Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mun ajatukseni mukaan lumi kastelee maata enemmän kuin sama sade vesimuodossa. Voin olla väärässä, mutta musta tuntuu tuolta. Vuonna -95 äitienpäivä kylvöt tehtiin kuivaan maahan ja lumisateen jälkeen äestyksiä jatkettiin kaksi viikkoa myöhemmin ja pelto oli silloinkin märkää. Jos ajatuksessani on järkeä, niin kait se vaan johtuu silti lämpötilasta 
Rankkasateen jälkeen liettynyt ja siihen kuivahtanut savimaa on yhtä p3rkelettä muokattavaksi. Lumen sulaminen ei niinkään lietä, jos vesi vain pääsee hyvin läpi.
Erinomainen kevät menossa. Syysviljat saa kerrankin kosteutta ja kunnon versomiskelit. Tästä kun alkaa kuivumaan on kylvölohkot reunasta reunaan tasakosteudella eikä routaa alla niinku monesti ollut.
Onhan se hienoo kylvää 21.4. pöly ryöhää ja komiaa on. Siihen sit yöpakkaset päälle ja kuiva toukokuu ni kesäkuun helteisiin mennessä jo eväät syöty. Näillä kosteuksilla mennään pitkälle kesäkuuta lähes juhannussateisiin asti jos ymmärtää mitään kevätkosteuden säästämisen päälle.
Ne ketä ei oo puimurin jälkeen pellolla käyny ja isot alat sänkimaihin kylvöö saa toki hiukan toivoa suvelta lämpösummaa tai sit ahnehtia hiukan vähempi ja kylvää jotain aikaistakin.
Tässä kirjoituksessa on perää, vaikken ehkä jokaista kohtaa allekirjoitakaan.
Muuten, jokos siellä isommilla peltoaukeilla kaikki saivat apulannan huiskittua peltoon?
Aika harva huiskimissyntiin vaikuttaa syyllistyneen, vaikka tiedä tuota kun pikkupakkasella ei peltoon mitään jälkiä jää.
Tunnustan synnin, mutta puolustukseksi totean seuraavaa:
Meikäläisen syysviljat (syysvehnä) perustetaan pienellä alkulannoituksella ja myöhään, usein ihan syyskuun lopussa. Ei maassa keväällä kasvun alettua ravinteita liiaksi ole. Aikainen alkusnapsi varmistaa sen, ettei oras jää paikalleen jurottamaan. Kovemman kuivuuden sattuessa tuo lannoituskerta on hyötysuhteeltaan ylivoimainen verrattuna myöhemmin tehtyihin pintalannoituksiin.
Kosteutta maassa nyt tosiaan riittää, muttei mitenkään liiaksi vielä. Osa lumista haihtuu auringonpaisteessa suoraan ilmaan ja loput sulaa rauhallisesti paikalleen. Paljon pahempi vaihtoehto olisi ollut parinkymmenen millin rankka vesisade.
ja kuinka paljon meillä oliskaan vientiin mahollista saaha vaikka mitä? ei täällä kannata mitään tehä. jos joku yrittää tehä ni viimeistään ely tahi luke lyö semmoset rätinkit eteen että loppuu se pikkupuuhastelu.. humala ois yks esimerkki. muutama vuosi sitten ettivät vanhoja kantoja ja nyt ei yhtään humalanviejää löyty... mut humalan jatkajia kyllä ihan kiitettävästi... varsinkin urheilukilipailujen jäliltä...
Näissä tahtoo olla avainsanana se 'pikkupuuhastelu'. Jotta jotain järkevää jatkojalostus- ja vientitoimintaa saisi aikaan pitää määrät saada kohtuullisen isoiksi.
Ja sitten siitä tulee muna-kana-ongelma: ei ole viljelijöitä kun ei ole ostajia/jalostajia kun ei ole viljelijöitä. Eikä osaamista; pioneerihommassa on aina riskinsä ja ongelmansa.
Kuminallakin taisi viedä aika monta vuotta tuotantoketjun nousu nykykmittakaaavan ja toiminnan vakautumiseen.
Sitten on paljon helpompaa kun homma toimii yhtä hyvin (tai tällä hetkellä oikeastaan huonosti...) kuin viljakauppa.
Alkuvaiheessa noita kuminafirmoja taisi olla useampia, mm Arctic Taste. Näillä homma lakosi käsittääkseni laatuongelmiin ja sittemmin myös tilityssotkuihin. Vienti ei vetänyt ja viljelijät kaikkosivat, ymmärrettävistä syistä.
Transfarmilla lähdettiin liikkeelle laatu edellä sekä tuotteessa että viljelytyksessä. Mukana hääräsivät kehittäjinä mm. Bernerin kasvinsuojelu ja luonnonvarakeskus. Viranomaisilta ei isommin apuja kyselty, paitsi kasvinsuojelun suhteen (ne jäämät). Kun töitä tehtiin tarpeeksi kauan oikein, alkoi tapahtua hyviä asioita. Nyt samaa kaavaa monistetaan hampulla ja tulevaisuudessa ehkä vielä jollain muulla erikoisuudella.
Olisiko sama voinut tapahtua, jos joku maatalouskaupan isommista toimijoista olisi päättänyt sekaantua touhuun? Luultavasti homma olisi hiljakseen kustu kuoliaaksi.
Eikö se 1.4. rajoitus koske vain lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita? Väkilannoitteita saa huiskia maaliskuussakin; ei tosin "koskaan lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan". Eli ei taida olla vielä mitään asiaa lannoittamaan, kun samalla orasmaalla on sekä seisovaa vettä, routaa että lunta.
Jossain päin Suomeako tosiaan jo sormet syyhyää lannoituksille?
Joo, ei passaa hukata hyviä keväthalloja
Ei ole koskaan ollut Beferttiä. Kylällä on kuitenkin ollut sellainen kokemus, että ok. Myyjän mukaan joskus takavuosina ollut vähän enempi ongelmaa, viime aikoina ei niinkään. Puhui jotain pölymäisyydestä. Onko se vähän kuin venäläiset lannoitteet? Kuitenkin Norjassa tehtyä. Pitäisi olla sinänsä laadukasta. Minua kyllä houkuttais nyt kokeilla tätä, onko vastalauseita.
Viime kesänä oli Cannia ja 27-5-5:sta. Ihan kelvollista tavaraa.
Ei suuremmin moitittavaa, käyttökokemusta kolmen vuoden ajalta. CAN tosiaan pölyää pintalevittimessä enemmän kuin yaralainen tavara, mutta ei mitenkään haitaksi asti. Toinen poikkeama on 650 kg säkki, joka on kapeampi ja korkeampi kuin 700 kg säkki. Voi olla riesa tai sitten ei.
Syksyn näyttelyssä juttelin pakkaamon ihmisten ja Raision tädin kanssa Calisperosta ja sellaisen näkemyksen sain, että aika suosittu lajike Etelä-Suomessa ja pitäisi olla ihan asiallinen myös kenttäolosuhteissa.
Minulle sanottiin, että Leijona jää jo pois lisäysviljelyksestä Peltosiemenellä. Vähän ihmettelin, kun juurihan se vasta tulikin. Kollegalla sitä oli nyt parina vuonna. Ihan samalla lailla otti nokkiinsa kuivuudesta kuin Helmikin, mutta jyväkoko oli kuitenkin isompi.
Calispero vaikuttaa lupaavalta, kahden kuivan kesän kokemuksen perusteella. Laatu ei mitenkään poikkea Sibeliuksesta, jyväkoko on ehkä vähän pienempi. Viime kesänä hyvin maltillisella lannoituksella (85 kg N/ha) tuli valkuaista 16 %, sako 220. Hehtaarisadolla ei voi kehua, ehkä pari tonnia tai vähän yli, niin kuin tämän alueen kevätvehnillä yleensä. Sakoluvun kesto on huomattavasti parempi kuin esim. Amarettolla. Mistralillahan sitä sakoa ei juuri muodostu, oli keli mikä tahansa.
Kannattaa valittaa analyysin tehneelle firmalle. Hankaloittaa viljelyä, jos saat sille lohkollesi turvamaastatuksen. Tietysti pyytävät uusintanäytteen, mutta se analyysi pitäisi saada ilmatteeksi, jos ovat tehneet virheen.
Tuli tuosta edellisestä kommentista mieleen että kun on joskus saanut lohkolle merkinnän hukkakaurasta, niin miten sen merkinnän saa pois. Minulla on muutama sellainen lohko jossa merkintä "vähäinen saastunta" mutta ei siellä ole hukkakauraa tavattu moniin vuosiin.
Siinä kun vaihdat sen rastin "ei hukkakauraa" niin sillä periaatteessa tilataan lohkolle hukkakauratarkastus. Silloin jotkin kasvit sille kesälle ovat epätoivottuja, kuten kaura, rypsi, rapsi,
sinappi, ruis, kumina, peruna, nurmi tai kesanto.
Siellä pellolla ei saa tehdä torjuntaa ennen tarkastusta, esimerkiksi kitkentää. Mutta kävellä siellä saanee.
-SS-
Lohkon saa pois hukkisrekisteristä tarkastuksella, mutta syyni pitää sitten tehdä kahtena peräkkäisenä vuotena ennen puhtaaksi julistamista.
Hukkakauralohkoja saa siemenviljelytilalla olla nykyään useampia (5 tai 6?) entisen kahden sijasta. Eli ei hukkakaura mikään iso este siemenviljelylle ole jos puhtaita peruslohkoja piisaa.
Huomioikohan Vipun järjestelmä ehdollisuuteen/ekojärjestelmätukeen kelpaavat alat automaattisesti oikein viljelijän kannalta? Se rasti ruutuun "En hae tukea ekojärjestelmätuen talviaikainen... jne." mietityttää. Kun on sekä kevytmuokattua että aitoa kasvipeitettä.
Jossain ohjevideossa tuon rastin merkitys selitettiin lähinnä kevätmuokkauksen aloittamisajankohdan eroilla eri tukimuodoissa, mutta muuta selitystä sille ei oikein annettu.
Rastittelen siis varmuuden vuoksi, vaikka en todennäköisesti aloitakaan muokkaushommia ihan maaliskuussa....
Mutta takaisin tuohon siemenviljaan: pitääkö tilalla olla jokin Petkus, jotta raakatavara käy siemenpakkaamolle. Meillä ei ole kuin vanha viskuri TOS-siementä varten. Alla kuvassa on Sampolla puitua syysvehnää, suoraan kuivurin siilosta, lajittelematta. Meni rehuksi, koska valkuainen 10.7 Muuten oli aika painavaa, 83 kg, ja muutenkin nättiä. Ruista joukossa 0, koska noukittiin käsin pois. Kelpaisi tällaista ehkä siemeneksikin myydä.
-SS-
Pakkaamolle kelpaa esipuhdistettu tavara. Ei niitä eriä tarvitse kotona pyöritellä. Tietysti tulee miinusta sen mukaan, paljonko joukossa on roskaa. Vieraista lajeista menee samoin miinusta.
Ongelmallisinta siemenviljelyssä on se, että raakatavaraa joutuu joskus varastoimaan pitkäänkin kotona (pakkaajakohtaista?). Syitä mm. siemenen markkinantilanne, pakkaamon päättämä vastaanottojärjestys jne. Joskus viimeiset erät ovat meiltä lähteneet vasta kesäkuussa huomautusten jälkeen. Tilipäivät määräytyvät tietysti toimitusten ja sertifiointien mukaan.
Eli homma vaatii riittävästi siilotilaa ja kohtuullisen pohjakassan. Ja valitettavasti siemenlisä suhteessa viljelystä aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin saattaa olla siinä ja siinä - huono satovuosi rankaisee enemmän kuin ns. minimipanosviljely
https://www.hs.fi/talous/art-2000010113311.htmlOheinen juttu lienee maksumuurin takana, mutta selitys oheisena:
Yaran toimarin (Svein Tore Holsether) mielestä Eurooppa on vaarallisen riippuvainen venäläisistä typpilannoitteista, jopa enemmän kuin ennen sotaa kun omaa ammoniakkituotantoa ajettiin alas kalliin maakaasun takia.
On todennäköistä, että jossain vaiheessa tämä juolahtaa myös venäläisten mieleen. Siinä vaiheessa pitäisi olla suunnitelma B mietittynä ja toteutusvalmiina. Holsether peräänkuuluttaa myös EU:n oman lannoiteteollisuuden kilpailukyvystä huolehtimista. Yaran kaupallinen intressi on sanomattakin selvää, mutta sillä ei mielestäni ole suurta merkitystä. Asian ydin on että huoltovarmuuteen, talouteen ja myös turvallisuuteen kohdistuu aika iso uhka.
Edit: ja tietysti myös apulannan hintaan...
El Nino - ilmiö saattaa vaikuttaa nyt niin, että tulisi viileä ja sateinen kesä, kuten 1987 ja 1998. Kuivettunut maaperä saisi elvyttävää sadetta.
Ehkäpä 110 vrk myöhäiset lajikkeet ovat karkea virhearviointi sellaisena kesänä. No ei noista 90 päivänkään lajikkeista ole kolmeen vuoteen mitään tullut.
-SS-
Mahdollista mut oma muistikuva lähihistoriasta ollut se että kylmähköä talvea seurannut aina kuuma kesä. Nyt ollut kylmempää kuin monena talvena. Eli voisin veikata et kuuma jakuiva kesä tulossa niinkuin monesti viime aikoina ollut tapana...
Talvi 87 oli todella kylmä ja seuraava kesä myös, oikeastaan ihan sysipaska elokuun halloineen. Mutta ei noista ihan suoraan voi mitään päätellä, eikä varsinkaan viime vuosien perusteella. Oma odotus on kuumaa ja kuivaa. Joku sulkukorkeapaine jämähtää viikkokausiksi Suomenniemen päälle kuten muutamana viime kesänä.
Aika tyyristä on taas huomenna pörssisähkö, toivoittavasti oma biokaasusähkö riittää.
Noilla hinnoilla pörssisähkösopimuksella olevan kotieläintilan lienee kannattavaa siirtyä varavoiman käyttöön. Aggregaatti pyörimään, päästöistä viis...
Tuo pellon vuokraaminen aurinkovoimakentäksi onkin mielenkiintoinen, vaikka saisi pitkänkin vuokrasopimuksen tehtyä. Naapuri kun teki keskelle peltoaukeaa aurinkopaneelikentän, oli heti varmaa, ettei tuo peltoala palaa koskaan takaisin viljelyyn.
Aurinkovoimakentän kaltainen sähkön tuotantomuoto on kaikkea muuta kuin ongelmaton, jos tarkastellaan sähkön käytön, tuotantokyvyn ja myös markkinanhinnan jakautumia vuodenaikojen mukaan. Suomessa paistetta riittää rajallisen ajan vuotta kohti. Kaiken aikaa pystytetään laajoja tuulivoimapuistoja merelle ja tuntureille, joten tuotteen hinnanmuodostukseen liittyy merkittäviä riskejä.
Toki on niinkin, että jos jollakin kolkalla pelto tai suonpohja ei kerta kaikkiaan tee kauppaansa, paneelikenttä on järkevin ratkaisu, jos sellainen on saatavilla.
Mutta: sama kysymys kuin tuulipuistojen kohdalla: voiko aurinkovoimakenttä tehdä konkurssin? Ja mitä riesoja siitä seuraa maan omistajalle?
ja kun niitä just tuolle alalle on markkinoitu. ite olen kanssa ihmetelly et eikö enää luoteta yhtään ns. ammattitaitoon kun kun noita markkinoitaan? aikoinani kun uutena oli intoa ni joka juttu tuli seurattua ja tehtyä huomio niistä, nyt tuntuu et on vain kännyn kattelu se tärkein asia. äly teköö työn... mut entäs sää???
Se että tekee 2023 hommat parhaalla 70-luvun osaamisella, kalustolla ja tehokkuudella on rautaista ammattitaitoa tai sitten jotain muuta. Ehkä sekä että 
Eipä ole yhtään ikävä tuonaikaisia vehkeitä tai viljelymenetelmiä. Kyllä siinä aikaa, löpöä ja tupakkia paloi kun pellot syksyllä väkisin kynnettiin ja seuraavana keväänä kolmekuuskymppisellä potilalla runnottiin kylvökuntoon. Se oli ihan ameriikkaa jos jollain oli neljän metrin äes ja siihen käypänen veturi...
Usein on käynyt mielessä, että miten silloin saatiin rypsistä kahden ja puolen tonnin hehtaarisatoja ihan normisettinä ja nyt samoilta pelloilta tonni on tiukassa. Lajikkeet, oftanol-peittaus, tuholaiskantojen tai ilmaston muutos vai mikä??
