Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jotta noin.
https://www.youtube.com/watch?v=W2CYsGsE7uc
Mitä sitä tuon hintaisista mitään varaus maksuja maksamaan, maksaa heti kerralla.
Olisko nettikoneella ja koneen omistajalla asiaa poliisille? Tuskin tuota huijaria kiinni saadaan, mutta kumminkin... Petoksen yritys, identiteettivarkaus, alustan väärinkäyttö.
Vähän kelin ja tarkoituksen mukaan muokkausmenetelmä valitaan. Läpimärkää kyntövälttiä on syksyllä ihan turha lähteä meikäläisillä savikoilla vääntämään. Syysviljamaat pyritään kyntämään, vieläpä niin ettei äkeellä tarvitsisi montaa kertaa vaivata. Aika usein syysvehnää on meillä kylvetty suoraan kynnökseen, mikä olisi ollut ihan ennenkuulumatonta joskus parikymmentä vuotta sitten. Kevennetty muokkaus lienee mahdollistanut tämän asiantilan.
Kultivointi on syksyllä pääasiallinen muokkausmenetelmä, jos keli sen sallii. Ellei salli, jätetään suosiolla sängelle. Lautasmuokkari kuuluu kevääseen, kultivaattorilla taas ei keväällä tee mitään (epätasainen muokkauspohja, hidas, työsyvyyden pito on todella vaikeaa, karseaa jälkeä...)
Hiukan olen ihmetellyt lapiorullaäes yms. virityksiä, mitä jotkut harrastaa. Kai niilläkin paikkansa, on mutta jotenkin tuo tuntuu yksinkertaisten asioiden tarpeettomalta monimutkaistamiselta.
Ei taida missään muussa maailman maassa, missä viljanviljelyä harjoitetaan, olla viljely niin kevätviljapainotteista kuin Suomessa. Jos kylvettävänä on useita satoja hehtaareita keväällä, niin alkaahan se ahdistamaan, jos toukokuisessa viikossa on vain 2-3 kylvöpäivää, muut päivät pidät sadetta tai odottelet pellon kuivumista.
Osittain tuon takia isot viljatilat on pyrkineet kasvattamaan syysvilja-aloja. Ei tarvi mennä kuin Viroon tai Etelä-Ruotsiin, niin näillä alueilla syysvilja- ala on jo merkittävästi suurempi kuin Suomessa.
Merkittävin syy syysvilja-alan kasvuun Etelä-Suomessa taitaa olla kuivuus touko-kesäkuussa. Muualla Suomessa kevätpuolen märkyydellä voi olla merkitystä, mutta savialueella tästä ei yleensä koidu riesaa. Juhannuksen jälkeen ehkä alkaa sadella, mutta kevätviljojen kannalta se on liian myöhään.
Ja onhan ne syysviljat merkittävästi satoisampia kuin kevätmuodot, jos talvehtiminen onnistuu. Viime vuosina näin on yleensä käynyt.
Yleensä näissä tapauksissa on käynyt niin, että jalostava tehdas palaa kun bisnes ei suju toivotulla tavalla. Nyt ei päästy edes niin pitkälle. Ymmärrettävä ratkaisu viljelijöiltä. Ja on tuhkallakin jotain lannoitusvaikutusta. Kaskiviljelyn hengessä voisi seuraavaksi yrittää nauriin kasvatusta...
Rapsi ja ekana kylvetty aikainen Aspekt-vehnä sitä toista kierrosta ekana pyytää mut kerralla mää kaikki sit kierrän. Varmaan enemmän merkkaa joku nätti sateenlupaus päälle kuin kalenteri mut heitetään vaikka toukokuun toinen viikko ja N80 vehnille Axanilla/Limuksella ja ammoniumsulfaatilla N40/S50 rapsille.
Mistäs tuota ammoniumsulfaattivalmistetta olet hankkinut?
No nyt olisi joutomies Soinille tarjolla eläkevirka. Teoriassa kuka tahansa kastettu miespuolinen roomalaiskatolinen voi pyrkiä paaviksi. Yrittänyttä ei laiteta
Maastopalovaroitus koko etelä-suomessa, ei oo kunnolla satanut moneen viikkoon, pellot paljaina samoin jo monta viikkoa, silti pellot muka liian märkiä vieläkin. No ne on tintattu pilalle jo vuosia sitten, jos vaaditaan melkein helteitä viikko ennen kuin pellot kuivaa kylvökuntoon.
Ei ne pellot ole ollenkaan märkiä, päin vastoin. Mitä parhaimmassa kunnossa kylvöä ja muokkausta ajatellen. Mutta nyt jos menee kylvämään 40 millin sateen alle, järjestää itselleen vaikeuksia. Lannoitteet liukenee ties minne, itäminen muuttuu mätänemiseksi. Sitten on se kuorettuman riski. Tuommoisen sateen jälkeen pinnan kuorettuminen on savimailla sääntö eikä poikkeus. Tuleeko pelkkä pintakuorettuma vaiko tiiliskivi-ilmiö, riippuu ihan siitä, kuinka paljon maata on myllätty ja mitä keliä sateen jälkeen pitää.
Taitaa vain olla tarve juoksuttaa viljelijöitä pitkin peltoja.
Sama havainto. Pitää käydä kuvaamassa syysvehnäpeltoja, jotka ovat hyvässä kasvussa. Mutta myös talvituhoalueita löytyy, joskin vain vähän. "Satelliittiseurannan perusteella alaa ei ole säilytetty muokkaamattomana 15.4. asti".
Pystyyköhän kännykkäkuvalla vakuuttavasti todentamaan, että peltoa ei ole muokattu, jos talvi on perusteellisesti tuhonnut oraat?
Veikkaan, että kohta juoksutetaan myös maaseutuviranomaista paikan päälle syynäämään, ettei näitä talvituhoalueita ole todellakaan muokattu.
Syysvehniin ilmestyi kuluvan viikon aikana heikompia alueita, kosteusolojen vuoksi. Eivät erottuneet ennenkuin piti alkaa kasvaa. Itellä melko vähän mut yleisesti näkee maakunnassa laikukkaampaa kuin pari viikkoa sitten.
Tarkentaisitko, mikä nämä siis on mielestäsi aiheuttanut? Kävelin omilla orasmailla, ja paikka paikoin näyttää rouste harventaneen syysvehnää. Ei kuitenkaan mitään mahdottomia aloja. Jääpolte puolestaan vei pieniä aloja joistakin varjoisista nurkista, kun loska ei aina kerennyt kokonaan sulamaan, vaan jäätyi useampaan kertaan. Syyskuun lopun kylvökset kokivat noin 10%:n tuhon jo heti syksyllä, kun kylvön perään tuli reipas sade; syyskuun alun kylvökset säästyivät näiltä.
Kävin tuossa iltapäivällä Somerolla. Samoja havaintoja: tyhjiä laikkuja siellä täällä, tallatut päisteet tuntuvat erityisesti kärsivän. Suoraan sänkeen kylvetyissä ilmiö tuntui yleisemmältä. Luultavasti noita lohkoja ei myöskään oltu vielä lannoitettu, ainakaan mitään jälkiä ei näkynyt. Viime vuoden toisinto: syysvehnä nääkähtää kuivuuteen?
Toivottavasti ei. Helle on mukavaa ja on hyvällä säällä on mukavampi tehdä heinää kun sateella. Laitumien pinta menee sateella kuraiseksi ja paita kastuu aitahommissa ja seuraavana talvena kun niiden jäisten rehujen kanssa painii.
Ihan päinvastaiset toiveet mulla
. Kylmää ja sateista juhannukseen asti tai vähän ylikin. Heinäkuulta voisi sitten kääntää lämmön päälle ja lopetella satamisen kanssa. Kymmenkunta vuotta sitten oli tuommoinen kesä ja satohan oli sillä vuodella todella hyvä.
Noin kuusi vuotta olen testannut kesäkuun - heinäkuun vaihteen kylvöjä kuivumisessaan viivytteleviin sänkimaihin, teoriassa hyvä idea, mutta käytännössä tuloksena on 40-kiloista kahua. Ehkä pitää vaan tunnustaa että MEVO, ja että sänkipeltojen kylvöikkuna on keväällä kapeampi, ei leveämpi kuin syyskynnöksen.
-SS-
Sänkipelto poistaa kosteutta kapillaari-ilmiön mukaan. Tarkoittaa sitä, että sänkiä saa seurata päivittäin. Kun ne päättävät kuivahtaa, niin ne myös kuivuvat. Kun ajoituksen saa kohdalleen, voi aamupäivällä ajaa sänkeä auki lautasmuokkarilla ja kun homman on saanut tehtyä, voi aloittaa saman tien kylvämisen. Murustuminen käsittelyn yhteydessä on aivan huippua. En kiistä, etteikö vaikeuksia voi olla, mutta omalla kohdalla homma on toiminut ihan hyvin.
Taitaa olla maalajikohtainen asia. Oma kokemus on, että hiesuvaltaisilla savilla sängelle jättäminen toimii parhaiten - näillä mailla syyskyntö taas on huonoin valinta, jos kylvön aikoo jättää kevääseen.
Mistäs sit tehdään härkikset ,nyhtö kaurat ja feikki lihat kun Kaikki lopettaa härkä papujen viljeilyn ?
Martatkin sitten joutuvat pian syömään oikeaa lihaa ,voi voi 
No se yksi martta on ilmeisesti ollut kaikkiruokainen ja -juomainen.
Herneen puinti ei useimmiten ole herkkua, jopa ihan puimureita isostikkin hajotettu lakoherneeseen. Käsittääkseni härkäpavun puinti on ihan siedettävää hommaa kunhan vain valmistuis edes pääosin viimeistään syyskuussa? Se ei ainakaan mene liimalakoon. Nyt myös tuo härän parempi hinta hankkijalla houkuttais koittamaan, mutta varmaan se olis sit oltava noita myöhäisimpiä lajikkeita.
Uudemmat hernelajikkeet kestää kohtalaisesti pystyssä, kunhan niitä ei liikaa typellä lannoita. Puinnille on silti mentävä heti kun kasvusto antaa myöden. Herneen varsi mätänee pikkuhiljaa tuleentumisen edetessä, joten liimalako tapahtuu väistämättä jossain vaiheessa.
Sellainen vaikutelma on tullut, että meidän alueella (Itäinen Varsinais-Suomi/Lounainen Häme) härkäpapu on erinomaisen katoaltis peltokasvi. Jos ei sitä kevätpuolen kuivuus tapa, niin sitten syksyn märkyys pilaa sadon.
Tukisiepparina on kuitenkin kohtalainen: erikoiskasvipalkkio tipahtaa, viljelyyn ei tarvitse siementen ohella panostaa, kunhan muistaa kylvää, syksymmällä glyfotus ja syysvehnää perään. Joskus voi tuurilla tulla jotain satoakin.
Peuranliha taitaa tätä nykyä olla monelle metsästysseuralle niin merkittävä rahanlähde, että kantaa "pidetään kauniisti". Kaatomäärät voisivat olla huomattavasti suurempia ainakin pahimmilla alueilla - ja sinnehän myös sudet ovat keskittyneet.
