Kyllä kaudraa on runsaasti kasvamassa.

En ole käynyt kuvailemassa omia kauramaita, joista muodostuu 60% kaikista palstoista. Mutta ne ovat vasta oraalla, ei niissä ole mitään nähtävää. Onneksi Meeri on aikainen lajike, joka nyt saa hiukan kosteutta kasvuunsa. Salon keskustan tuntumassa ammattilaisten sysimustat kaurapellot muodostavat enemmistön kaikista. Väristä jo näki, että kauraa se on, vehnäpellotkin olivat tummia. mutta nyt kaura on röyhyllä ja vehnä tähkällä, eron näkee autosta.

Jos kaurasopimuksia sai talvella 250 €/tonni, ja ohrasta tarjottiin 180 €, ei ole kahta sanaa, kumpaa kannatti laittaa, jos vaikka vain pienten panosten talousviljelyä ajattelee. Kaura taitaa kiittää lannoituksestakin aivan eri tavalla. Ohrat ovat nykyään niin tautisia, että kaksi ruiskutuskierrosta ovat välttämättömät.  Leipävehnä vaatii lisälannoitukset ja maassa viljavuutta.

-SS-

Joo ei se 180 ohra kilpsile 250 kauran kanssa. Ei kilpaile mielestäni edes silloin vaikka hinta olisi sama. Kaurasta saa helpommin ison sadon pienemmillä kuluilla. Kaura mielestäni myöskin vaihtelevampia olosuhteita..

Jännä nähdä mitä sopimuksettomalle kauralle käy. Itse veikkaan et siitä alkaa löytymään toksitosiinejä ja muutenkin hinta laskee reippaasti. Aika haastavaa myös kun eriaikaisuutta kasvustossa et kuinka laadut pysyvät..

Viljelyssä ehkä eniten harmittaa tuo tavaran juuttuminen omaan siiloon. Voi olla, että jätän kerta kaikkiaan viherlannoitukseksi ylimääräisen kaura-alan, heti kun sopimus +10% on suunnilleen kasassa. Epätodennäköistä se on, mutta mahdollista. Kesantosilppurilla ajelu on helpompaa ja joutuisampaakin melkein kuin puiminen.

Syysvehnä oli niin epävarmassa vielä talvella, että sopimus menee ainakin jonkin verran yli.  Siinä tulee homma tunkea väkisin vehnää ahtaille markkinoille. Tarkoitus on, että avosiilot ym laakavarastot ovat talvella tyhjät, jotta rottaongelman saisi rauhoittumaan.

Saahan tuota vehnää kulumaan, jos laittaisi aivan kaiken käytettävissä olevan alan, pakkokesannotkin, kylvä-ja-unohda -syysvehnälle...paitsi nuo kolmen vuoden syysnisupellot syysrapsille.

Keväällä voi sitten efat kerätä talvituhoalueista.

-SS-

Sopimuksettomalle kauralle on varattuna pari varastosiiloa. Sinne se menee odottelemaan suotuisia aikoja

Sopimuksettomalle kauralle on varattuna pari varastosiiloa. Sinne se menee odottelemaan suotuisia aikoja

On hienoa, jos tilan historia on ollut investointipainotteinen, ja runsaita varastotiloja on valmiiksi. Jos tilan viljelypinta-alan kasvu on jumittunut paikalleen, voi kannattavuutta hakea varastojen hyödyntämisestä. Varastoihin investoiminen varsinkin laskevassa ja tasaisessa viljamarkkinassa ei maksa koskaan itseään takaisin. Muutenhan viljaliikkeet panostaisivat viljavarastoihin. Mutta irtautuvat viimeisistäkin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 05.07.24 - klo:08:03

Sopimuksettomalle kauralle on varattuna pari varastosiiloa. Sinne se menee odottelemaan suotuisia aikoja

On hienoa, jos tilan historia on ollut investointipainotteinen, ja runsaita varastotiloja on valmiiksi. Jos tilan viljelypinta-alan kasvu on jumittunut paikalleen, voi kannattavuutta hakea varastojen hyödyntämisestä. Varastoihin investoiminen varsinkin laskevassa ja tasaisessa viljamarkkinassa ei maksa koskaan itseään takaisin. Muutenhan viljaliikkeet panostaisivat viljavarastoihin. Mutta irtautuvat viimeisistäkin.

-SS-

Mäkin aattelin et saattaa Filosofi joutua odottelemaan kauran hinnan nousua tovin. 25 syksylle hankkija näyttää lupaavan alle 200e hintoja...

Isäukko on onneksi tajunnut tehdä pinta-alaan nähden reilun kuivurin, silloin kun rakentaminen oli vielä "halpaa". Ja nykyisetkin yhdistelmät mahtuvat.

Katsotaan nyt sitten niitä hintoja. Tarkoituksella tuli kauraa vähiten kylvöön, eli näillä pinta-aloilla vähän, joten joutaa varastoimaan, jos niin on.

Isäukko on onneksi tajunnut tehdä pinta-alaan nähden reilun kuivurin, silloin kun rakentaminen oli vielä "halpaa". Ja nykyisetkin yhdistelmät mahtuvat.

Katsotaan nyt sitten niitä hintoja. Tarkoituksella tuli kauraa vähiten kylvöön, eli näillä pinta-aloilla vähän, joten joutaa varastoimaan, jos niin on.

Isoista varastoista ei ole koskaan haittaa. Itsellä kun ei ole kuin pieniä ja alamittaisia niin aika pelaaminen niiden kanssa on. Olishan se komeeta kun olisi iso kaurakirkko joka nousisi puidenlatvojen yläpuolelle mut eipä taida puolella millillä enää sellaista saada.. 
Täytyy aika monet onnistuneet varastoinnit suorittaa jotta maksuun tulee.. 

Ynnäilin just itse et kun huippusatoa ei tänäkään vuonna ole tulossa vaan tuo 500 kuutiota mahtuu kyllä siiloihin mikä sieltä ehkä tulee niin taidan minäkin  jäädä odottelemaan hintojen muuttumista... 

Npista vaaleista raidoista josta kirjoitin mun pelloilla, paikoitellen joka syy oli lannoitevantaisiin tarttunut pöly ja lannoite jäi minne sattui, ja kun ei vaan satannu, niin varsinkin kuivat paikat vasta nyt väri tasoittunut. Se on matalempi ja pienempiä tähkiä saman ikäisiä, tähkälletulo samaan aikaan. Semmonen ilmiö. Varjo ja suotuiset paikat missä lannoite sulannut aijoissa, ei raidalisuutta.

Mutta nyt kun vähän liikunut, niin ääripäästä ääripäihin on kyllä havaittavissa. Hassuja nää jotka laikku missä tähkät esillä ja siinä vieressä semosii just pinnalle tulleita.

Hirmu isoa vaihteluväliä on kyllä kasvustoissa. Semmosta oikeasti hyvää ei näy oikeastaan missään missä olen kulkenut. Ihan ok. kasvustoja on paljon mutta niistäkin näkee että vesi on minimitekijä.
Paljon on myös tosi huonoja peltoja, huonoimmillaan sellaisia ettei tarvitse puimuria viedä syksyllä pellolle.

En usko, että upouusi räpid-juna tukkisi lannoitetta. Mielestäni ne keltaiset alueet olivat maapohjan kosteusvaihteluita, koska väri todellakin tasaantui ensimmäisen ukkoskuuron jälkeen noin kahdessa viikossa.

Oman taikinalannoitteen tukkeutumispuutoksen vana on siellä puintiin asti.

-SS-

En usko, että upouusi räpid-juna tukkisi lannoitetta. Mielestäni ne keltaiset alueet olivat maapohjan kosteusvaihteluita, koska väri todellakin tasaantui ensimmäisen ukkoskuuron jälkeen noin kahdessa viikossa.

Oman taikinalannoitteen tukkeutumispuutoksen vana on siellä puintiin asti.



-SS-

No kun ne ukkoset kierteli, vasta täs nyt  tällä viikolla rupes tulee silleen että kostui maat enemäm kuin pinta. Se pahin pelto ja samana päivänä kilometrin päässä oleve pelto, ei vaan mitään raitoja kun kun sinne kovempi kuuro joskus osuikin.

Kattelkaa hiukan kaurojanne kuin paljo löytyy abortoituneita jyviä. Niitä tuntuu olevan niin alueesta kuin lajikkeesta riippumatta poikkeuksellisen runsaasti. Jos löydätte kasvuaste- (kylvöaika), lajike-, tiheys- tai maalajieroja niin antaisitteko havainnoistanne julki-informaatiota.

Kattelkaa hiukan kaurojanne kuin paljo löytyy abortoituneita jyviä. Niitä tuntuu olevan niin alueesta kuin lajikkeesta riippumatta poikkeuksellisen runsaasti. Jos löydätte kasvuaste- (kylvöaika), lajike-, tiheys- tai maalajieroja niin antaisitteko havainnoistanne julki-informaatiota.

Huimaa, kylvetty 13.5 ja myöhemmin. Ei merkittävästi abortoituneita jyviä. Niklaksessa hieman, Ringaker tulossa röyhylle ettei vielä tiedä lopullista määrää. Tiheydet normaalit tai tiheät, maalajit mullasta karkeaan hietaan ja kosteutta on ollut ok. kauramailla tarjolla alkukesän kuivuuden jälkeen. Hellettä ei ollut merkittävästi pensomisen aikaan.
Kaikki kaurat sai vielä lippulehden nurkilla myrkyt viljakukkoa vastaan, tekivät jossain kohtaa isoakin jälkeä lippulehtiin ja tuli kiire torjumaan kun lisääntyivät nopeasti. Sellainen huomio että pääasiassa tykkäsivät hieman heikommasta kasvustosta, ja nimenomaan päisteissä. Sieltä kai olisi levinnyt eteenpäin tekemään vahinkoa.

Joo, on niitä abortoituneita jyväaiheita kauralla nyt poikkeuksellisen runsaasti. Tätä on raportoitu ihan kauran kisalohkoilta asti.

abortoituneita jyviä.

Mitä tämä tarkoittaa suomennettuna?