita tuotantonurmia, näitä meikäläisen tyyppisiä vln ja sit niitä joissa voikukka tai muu epämääräinen kasvusto on valtalajina.. 

Ohraa on se suunnilleen sama mitä viime vuosina on ollut. Määrä on todella pieni verrattuna johonkin parin kymmenen vuoden taakse. Ehkä syy siinä et ei ole elukoita enää seudulla ja kauran viljely nyt vain on sata kertaa helpompaa kuin ohran. Johtuisiko siellä olevat ohrat kenties siitä et elukoita löytyy vielä läheltä? Tai sit syysviljamaita? Ohra kyl on täysin paska kasvi tehdä syysviljamaa  muuta hyvää siinä ei ole kuin aikaisuus.. 

5mm oli mittarissa tämän päivän sateista. Ja milli siitä maata järisyttävästä ukkosrintamasta joka muutama päivä sitten oli. Olisiko ne kokonaismillit tässä kotona sit 33mm...

Saunan terassilla istuessa tuli ekan kerran fiilis et syksy tulee. Ilma oli jotenkin syksyisen oloinen.. 

^
Herkässä kuurottelu on mielestäni tänä kesänä ollut jos nyt lasketaa toukokuu pois.. saman oloinen muistillani kuin 2017..
Silloin syksy oli suoraan sanottuna kaamea. Ei tullut kuivaa puintiajankohtaa ollenkaan...

Toivottavasti ei uusiudu vaan kohta voisi oikeasti lopettaa satelun koska siitä ei enää jyville ole mitää  hyötyä vaan enemmän haittaa. Seuraavaksi sitten lunta joskus talvella..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 02.07.24 - klo:07:05

Kerro mitä siinä 3t sadossa ei ole oikein tehty kun tunnut sen tietävän?

Mä voin auttaa kun satun viljelemään alueella missä ne 3t sadot ovat yleisempiä kuin 6t tai joku muu haluamasi korkeampi satotaso. Mä kirjoitin tuon kuusitonnarin kun se on kai jonkinlainen virallisten tahojen pohja jolla viljely on kannattavaa.

Maat ovat tiiviitä, osittain ne on pilattu tallaamalla. Lähtökohtaisesti maalaji on jo saviseudulla erilainen. Vettä ei monenakaan vuonna tule tarpeeksi eikä kastelumahdollisuutta ole joka paikassa lähellekään. Myös valtaosa pelloista tasaisi jolloin SS:n mainitsemat syyskasvi viljely on hankalaa, koska vettä kyllä riittää talvella hukuttamaan kasvuston plus kaikki muut talvehtimisen ongelmat.

Sadantaa ei kukaan pysty muuttamaan eikä kastelualtaita hevin tehdä. Maalajia voi hitaasti muuttaa panostamalla multavuuden lisäämisen eikä karjanlannasta haittaa ole jos sen saisi vaikka vielä helikopterilla levitettyä ettei tallaustappioita tulisi tuleville vuosille. Kalkkia voi kantaa pellolle yleisesti aika paljon sen verran alhaisia ph:t on mut riskinä sit se et vuokrapelto lähtee alta jollekin kaltaisellesi suuren sadon viljelijälle joka laskee vuokrahinnan sen 6t mukaan 

Koneiden suurentamisesta on yleisesti vain haittaa. 10t traktori tiivistää pirusti savea kun jolloin kevyemmillä maalajeilla voi olla eduksi kun saadaan maata tiivistettyä. Muokkaustapoja kannattaa miettiä. Kyntö kevätviljalle niin kivalta kun se kuulostaakin on keväällä tehtynä 99% varma epäonnistuminen ja syksylläkin ei prosentti paljoa pienene. Syy on se et tänäkin vuonna huhtikuun jälkeen ekat vedet tuli kesäkuun alussa ja siinä välissä oli kolmeviikkoa hellettä. Kyntökerros olisi ollut rutikuiva. Eli minimimuokkaus tai suorakylvö.

Jo mainittu nurmien lisääminen kiertoon yksipuolista viljely monipuolistamaan. Toinen vaihtoehto on sit se et jos on kuivalanta tunkio josta voi kipata kuorman paikkaansa niin sillä saa myös nopeahkosti multavuutta ja ravinnetilanbetta korjattua. Eläimien ottaminen nyt monelle vain ei ole vaihtoehto eikä sitä nautojen tai siipikarjan määrää saataisi mihinkään dumpattua jotta jokainen etelän pelto saataisiin hyvään kasvukuntoon. Näin ollen nurmet erimuodoissa. Kassaa joutuu vain opettamaan kestämään sitä et puolet pellosta ei ole sadontuotannossa.  biokaasutuksen ja vastaavien soisi lisääntyvän jotta nurmelle olisi jotain markkinaa.

Peltoarpajaiset aikoinaan ovat tuoneet sen minkä ovat tuoneet. Mutta poliittiset päätökset ovat ihmisten myöhempiä aikaan saannoksia enkä osaa nyt oikein hyvää sanaa niistä löytää. Eka virhe on tehty siinä et Pohjanmaalle ulotettiin c alue. Nykyiset viljatukien tasapäistämiset tekevät sen et tulevaisuudessa Pohjanmaa on se viljelyn ykköspaikka, jos ei jo ole.

Tottakai täältä voi laittaa tilukset myyntiin ja lähteä pohjanmaalle viljelemään mut ei nyt aivan yksinkertaisesti tehty. Kyl se vain on näiden kanssa yritettävä tultava toimeen eikä siinä mitään kun vain saisi nämä eturivi isännät jättämään neuvonsa omaan tietoon.

Ja vielä kerran palatakseni siihen mistä kaikki alkoi niin mä Ihmettelin sitä et jos keskisato (tilastoitu koko suomen sato) on 3t ehkä hieman päälle ja viljelijät ostavat pääpunaisena apulantaa niin asialla ei voi pelkästään olla ne viljelijät jotka saavat sen 6t tai jonkun muun käärmeskydölle kelpaavan suuremman sadon. Yleisellä tasolla siis ihmettelin. Mutta viljelijät tekevät päätöksiä monista eri syistä joita en lähde edes arvailemaan..

Omalla kohdalla havainnot jo tehnyt ja muutostakin haettu. Sen oikeellisuudesta ja toimivuudesta voi sit tehdä joskus myöhemmin päätelmiä. Eli käärmeskydön peräänkuuluttama järkevyys on jo tiedostettu enkä sen vuoksi ollut viime viikolla lantaa ostamassa. 

Tuossahan luettelit syitä miksi sadot jää tuohon 3 tn/ha.Kukahan nuo toimet on tehnyt?Kaikki niitä ei kuitenkaan tee...tallattu pilalle isoilla koneilla,yksipuolinen viljely,kymmenet vuodet ilman nurmea,lajikevalinnat,ilman eloperäistä lantaa viljely,ph,viljelykierto.Kaikki nuo mihinkä viljelijä voi vaikuttaa.Poliitikkoihin vähän ja sadantaan ei ollenkaan voi vaikuttaa.

Pariin säikeeseen jo kirjoittanut että näyttää kohtuulliselta tehtyihin panostuksiin nähden .Mulle riittää mainiosti vaikkapa vain 5tn/ha kun kulurakenne on mikä on sanoo jotkut tilastot mitä sanoo.Enemmän toki saa tulla jos on tullakseen.Mutta puintiaika on kaukana.

Niin,en minäkään vielä apulantaa ostanu,seuraan tilannetta ja kattelen halvempia merkkejä.Ja viilaan viljelysuunnitelmaa ensi kesäksi.

Niin sitähän minäkin ihmettelen et kuka ei ole tehnyt kun maan keskisato laahaa mut apulanta kelpaa.. 

En mielestäni vain kokenut oikeina oikeutetuksi kritiikkisiä kun itse koen toimi tehneeni ja ihmettelin lannoitemarkkina tässä ketjussa.. 

Ajelin tovi sitten vilja-Suomen halki. Totesin voikukkasen olevan viljellyin peltokasvi, aniharvoin oli kelvollisia oraita. Tämähän nyt on "luonnon laki". Saman katteen tuottaa minimipanostuksella tuotettu niukka sato kuin kalliilla resursseilla ehkä saatava keskinkertainen tuotos, josta maksettaisiin pilkkahinta.

Syksyllä näyttäisikin viljat mahtuvan varastoihin sangen väljästi. Ja koska isoilla maataloustuotteiden viejämailla on myös eioo-vuosi, taitaa nyt pedattavat avaushinnat aiheuttaa vilkasta satamaliikennettä ulospäin. Kannattaahan meidänkin pelastaa mailmaa huolehtimalla afrikkalaisten kylläisyydestä kotonaan eikä jälleen aktivoida massaturismia Välimeren yli.

Jos tuotteiden korkeammat maailmanmarkkinahinnat sallittaisiin Suomeenkin, motivoisi kalkkyylit viljelyksen kestävään kehitykseen ja ehkä investointeihinkin. Aluksi vaikka muutama vuosi sitten nähty 450 €/tn joka ei näyttänyt juurikaan hetkauttavan viljan käyttäjiä. Kyllä se tästä iloksi muuttuu... 

Tarkoitatko vilja Suomella nyt tarkalleen mitä osaa maasta vai oletko kenties lähtenyt täältä Kymijoelta ja ajanut rannikkoa myötäillen Ouluun? Olen ymmärtänyt että varsinkin varsinais Suomessa ja Pohjanmaalla tietysti on tullut kerrankin vettä jottei mikään estä 4 miljardin rajan rikkoutumista.. 
Näin ollen en oikein usko huonoon satoon vaan sanoisin et voidaan oikeastikin yltää hyvinkin yli 3,5 miljardiin kiloon.. 

Siitä olen samaa mieltä et nykyisellä kulutasolla, viljanhinnalla ja vallitsevalla satotasolla ei tuo tuottaminen oikein houkuta. Täälläkin saanut lukea kuinka huippuvuosia tässä nyt ollut. Sanoisin että yksittäisten tilojen herkkua eri syistä. Yleisessä mitassa huonoja nämä olleet. Sanoisin myös et tilanne ei parane viljelijää vaihtamalla koska tässäkin ketjussa kirjoittamiani juttuja ei hetkessä muuteta tai muutosta ei siis tapahdu.

Suomalainen viljanhintahan on hyvin lähellä maailmanmarkkinahinnat hintaa. Oliko eilisessä lehdessä et lähin matif vehnä noteeraus 230e. Pari kymppiä vähemmän taitaa paikalliset ostajat tarjota. Maan sisäistä vaihtelua on sitten enemmän.

Joskus miettinyt et sen ojitetun pellon kun kyntäisi kuin sarkapellon niin lopetusvaoista jäisi vesiuomat. Moninaisilla lohkoilla vain haasteellisempi toteuttaa kun näennäisesti tasaisissakin pelloissa on kuitenkin pinnan muotoja. Mutta hei tähänhän voi ottaa 30t painavan lanayhdistelmän pinnanmuotoiluun. Kukaan ei ole vai selittänyt vielä mulle et jos maata liikutetaan enemmän kuin ruokamultakerrosta on pinnassa niin kuinka homma toimii. Vähäiset mullat täytyisi eka kasata johonkin. Tasailla pohjasavet ja levitellä mullat sit päälle. Tämän saa sitten suorittaa lähes vuosittain koska savi tiivistyy niin epätasaisuus on hetken päästä taas havaittavissa. Tämäkin taitaa olla sellaisten paksujen multakerrospeltojen toimintatapa jossa ei tarvitse ainakaan miettiä mullan säästämistä.. 

Lannoitteita voi varata kyllä mut kuinka toimiva systeemi jaettu lannoitus kevätviljoilla sitten on. Aika monessa näkemyksessä typestä kuitenkin valtaosa laitettava jyvän viereen. Lannoitteita myyvät tahot tietysti rummuttavat tämän puolesta mut onko ikinä tehty puolueetonta tutkimusta asiasta, riittävän monella kerranteella. Tuskinpa.

Aikoinaan selvittelin lannoitetypen käyttöä lietteen kanssa. Sain sellaisen käsityksen et 60kg typpeä pussista mutta muuttujia oli monia. Mikäli viileää niin lietteen typpi ei vapaudu riittävän nopeasti. Lietteen levitystapa, sataako vai ei jne. Mitään selvää vastausta ei ollut. Omissa erittäin empiirisessä kokeissa huomasin et mitä enemmän typpeä pussista plus liete niin pääsääntöisesti sen parempi. 
Asettaa hieman epäilyä siihen et mahtaako lietteen typpi ehtiä ollenkaan mukaan sen vuotisiin kasvuihin. Tänä vuonna kun se hellejakso osui kylvöjen päälle niin silmin nähden huomasi kyllä reilun lieteannoksen kasvustossa. Hauet näkyivät selvästi. Ja liete nyt oli ainut lannoite koska luomu.

Karjanlannalla nyt voi alentaa myös sitä lannoitekustannusta ja pienentää riskiä mikäli sen lannan saa vain edullisesti sinne peltoon vähillä tallauksilla. Aina tämä ei ole mahdollista kuten moni paskaa ajava tietää. Ja sitten on varottava em. Typen ja miksei muidenkin ravinteiden puutetta.

Sademääriä eri vuosien välillä verratessa pitäisi jotenkin saada verrattua haihduntaakin. On ihan eri juttu jos viikko kaupalla on 30 lämmintä kuin sama sademäärä ja max 20 asteen päivälämpötiloilla.

Tuo on totta. Se haihdunta yllätti allekirjoittaneenkin tänä keväänä. Kylvön päälle kolme viikkoa hellettä niin eipä ollut jyvän vieressä enää kosteutta.

Ainut mikä lohduttaa niin on se yllättänyt aika monet muutkin viljelijät täälläpäin.. 

Itse ei ole tullut tilastoitua mitenkään ihmeellisesti sade ja lämpötila määriä mut mutulla sanoisin et lähihistoriassa tämän vuoden kesäkuu oli toiseksi sateisin mutta viimeisen viikon lämpö nosti sen pois toiseksi viileimmältä sijalta. Toukokuussahan oli hellettä ainakin täällä et kokonaisuus varmaan kaukana viileästä.

Uskoisin kuitenkin et tämä kasvukausi tähän asti olisi voinut olla ihan hyvä vuosi tehoviljelylle. Tukea ajatelmalleni saanut täältäkin lukea kuinka suomen kokonaissato puhkaisee 4 miljardin kilon rajan..

Kerro mitä siinä 3t sadossa ei ole oikein tehty kun tunnut sen tietävän?

Mä voin auttaa kun satun viljelemään alueella missä ne 3t sadot ovat yleisempiä kuin 6t tai joku muu haluamasi korkeampi satotaso. Mä kirjoitin tuon kuusitonnarin kun se on kai jonkinlainen virallisten tahojen pohja jolla viljely on kannattavaa.

Maat ovat tiiviitä, osittain ne on pilattu tallaamalla. Lähtökohtaisesti maalaji on jo saviseudulla erilainen. Vettä ei monenakaan vuonna tule tarpeeksi eikä kastelumahdollisuutta ole joka paikassa lähellekään. Myös valtaosa pelloista tasaisi jolloin SS:n mainitsemat syyskasvi viljely on hankalaa, koska vettä kyllä riittää talvella hukuttamaan kasvuston plus kaikki muut talvehtimisen ongelmat.

Sadantaa ei kukaan pysty muuttamaan eikä kastelualtaita hevin tehdä. Maalajia voi hitaasti muuttaa panostamalla multavuuden lisäämisen eikä karjanlannasta haittaa ole jos sen saisi vaikka vielä helikopterilla levitettyä ettei tallaustappioita tulisi tuleville vuosille. Kalkkia voi kantaa pellolle yleisesti aika paljon sen verran alhaisia ph:t on mut riskinä sit se et vuokrapelto lähtee alta jollekin kaltaisellesi suuren sadon viljelijälle joka laskee vuokrahinnan sen 6t mukaan 

Koneiden suurentamisesta on yleisesti vain haittaa. 10t traktori tiivistää pirusti savea kun jolloin kevyemmillä maalajeilla voi olla eduksi kun saadaan maata tiivistettyä. Muokkaustapoja kannattaa miettiä. Kyntö kevätviljalle niin kivalta kun se kuulostaakin on keväällä tehtynä 99% varma epäonnistuminen ja syksylläkin ei prosentti paljoa pienene. Syy on se et tänäkin vuonna huhtikuun jälkeen ekat vedet tuli kesäkuun alussa ja siinä välissä oli kolmeviikkoa hellettä. Kyntökerros olisi ollut rutikuiva. Eli minimimuokkaus tai suorakylvö.

Jo mainittu nurmien lisääminen kiertoon yksipuolista viljely monipuolistamaan. Toinen vaihtoehto on sit se et jos on kuivalanta tunkio josta voi kipata kuorman paikkaansa niin sillä saa myös nopeahkosti multavuutta ja ravinnetilanbetta korjattua. Eläimien ottaminen nyt monelle vain ei ole vaihtoehto eikä sitä nautojen tai siipikarjan määrää saataisi mihinkään dumpattua jotta jokainen etelän pelto saataisiin hyvään kasvukuntoon. Näin ollen nurmet erimuodoissa. Kassaa joutuu vain opettamaan kestämään sitä et puolet pellosta ei ole sadontuotannossa.  biokaasutuksen ja vastaavien soisi lisääntyvän jotta nurmelle olisi jotain markkinaa.

Peltoarpajaiset aikoinaan ovat tuoneet sen minkä ovat tuoneet. Mutta poliittiset päätökset ovat ihmisten myöhempiä aikaan saannoksia enkä osaa nyt oikein hyvää sanaa niistä löytää. Eka virhe on tehty siinä et Pohjanmaalle ulotettiin c alue. Nykyiset viljatukien tasapäistämiset tekevät sen et tulevaisuudessa Pohjanmaa on se viljelyn ykköspaikka, jos ei jo ole.

Tottakai täältä voi laittaa tilukset myyntiin ja lähteä pohjanmaalle viljelemään mut ei nyt aivan yksinkertaisesti tehty. Kyl se vain on näiden kanssa yritettävä tultava toimeen eikä siinä mitään kun vain saisi nämä eturivi isännät jättämään neuvonsa omaan tietoon.

Ja vielä kerran palatakseni siihen mistä kaikki alkoi niin mä Ihmettelin sitä et jos keskisato (tilastoitu koko suomen sato) on 3t ehkä hieman päälle ja viljelijät ostavat pääpunaisena apulantaa niin asialla ei voi pelkästään olla ne viljelijät jotka saavat sen 6t tai jonkun muun käärmeskydölle kelpaavan suuremman sadon. Yleisellä tasolla siis ihmettelin. Mutta viljelijät tekevät päätöksiä monista eri syistä joita en lähde edes arvailemaan..

Omalla kohdalla havainnot jo tehnyt ja muutostakin haettu. Sen oikeellisuudesta ja toimivuudesta voi sit tehdä joskus myöhemmin päätelmiä. Eli käärmeskydön peräänkuuluttama järkevyys on jo tiedostettu enkä sen vuoksi ollut viime viikolla lantaa ostamassa. 

Ei siinä, kyllä kateeksi käy, kun ajatteleekin kukkamultaviljelyksiä - oli kuivaa tai märkää, niin kasitonnari pätkähtää. Tilastojen valossa niitä ei kuitenkaan voi pätkähtää niin monelle kuin tämän palstan perusteella uskoisi. Voisitko kuitenkin kärmeskytö vielä vähän valoittaa, koska olet viimeksi joutunut tyytymään vaatimattomaan kuusitonnariin? Entä koska on viimeksi tullut kymppitonnari?

Siinä tuntuu aina ylpeyttä kun joku helvetin eturiviläinen tulee neuvomaan että mikset tee näin tai näin, et kyllä olet vähän paska viljelijä kun et saa edes sitä 6t satoa.. 

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 01.07.24 - klo:19:51

Soi, niin pirusti . Haluaisin nimittäin tietää, mitä kärmeskytö vastaavassa tilanteessa tekisi. Jos joku oikotie onneen kerran on.

Voi jeesus teirän kans  .No jos 3tn/ ha tulee satoa joka vuosi niin antaisin vuokralle  tai myisin maat pois.Ei tarviisi sen jälkeen ihmetellä missä on vika jos ei satotaso ole kummoisempi.

 
Juu viljelijää vaihtamallahan se homma paranee.. eturiviläinen kärmerkytö voisi sit tulla näyttämään mallia. Laitetaanko vuokrataso sen 6t sadon mukaan? 

Kuten jokainen saviseudun ja kuivanseudun viljelijä tietää niin homma on helvetisti kiinni siitä tuleeko vettä oikeaan aikaan vai ei. Ei ole nyt mittausdataa esittää mut joku voi kaivaa vaikka Anjalan mittauspisteen sademäärät viimesiltä vuosikymmeniltä. Veikkaisin et niissä on nähtävissä epäilyni että vettä ei ole vain riittävästi tullut ja kun luonnostaan multavuus on alhainen ja siihen kun yhdistetään märehtijöiden karkaaminen tundralle ja meidänkään pellot eivät ole 70 luvun jälkeen erityisemmin nurmia nähneet niin multavuus ja sitä kautta veden pidättyminen on ollut erittäin huonoa. Suorakylvö auttoi omalla kohdalla ongelmaan mut halusin tuloksia nopeammin niin luomu ja nurmet säännölliseksi kiertoon.. valitettavasti muutos on hidasta..

Jos nyt mennään vielä siihen satotasoon niin itse totesin et taviksessa loppuu rahat. Se on tosiaan totta et 3t keskisato ei pidemmän päälle riitä. Mähän ihmettelin muiden viljelijöiden toimia et kun kaikki ei tosiaan voi niitä 6t keskisatoja saada. Mut jokainen tehköön miten haluaa.

En silti ymmärrä et miksei lannoitekaupankäyntiä voi ihmetellä? Em. Juuri et miksi sitä ihmettelen. Kaikki kun ei voi niitä 6t satoja saada. Oikeasti tosi murto-osa sen saa niin silti Jussit menevät vain pääpunaisena ostamaan lantaa.. 

Mut jokainenhan saa tehdä niinkuin haluaa. Maatalouden tila ei vain toiminnasta korjaannu..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.07.24 - klo:15:57

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 01.07.24 - klo:12:11

Viimeisen kuuden vuoden aikana vain kerran on ollut keskisato yli 3,5 t/ha. Sadon on pilannut joka kerta kuivuus ja kuumuus. Viime vuonna olisi ehkä niukasti päässyt 3,5 tonnin yli, mutta elokuun viimeinen viikko ja sen 150mm:n sadepotti pisti kevätvehnät murskauskuntoon. Pitäisikö siis jättää leikki, ja vuokrata pellot jollekin suurtilalle, joka ottaa vaikka Saharan hiekasta kasitonnarin?

Kärmeskytöhän tuossa kehui osaamistaan et hänelle vain vuokralle pellot niin alkaa satoa tulla.. 

Mitään kehunu.Ihmettelen vaan että jos keskisato on vuodesta toiseen apulantaa käyttäen 3 tn/ha niin eikö silloin jo kellot soi viljelijällä että tarttis tehdä jotain muutakin kuin ihmetellä netissä jonkun lannoiteostoksia.

No soiko Filosofi kellot? 

Viimeisen kuuden vuoden aikana vain kerran on ollut keskisato yli 3,5 t/ha. Sadon on pilannut joka kerta kuivuus ja kuumuus. Viime vuonna olisi ehkä niukasti päässyt 3,5 tonnin yli, mutta elokuun viimeinen viikko ja sen 150mm:n sadepotti pisti kevätvehnät murskauskuntoon. Pitäisikö siis jättää leikki, ja vuokrata pellot jollekin suurtilalle, joka ottaa vaikka Saharan hiekasta kasitonnarin?

Kärmeskytöhän tuossa kehui osaamistaan et hänelle vain vuokralle pellot niin alkaa satoa tulla.. 

29 mm kesäkuun aikana, suurin päiväannos 6 mm. Eli sellaista pölynsidontaan, mutta yllätyin yhteenlaskusta kuitenkin. Kuivaa, vaan ei katastrofia. Tietty klassinen muutos suursäätilassa epävakaisen suuntaan just kun pitäisi saada 30 ha mahdollisimman kuivana paaliin...

Eikö se melkein säännönmukaisesti aina tapahdu se muutos juhannukselta, kuun vaihteesta, ainakin täällä etelämpänä käy näin.. alkukesä monesti kuivahko ja heinäkuussa alkaa sitten sateet.. 

13 mm oli forecan ennusteessa tälle päivälle, mut eihän se toteudu, aamulla tuli pikkukuurossa  1 mm ja  eilen ennuste näytti loppuviikolle paria kunnon sadepäivää, mutta nyt nuokin ennusteet on muuttuneet muutamaksi pikkukuuroksi. Eipä tarvi paljon puimuria jakuivuria tänä syksynä rasittaa.

Niin meidän ei tarvii täällä kaakonkulmalla.. Muualla Suomessa korjataan päällikkösatoja tällä tiedolla..