Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Samassa viestissä mainitusta typen otostakaan ei olisi enää niin väliksi, ainakaan ohralla. Sen verran pitkällä (tai pätkällä) kasvustot ovat. Tätä vauhtia valmistuvat puintikuntoon elokuun puolivälissä, ellei jälkiversonta sotke tuleentumista.
Niin on, aivan kuin jo vuosien ajan - tähän kohtaan ei enää sade osu, ei edes ukkosella. Tänään tuli 2 milliä, eilen 1 milli. Tummaa pilveä ja jyrinää menee kyllä joka ilmansuunnasta ohi.
Liiankin tuttua... Tässä pari päivää sitten näytti tutkakuvan perusteella siltä, että nyt osuu, mutta sekin ukkoskuuro ehti sataa itsensä kuoliaaksi ennen meikäläisen palstoja.
Kyllä ilmatieteen laitos ja sääpalvelut pitäisi haastaa oikeuteen ylenpalttisen v#"£?&ksen aiheuttamisesta. Antavat ymmärtää, että sataa, mutta sitten ei sadakaan. Prrkeles
Tää myynnin suunnittelu on niin valtavan iso osa viljatilojen taloutta, että siihen kannattaa tutustua aika kovin. Löytää itselle ne parhaat instrumentit. Ja se pitää itselleen myöntää, että jos kaura, mallas, syysvehnä 300€/tn ei riittänyt edes pienen osan kiinnitykseen niin sekin oli päätös siitä, että tuo hinta ei minulle riitä.
Markkinoinnin ydinosaamista, minkä pitäisi olla hallinnassa. Viljan hinta all-time-high, samoin tuotantopanosten hinta. Oli myös aika selvää, että yli 300 € hintataso ei tule kestämään, ellei maailma ihan totaalisesti repeä. Ainakin sen verran kannattaisi myydä hyvän hinnan aikaan, että jotenkuten saa omansa pois.
Ja101, jos tilaringillä esimerkiksi on teollinen eläinyksikkö, jolla voi pelata hintamarkkinoita vastaan toisellakin puolella pelipöytää, niin eihän laskevaan hintaan kiinnityksissä ole määräriskiä, kun se paraslaatuinen osa on irrotettavissa jalostustuotannon sivuvirtana, hintapiikkien kermoja kuorimaan.
Koska pilkkahintaista rehua on aina saatavissa kuplien puhjettua. Tai sitten käteen jäänyt sopimusvilja voidaan aina hävittää omalla käytöllä.
Näyttää siltä, että jo 1980- luvulta asti viljamarkkinat seuraavat noin 7 vuoden sykliä, kuusi matalan hinnan vuotta, sitten hintakupla, joka on jyrkkä ja lyhytaikainen.
-SS-
Laskevien hintojen vallitessa ei ole mitään ongelmaa vaikka kiinnittäisi sadosta 200 %. Maakunnasta löytyy runsain mitoin niitä, jotka ovat jättäneet hinnat auki ja myyvät kiljuen kun saavat pari kymppiä tonnilta listahintaa enemmän .
Päinvastainen tilanne on ongelmallisempi: ostaja haluaa ehdottomasti sopimusohransa esim.160 euron tonnihinnalla jos markkinahinta on tätä korkeammalla. Voi olla vähän kinkkinen neuvotelu, jos sopimus on iso ja hintaeroa paljon viljelijän tappioksi.
15 milliä tänään. Ennen vappua neljän-viiden millin päiväsatseja. Ja koleita kelejä tulossa. Eipä käy kateeksi niitä, jotka viime viikolla ehti kylvämään.
Enpä ole huomannut, että jotain olisit mainostanut... Ylläpitokin voisi tätä kommentoida kun noin rumalla tavalla uhkailee.
Vähän nyt ollu liian pientä hallaa. Tämän aamun jäljiltä näkyi kylällä useammat sukellusjäljet. 
Meillä päin oli juuri sopivat hallat. Ei juuri jälkeä jäänyt paitsi parissa notkokohdassa lätäkönpohjat oli sulia.
Sukelsin saveen tyhjällä levittimellä. Vielä on paikoin liian kosteaa. 20 km etelämpänä kylvötyöt voisivat olla jo täydessä vauhdissa.
-SS-
Hukkasitko hyvän hallan?
No niin. Syyskylvöt alkaa pikkuhiljaa tulla lumen alta esiin. Ei paskempaa, ainakaan vielä. Mites muilla?
Täällä agrossa näköjään tiedetään jo hyvin, paljonko viljasta tuottajille ensi syksynä maksetaan, no hyvähän se sitten on että tiedätte, sitä on sitten helppo päättää mitä keväällä kylvää ja mitä sopimuksia eri tahojen kanssa, mm. maataloushallinto ja viljan ostajat, tekee.
Kiinnitysmahdollisuuksia on vieläkin pitkälti yli 200 €/t syksyn toimituksille (kaura, kevätvehnä). Ohran suhteen näyttää huonolta. Tämän ketjun perusteella viljasta kuitenkin maksetaan syksyllä sen 150 €/tonni. Bisneksen paikka, mutta kestääkö kantti tehdä ylisuuria sopimuksia?
Kyllähän nyt on suuri kannustus viherviljelyyn ja sitä kautta kvk:n kasvattamiseen. Kun sitä on vuosikymmeniä varsinkin kasvitiloilla pienennetty, niin voisi olla hyvä sauma aloittaa se hömppäily. Toisaalta vuosi sitten oli pelko joka paikassa, että riittääkö vilja, jos Ukraina on kiinni. Yritä siinä sitten pitkäjänteisesti suunnitella viljelykiertoa.
Viljakäytävä on yllättävän hyvin pysynyt auki ja lienee Venäjänkin intressi, että viljalaivat seilaavat Mustalla Merellä. Pientä jäynää varmaan kuitenkin tehdään, jotta hintaa saataisiin puskettua ylös.
Käteiskauppa on loppunut muutamassa vuodessa kokonaan, joten kun vuotta aikaisemmin tapahtuvaan pystykauppaan siirtyy, on varastoa oltava kahden sadon verran, koska sopimukseton vilja näyttää olevan totaalista ongelmajätettä.
-SS-
Käteiskauppa voi hyvin ja termiinikaupalla myydään korkeintaan 20%. Muutama Trossoo-Valee jos kehuu onnistumisillaan, ei se isoa kuvaa mihinkään muuta. Sitten ovat taas visusti hiljaa, kun arvaavat väärin. Ja sopimuksen tekeminen ei edellytä kultapossukerhon jäsenyyttä.
Mistä lukema peräisin? En siis kyseenalaista, mutta mielenkiinnosta tiedustelen 
.
Minkä verran itse kiinnität hintoja etukäteen? Entä naapurit, kollegat, kuinka yleistä se on? Ei ole valtaväylää, vaan suurin osa odottaa aina sitä huippuhintaa. 80/20 sääntö toimii tässäkin.
Hintojen kiinnitys etukäteen ei todellakaan ole valtavirtaa. Syitä mm. epävarmuus sopimuksen täyttämisestä (pieni viljelyala), tietämättömyys, toiveikkuus hintakehityksestä jne... Paljon on myös niitä, jotka myyvät viljansa suoraan jollekin lähiseudun sianviljelijälle tai tipufarmille. Ei näy tilastoissa, on helppoa ja yleensä on myös kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto.
Isojen viljatilojen keinovalikoimassa kiinnitys on kuitenkin yleistä. Kun varastotilaa on vähän suhteessa pinta-alaan niin kiinnitys ja toimitus puintikaudella varmistaa sen, ettei niitä viljoja tarvitse säilytellä pitkin kyliä vuokrapaikkojen kuivureissa tai hallin lattioilla. Tai investoida muutamaa tolkutonta lisäpönttöä kuivurin taakse.
Voiko ne hinnat jotka Hankkija, Lantmannen A-rehu ja Berner ilmoittaa kotisivuillaan syksyn hinnoiksi uskoa hinnoiksi joilla ne tekevät sopimuksia vai onko siinäkin joku huijaus? 
Kyllä se noin vaan menee. Kokeile tehdä sopimus niin tiedät. Sopimuksessa määritellään määrä, toimitusaika ja hinta peruslaadulle. Toimitat viljan sopimuksen mukaan ja jos laadut ja määrä täsmäävät, saat tilityksen esim nyt helmikuussa kiinnitetyn hinnan mukaan. Hankalaksi menee siinä tapauksessa, ettei so*****a määrää pysty toimittamaan, siinäkin käytännöt vaihtelevat firmakohtaisesti.
Täsmennykseksi vielä, että nyt ilmoitetut hinnat ovat ostajien tämän hetken käsityksiä syksyn hinnoista ja niillä tehdään kauppaa syksyn sadosta tähän aikaan vuodesta. Syksyllä tietoa sadosta on enemmän ja hinta voi olla joko enemmän tai vähemmän kuin nyt.
Jos ei velkoja pahemmin ole voi maatalouden tulot saada pääomatulona. Jonkinmoinen byrokratia Oy:ssä on, vaikkei se nyt aivan ylitsepääsemätön ole.
Joo noin 36000 euron vuositulojen jälkeen ansitulojen marginaalivero nousee selvästi yli 30% (41% tasolle) eli aika hyvin hyötyy 30% pääomatuloina verotetusta maataloudesta. Toki siihen sitten tarvitaan 50k€ nettovarallisuutta per 10k€ pääomatuloja ja herkästi tekee mieluummin mieli tehdä poistot ja saada se verotushyöty heti. Kannattaa kuitenkin muistaa että on ne poistot sitten myöhemminkin mahdollista käyttää ihan sama suuruisina eli poistoja tekemällä saatu hyötä ei katoa, ainoastaan siirtyy jos ei tee maksimipoistoja.
Osakeyhtiöllä pellot arvotetaan hankintahinnallaan joten nettovarallisuutta on ehkä helpompi saada, mutta OY:sta sitä matalammin verotettua rahaa saa aika hitaasti ulos jos nettovarallisuus ei ole kunnolla pussalla. Eikä se huojennettujen osinkojen verotus dramaattisesti pääomatulojen verotusta matalampi ole.
OY on hyödyllinen jos on paljon velkaa omaisuudesta josta ei voi tehdä poistoja (eli pellot lähinnä). Silloin voi maksaa vain 20% veroja ja lyhentää sen jälkee peltolainaa jos ja kun pellot ja lainat ovat OY:n nimissä. Mutta sitä rahaa muuhun kuin OY:n sisäiseen käyttöön ei saa kuin maksamalla lisää vaihteleva määrä lisäveroja.
Tämä jää monelta sivutoimijussilta huomaamatta, jos ei ole verotukseen paljoa perehtynyt ja tuijottaa vain verokortin perusprosenttia. Nimimerkillä jo liki 10 v pääomatulona ottanut maatalouden ansiot. Kerran unohtui merkitä ja kokonaisveroaste nousi n. 2-3%, josta voi päätellä säästäneensä vuosien mittaan 10-15 k€.
Siinä on sellainen, onko malttia vaurastua juttu. Laitetaanko täydet poistot vai kerätäänkö nettovarallisuutta.
Poistojen tulisi vastata korkeintaan velkojen kuoletussummaa. Jos poistot tehdään äkkiä pois -periaatteella, joudutaan velkoja kuolettamaan tuloksesta, mikä pidemmän päälle on vähän sama juttu kuin housuun pissiminen: ensin lämmittää, mutta sitten siirrytään epämukavuusalueelle.
Hyvä, että täydensitte heti kirjoitustani... Jätin siitä tarkoituksella pois kaikkein synkimmän skenaarion, mutta en toki henkilökohtaisesti yllättyisi, vaikkei tukea lopulta tulisi senttiäkään. Sikäli harmi, sillä joillekin tiloille tuki olisi varmasti ollut tarpeen.
Tuen sulaminen ja epämääräinen maksuaikataulu kertovat aika karusti hallinnon tehottomuudesta. Ensin luvataan ja sitten selitetään. Valitettavasti soppa maistuu myös vaalibudjetille.
Lasketaanko tuo nyt siitä hinnanerotuksesta minkä makso yli 500e, 800 euroon asti, niin siitä 35% korvataan?
Näin mulle kaveri jutteli juuri noin maksettaisiin.. ei siinä kukaan rikastu.. 
Ja milloin maksetaan?? Vuodenvaihteen jälkeen varmaankin?
