Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
En ole itse Loimaan peltoja käynyt katselemassa, mutta joku täältä meiltä päin oli käynyt ja sanoi että kukkamultaa...?
Ei nyt sentään.... luulisin että jonkin sortin savea mutta oikein mukavaa semmoista. Kai jossain lehtijutussa on kerrottu lohkon viljavuustutkimuksen tulokset ja maalaji hyvinkin tarkkaan. Semmoisen joskus kuulin että sokerijuurikasta on viljelty sillä lohkolla mikä ei ainakaan tarkoita huonoa tai hankalaa maalajia.
Uudessa Rapidissa ei välttämättä ole minkäään sortin esimuokkaria tms. jos sellaista ei osta. Mutta lähes aina jokin muokkari tai tasoitin on hankittu. Loimaan kokeen perusteella voisi sanoa niinki että suorakylvö onnistuu hyvässä maassa kaikilla koneilla joilla saa siemenet sopivaan syvyyteen ja ne peittyvät kunnolla kunhan vielä lisäksi kylvää oikeaan aikaan.
Kokeen pellot tuli silloiselle Loimaan maatalousoppilaitokselle 70- 80-lukujen taitteessa. Kuuleman mukaan olivat aika vaikeasti viljeltäviä peltoja. Niitä on sitten vuosien aikana ojiteltu uudestaan ja kalkittu, joten tilanne on tältä osin parantunut.
Kokeen kyntöverrokkilohko on harmillisesti sijoitettu varjoisaan metsänreunaan, joten siitä nyt ei ihan tarkkaa vertailukohtaa muulle alueelle saa. Ilmeisesti kuitenkin viimeinen reipas vuosikymmen suorakylvössä on tehnyt hyvää maan rakenteelle, koskapa tulokset ovat kautta linjan varsin hyviä.
Minä olen ollut mukana reilut parikymmenentä vuotta. Kyllä sieltä paremman kuvan kannattavuudesta saa kuin verokirjanpidosta. Alustava raportti on tullut jo keväällä, tulokset tarkentuvat sitten myöhemmin ja lopulta seuraavan vuoden puolella saa myös vertailuraportit. Siitä on varmaan eniten hyötyä.
Alkuun on vähän tekemistä, kun pitää tehdä perusteellinen inventaario kaikesta omaisuudesta (perustiedot vain, Luke laskee ne sitten rahaksi). Myöhemmin riittää sitten varastojen arviointi vuodenvaihteessa. Minä pidän työkirjanpitoa excelillä päivittäin, mutta kuukausiarviotkin riittää. Satoarviot saa lohkokirjanpidosta. Tuloista ja menoista toimitan vain pääkirjan pdf-kopiona. Luke tekee sitten laskelmat siitä. Joitakin lisätietoja pitää vielä toimittaa paperilla, mutta ne kyllä löytyy helposti.
Suosittelen kaikille. Ei siitä kovin suurta lisätyötä tule. Jos tuloksissa näkyy huonoa kannattavutta, niin sittenhän on parannettavaa.
En käytä verokirjanpitoa kannattavuuden seurantaan. Sitä varten on omat instrumenttinsa, jotka toimivat reaaliaikaisesti ja mahdollistavat normaalin seurannan ohella tuloksen ennustamisen eri tuotannon tasoilla ja erilaisin kulurakentein, investointien kannattavuuden laskennan, riskianalyysin ja lisäksi kassavirran seurannan.
Kokemukset kannattavuuskirjanpidosta meillä olivat jokseenkin päinvastaisia kuin teilla, mutta mielestäni hyvin perustein.
Olin muutama vuosi sitten pari vuotta mukana. Tiedon siirto oli vähän takkuista ja jopa käsin piti joitain asioita kirjata. Ekselitaulukoita toki oli käytössä, mutta jotenkin vaikeesti asioita määriteltiin.
Pikkutarkkuuden vaatimuksen meikä heitti heti romukoppaan. Työtunnit kirjattiin arvioilta, verokirjanpidosta kaivoin sopivasti soveltaen tarpeelliset arvot (voisiko ne saada suoraan siirtymään kkp:hen?). Ylipäätään syntyi ns. kahdenkertainen kirjanpito kun kahteen paikkaan piti vääntää samat tortut hiukan eri mallilla.
Laskennassakin on kummallisuuksia. Esim. korvaava investointi (vanhan täysin palvelleen traktorin harkittu vaihto uuteen, paremmin töihin sopivaan ja tarpeelliseen koneeseen) veti tuloksen pakkaselle, vaikkei sitä voinut kassatilanteesta mitenkään havaita. Olisiko kannattavuuden nimissä pitänyt jättää vaihtamatta??
Tulosten saaminen kesti tolkuttoman kauan. Yleensä kuluneen vuoden tiedot tulivat saataville myöhäiskesällä tai syksyllä, mikä minusta on kohtuuttoman pitkä aika. Siinä vaiheessa kyllä on jo tiedossa, menikö hyvin vai huonosti, eikä tuon tiedon perusteella juuri tehdä korjaavia liikkeitä.
Ei kovin ketterää ja menneen maailman makuista touhua. Sopii niille, joilla on aikaa ja halua nysvätä nippelitiedon parissa.
Yhtä kaikki, havaitsin katkerasti, että syksyllä niiden viiden kierroksen kuraurien painaminen sinne sumuiseen syysviljapeltoon oli melko lailla hyödytöntä; jos syysvehnä sitten kaikesta huolimatta eli kevääseen, ja tuli sopivat sateet lannoitteiden painua maahan, silloin ne syksyn panokset oli sopivinta käyttää sinne kesälle, voi saadakin jotakin hyötyä.
-SS-
Näinhän tämä menee. Syyspuolella minimoidaan kustannuksia ja maksimoidaan kasvipeitealaa. Kevätpuolella voi sitten panostaa jos on aiheellista. Nykylajikkeilla ja nykyisillä talvisäillä lopputulos on yllättävän usein aika hyvä
Näissä jenkkien oikeudenkäynneissä pitää muistaa,että nämä korvauksia hakevat käyttäjät ovat
hiukan,sanoisinko epämääräistä onnenonkijaa. Eikös tämä päähakija ollut käyttänyt päivittäin ilman suojia
puutarhassa pari vuosikymmentä? Joukkokanne oikeus vetää mukanaan myös kaikki asiaan hiukankin
myötämieliset. Euroopassa esim. viljelijät ovat kuitenkin keskimääräistä vähemmän syöpää sairastavaa
väenosaa,vaikka aika moni tämänkin palstan osallistujista on glyfoa käyttänyt. Tosin kai glyfon teko enää
mikään bisnes ole,niin saa varmaan Bayerin mielestä jo mennä. Uutta kalliimpaa(parempi katteisempaa)
tilalle.
jenkkilässä tosiaan vahingonkorvaukset sisältävät myös rangaistusluonteisen osuuden eli ei korvata pelkkää aiheutunutta vahinkoa. Joukkokanteeseen yhdistettynä korvaussumma kasvaa valtavaksi, mutta silti. Mitä Bayer tunnustaa maksamalla näin mittavat yli 10 mrd$ korvaukset? Senkö, ettei myyntipakkaukset sisältäneet riittävästi suojainohjeita, tuskin näin pienestä rapsahtaisi tuota summaa. Vai olisiko sittenkin niin, että ennen vaarattomaksi väitetyn tuotteen käyttö sisältää suurempia riskejä, jotka ovat olleet tiedossa, mutta niistä ei ole tiedotettu rehellisesti. Toisin sanoen riskejä on tahallisesti peitelty?
Suomessa korvaus vastaavasta olisi muutamia satasia ja sakko maksettaisiin valvontaviranomaisen työnantajalle... vähän kuin metsäyhtiöiden kartellisakoissa. No siellähän ei tullut edes niitä satasia vahingon kärsineille 
Jenkeissä oikeudenkäynteihin mennään usein tosiaan rikastuminen mielessä. Tavoitteena ei ole kuviteltua tai todellista vääryttä kärsineen rikastuminen vaan juristien rikastuminen. Toinen iso motiivi on vastustajan vahingoittaminen: tässäkin taustajoukoissa häärinevät GMO:n vastustajat ja monista muista syistä mieltänsä ammatikseen pahoittavat tahot.
Suomessa vastaavat oikeusjutut eivät ole lain mukaisia, mutta käytännössä oikeusjuttuja saatetaan pitää yllä vuosikausia, jos perusteita on. Jos tulee tappio oikeudessa, maksukyvyttömän häviäjän kulut korvataan valtion kassasta, jos tulee voitto, vastapuoli maksaa kulut ja lisäksi oikeuden määräämät sanktiot.
Mites rypsit ja rapsit jakselee? Onko ötököitä paljon ollut liikkeellä? Rypsi ja rapsipeltoja ei juuri missään enää näy, tosin kovin paljon en nyt viime aikoina ole missään kauempana ajellut.
jonkun verran on tullut ajeltua varsinais-suomessa ja uudellamaalla, ja aika tyhjiä peltoja on näkynyt, jossain reunassa saattaa olla jotain rypsi/rapsin näköisiä laikkuja joista voi yrittää arvailla mitä siihen on mahdettu kylvää.
Ainakin varsinais-suomen puolella taisi ekana iskeä kuorettumat.
Aika vähissä kevätöljykasvipellot on ja nekin vähät melko olemattomia. Ei lupaa hyvää jatkolle. Syysmuotoja saatetaam sen sijaan innostua kylvämään, viime vuonna kylvetyt talvehti pääsääntöisesti aika hyvin.
Etpä ole ollenkaan hakoteillä. Edellytyksenä tietysti, että vettä on kohtuullisin kustannuksin saatavana. Joka paikassa näin ei kuitenkaan ole.
"Viralliset" laskelmat sadetuksen kannattavuudesta taitavat olla viime vuosisadalta, eikä niissä tietenkään ole huomioitu nykyisten lajikkeiden satotasoja ja satovastetta siinä tilanteessa kun sateita ei saada. Eli kannattavuus pitää laskea tapauskohtaisesti.
Sadon lisäksi sadettamalla pelastetaan monessa tapauksessa myös laatu. Voisi kuvitella, että sadetus kelpaisi jopa Itämeren suojelijoille kun ravinteet suurimmaksi osaksi viedään sadon mukana pois pellolta.
paljonko sallii tappiota tuotannossa eläkkeellä? pari tilaa tietän joilla tappio joka päiväistä.. mutta mitäpä ei harrastus maksais..
Mikä tuotantosuunta tuottaa tappiota, jos viljellään "kuin viimeistä päivää" eli ei investoida mitään ja lainatkin on kaikki jo maksettu? Lisäksi tuet juoksee, vaikka kaikki olisi kukkaketona
Eihän noita jäähdyttelijöitä mikään kaada. Yleensä ne tappion pesät on siellä, missä on investoitu oikein isolla paljolla, muttei ole huomioitu tuotannon riskejä loppuun asti. Huono vuosi, eläintauti tai jopa paha konerikko saattaa pistää talouden niin sekaisin, että toipumiseen menee vuosia.
Suurtilaideologia toteutui Neuvostoliiton kolhooseilla. Siellä kaupungin väestöä pakkosiirrettiin sadonkorjuutöihin, aina kun tuli aikainen syksy tai jos oli vaativat sääolosuhteet. Samoin Kiinan kulttuurivallankumouksen aikana kaikki lukeneisto, esimerkiksi ne, joilla oli lukulasit, jouti riisikombinaatteihin vihreätä vallankumousta tekemään.
Perussanoma monella työttömällä on ollut, että kun töitä ei saa, eikä yhdeksällä eurolla päivä lähdetä. Nyt jos saisi vaikka seitsemän euroa tunnille, ja majoituksen, lähteekö sittenkään, vaikka päiväpalkka nousisi . Nyt puheet punnitaan. Päiväpalkka nousisi mahtavat 620 % !! Lyön vetoa, että tulisi heti mutku mutku mutku papatusta, että joo mut ne työmarkkinatuet ja päivärahat, ei nouse yhtään. No, eivät niitä palkaksi ennenkään halunneet laskea, nyt otetaan sana orren päältä.
-SS-
Pitäisikö työnantajiltakin kysyä? Huonosti motivoituneesta ja osaamattomasta työvoimasta ei ole kuin riesaa, olipa ala mikä hyvänsä.
Oltiinpa noista siirtotyöläisistä mitä mieltä tahansa muuten, niin ammattilaisia he ovat omilla aloillaan ja siksipä niitä tänne ikävöidään.
Jenkeissä kyse on siitä että iso osa varsinkin etelävaltioiden kansalaisista kuuluu riskiryhmään: ylipainoa, diabetesta, eläkeikäisten osuus väestöstä on suuri. Sitten on vielä erilainen terveydenhoitokulttuuri: ne, joilla on rahaa ja vakuutus, ehkä saavat sen respiraattorin. Muut joutuvat tyytymään siihen, mitä julkisella puolella mahdollisesti on tarjolla.
Hoitoon liittyvää priorisointia joudutaan tekemään joka puolella ja ilmeisesti kohta myös Suomessa. Käytännöksi muodostunee, että työikäiset ja perheelliset (siis alaikäisten lasten vanhemmat esim.) pääsevät tarvittaessa respiraattorijonon keulille ohi senioriväestön.
Valistumaton arvaukseni on, että öljyn hinnan pohjia ei ole vielä nähty. Syynä tähän on, että USA:n talous alkaa sakata. Toki muuallakin talous voi huonosti, mutta tähän asti USA on saanut pidettyä jonkinlaista luottamusta yllä.
Nyt vaikuttaa siltä, että jenkeille tulee seinä vastaan. Työttömyysluvut ovat jyrkässä kasvussa ja epidemian vauhti kiihtyy. Viikon tai parin päästä raskasta sairaalahoitoa vaativien tapausten määrä räjähtää käsiin. Siinä vaiheessa todennäköisesti tehdään sama temppu kuin muuallakin eli pistetään paikat kiinni. Seurauksena kaikenlainen kysyntä hyytyy ja siinä sivussa myös raakaöljyn hinta tulee alas.
Onko kukaan kuivannut hernettä mepulla? Halkeaakohan herneet kun viljallakin käy aika rapina, varsinkin täyttäessä.
Tarkotatko vaunu mepua? Sellasella on kuivattu. Ei huomattu merkittävää eroa perinteiseen anttiin..
Oliko se hiekkamaan hernettä .
Tehkää mitä haluatte mut herne ei ole tehty savimaille. Se miten savimaa sitten määritellään onkin hankalampaa. Satoa ei ikinä tule 2-3t enempää. Jos se riittää niin ok. Olen tästä niin monen kanssa jutellut ja jopa neuvojilta kysynyt ja viesti ollut sama.
Teillä päin taitaa olla eri neuvot kuin meillä.
Tässä parempaa tietoa: normivuotena hiue/hiesusavilta keskisato 4 t/ha, huippusadot alkaa kutosella. Pahoja katovuosia on viimeisen 10 vuoden aikana kaksi, silloinkin keskisato 2 t/ha. Alat vuosittain n. 30 ha. Pahimmat kokemukset uran alkuvaiheista. Sen aikaiset lajikkeet eivät sietäneet poutaa ja laonkesto oli aivan olematon.
Herne sopii sellasille hiekkasille, kevyille hyvin vettä läpäiseville maille. Muualla melkein turha yrittää.
No joo... eipä juuri muuta kuin savimaita meillä, hernettä viljelty 30 vuotta. Ja nyt sää sen sitte kerroit. Nimimerkillä kylvinkö sittenkin turhaan
Eipä auringonpurkaukssenkaan oikein millään tavalla varauduta, vaikka sekin tulee varmemmin kuin ilmasto jatkaa lämpenemistään.
Vuonna 1859 tuollainen kärvensi lennätinlankoja ja näkyi voimakkaina revontulina. Nykymaailma menisi todennäköisesti täysin jumiin vastaavasta röyhtäyksestä
Isompi purkaus on tilastotarkastelun perusteella tulossa, mutta tarkkaanhan sitä ei kukaan osaa tai edes halua ennustaa. Mahdollisia paikkoja ovat esim Campi Flegrei Napolissa, ehkä Islannin Katla tai Yellowstone.
Tuollaisessa tilanteessa on oma suu lähinnä. Väistämättä hinnat markkinoilla karkaavat kun tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta ja valtiot varaavat maataloustuotteet oman kansan käyttöön. Onnekkaita ne, joiden tuotantoedellytykset säilyvät ja yhteiskunta ympärillä pysyy edes joltisenkin toimivana.
