Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2

Viestit - Nautamagneetti

1600 tunnin miestyövuosi 22 euron tuntipalkalla työnantajakulut mutuna heitettynä on 35 000 euroa.
Menkää nyt kauppaopiston iltakursseille... rahan nimellinen arvo ja reaalinen arvo kannattaa huomioida tuossa robotin hinnassa. EU-liittymisvuonna pellon hinta oli nimellisesti kolmasosa nykyisestä hintatasosta, mutta reaalisesti kuitenkin puolet. 2006 kysyin tarjousta VMS-lypsyrobotista, mutta kun se seuraavana investointitukikautena oli investointituen piirissä, hinnannousu oli  edellisestä tarjouksesta 15-25%.

Robotin pääomakustannus vuodessa olisi myös yksi asia, joka olisi syytä huomioida. Juutinmaalla robottiaikakausi on alkanut Finlandiaa ennemmin ja siellä alkaa olla monella jo tilakohtaisesti kokemusta, mikä on robotin pääomakustannus 10 vuoden aikajänteellä. ProAgrian likweissä käytetään joidenkin laskijoiden toimesta 20 000 euroa vuodessa. Tehokkaasti organisoidussa 250 lehmän asemanavetassa vrt. 4 robottia tämä mahdollistaa vaihtelevin työehdoin kahden ihmisen ympärivuotista palkkaamista.

Rutiineiden lisäksi navetassa on joka päivä 0,85 poikimista ja 2,1 siemennystä/poikimisella 1,45 siemennystä/päivä. Kiimat pitäisi myös nähdä. Taloudenhallinnan kannalta työvoima voidaan jakaa lypsyrutiineihin ja päivystykseen säästyneellä 80 000 eurolla tehokkaammin ilman rinnakkaisia työtehtäviä.
antti-x, eiköhän noissa kahdessa kappaleessa tule selväksi se... että turha on  isänmaallisessa osuuskuntahengessä jeesustella takinkääntäjille, kun omakin joukko on kahtia jakautunut.
Kun lueskelee tätä, miten hyeenat hyökkää raadon kimppuun, niin mieleen iskostuu entistä vahvemmin kuva  siitä, että jokainen tulevaisuuden maidontuottaja pitänee naapuriaan pahana maailmana, jota vastaan sotii. Valion osuuskuntaväen yhteenkuuluvuus nyt on tarina sinänsä.. Kehittyvien tilojen seminaariinkaan vain ei kaikkia osuuskuntalaisia taidettu kutsua? Onko siis oikein eriarvoistaa tuottajia brändin sisällä? Osuuskunta Maitosuomi järjesti aikoinaan tuottajilleen TOP 100-seminaarin, jonne kutsuttiin 100 maitoa eniten lähettävää maitotilaa. Pienten tilojenko tehtävä on ylläpitää tarjontareserviä Valion tuotannossa ja osuuspääomamaksuillaan pönkittää suurten kasvavia skaalatuottoja? Ei se Valiokaan mikään suojeluskunta ole, vaikka eturivin tuottajat niin julistavatkin.

Yrittäjällä on vastuullaan tuote ja tuotannon liikkeenjohto. Yrittäjä tarjoaa ja firma kysyy. Jos Ylistaroon metsän keskelle joku on valmis investoimaan miljoonia, niin silloin firman kuuluu siihen reagoida eikä mennä tarjoamaan Suomen lippua ja osuuskuntasaarnaa navetan ovelle. Tällä kertaa joku muu firma taisi napata itselleen lisää volyymia ja uusi navetta mahdollisti itselleen vakaammat kassavirrat.
500 tunnin välein en kyllä kalliiseen koneen kohdalla viitti odottaa moottoriöljyn vaihtoa.. JD HY-Guard - öljy eli sama kuin Shell Rimula R4 pitäis kestää 500 tunnin vaihtovälin HYVÄLAATUISELLA polttoaineella. Kalliista hinnasta huolimatta dieselin laatu on välistä mitä sattuu! 250 tuntia ja öljyt vaihtoon - öljynvaihto on kaikista halvin huolto! 8) 

15W-40 ei sitten muuten ainakaan Jontikassa oo oikeen talviöljy.. jos talvisin pitää useasti käynnistellä esim. karjatilan hommiin, niin Rimula R3 pienemmällä 10W-30 viskolla sopii paremmin!
Meinasin, että kyntäis ihan kaikki... päätin kuitenki, että 50 ha savimaata riittäköön.. hiukkamaas juola rehottaa syksyllä kynnettynä. Luomuilua kyseessä siis.
Arla Suomi Oy:n omistajia tanskalaiset maidontuottajat eivät ole. Rajattu markkinastrategia ja asemoitu volyymi ;)
Eikös toi osuuspääoma oo osakeyhtiön taseessa tavallaan niinku arvoton? Pellervon seminaarissa joskus joku kirjanpitäjä sanoi, että ei saa osakeyhtiön taseeseen täydestä arvostaan. Osaltaan mielestäni ihan totta, koska jos lasketaan rahoitusomaisuudeksi niin kuin kuuluukin, niin ei ole nopeasti likvidoitavissa.
Pelkällä appeella ruokkiessa on kyllä ihan ehdottoman tärkeä homma, että ruokintapöytää ei päästä tyhjäksi. Jaan appeen säännöllisesti: aamuisin 30% klo 6.30 ja illalla klo 15.30 75%, jotta yön aikana pöytä ei tyhjenisi ja aamulypsyltä tultuaan 50 prosenttia seoksen kuiva-aineesta olisi ahmittavissa ennen päiväsajan märehtimistä. Kymmenen prosentin hävikki kuiva-aineesta on vielä mielestäni ihan ookoo - rehua on riittävästi pöydällä ja siinä ei ole märepaloja joukossa. Parin prosentin hävikillä pöydällä ei ole kyllä juuri muuta kuin märepaloja. Kymmenen prosentin hävikin työnnän Bobcatilla sivuun ja jaan sen varsinaisen appeenjaon jälkeen ryhmäigluihin vieroitetuile vasikoille puolen vuoden ikään asti. Reseptin laskelmoitu syönti per lehmä on 23 kg ka, vr% 40.
No tarkoitus ei ollut mitenkään eriarvoistaa suuria ja pieniä kotieläintiloja vaan katkoa papatus siitä, että keskimääräisesti viljatilan kannattavuutta voidaan kompensoida sivuansioilka kun taas yrittäjäperheen pyörittämällä maitotilalla se ei samalla tavoin onnistu.
Nyt varmaankin kaikki jauholakit hyökkäävät perään, mutta ovatko viljanviljely ja maidontuotanto tuotannonaloina täysin vertailukelpoisia? Maatalouspoliittinen trendi Suomessa on tilojen lukumääräinen väheneminen mutta yksikkökohtainen kasvu. Sivutoimiviljatilojen lukumäärän kasvu taasen asettaa painotteita huonolle viljan hinnalle ja hidastaa kotieläintilojen yksikkökoon kasvua.
Säilörehunteko on porukkakoneina ja auman polkeminen on ulkoistettu Volvon 18-tonniselle pyörökuormaajalle. Kaivinkonetta ei ole, vaikka mieli tekisi, joten maansirtohommatkin joutaa muille. Kolmen enemmän tai vähemmän nappiin menneen tilusjärjestelyhankkeen jälkimainingeissa kaivurille olisi kyllä tunteja kaivettavaksi ojanperkuiden ja täydennysojitusten sekä pelloille nostettujen kanto- ja maakasojen merkeissä, jos vain ehtisi koppiin istumaan.

Koneiden käyttömäärissä, kun pystyy kilpailemaan urakoitsijoiden kanssa, niin pakkohan niiden on kannattaa. Nimimerkillä 12 000 kuutiota paskaa viime vuonna 12 kuution lietevaunulla. Satelliittisäiliöt on rakkaus. Jonkun verran urakoin lietteen levitystä, kylvöä ja tuli tuota noukinvaunullakin ajettua 70 kuormallista muille. Urakoinnista jää kyllä huonosti käteen enkä kaikesta hanakasti laskutakaan. Naapurilla kun on joku asiallinen vehje konehallissa, niin voi aina vedota vastapalveluksiin ;)
Kyllä nurmen paikkaamistarpeen tietää vasta huhti-toukokuussa, kun päivän keskilämpötila on tarpeeksi korkea. Apiloiden kanssa olen järjestään käynyt nurmet kiertämässä ja sellaisetkin paikat, missä talven sulilla keleillä kellertää, voivat olla huhti-toukokuussa apilanalkuja täynnä. 3. vuoden nurmista eteenpäin täydennyskylvö nyt on joka tapauksessa bisnes kuloheinän raivaamisen yhteydessä, varsinkin kun siemen on omista kasvustoista.
Täällä nyt on esitetty termi, että syönti lisääntyy sokerien myötä ja laskee maitohappojen myötä. Energiatasapaino maitohappojen määrällä tietenkin on parempi. Kun kuitenkin pelaa hiuppasta alle 40 prosentin väkirehutasoilla, niin lisääntynyt karkearehun syönti kiittää kyllä monen muunkin kuin maitotuotoksen kautta. Alle 6 kuukauden ikäiset vasikatkin kun ovat 3 viikon jälkeen lehmien apetta napsimassa, niin kyllä se maittavuus on mielestäni ehkä tärkein tekijä säilörehussa.

Ja jos käy ulkomailla katsomassa, niin se Artturin täydellisen säilörehuanalyysin metsästäminen on kyllä turhaa yöunien menettämistä. Kaikenlaista karkearehua tarvitaan. Kyllähän maississakin on korkea sokeripitoisuus, jonka vuoksi säilyy helposti ilman säilöntäaineita. Apereseptin energiaväkevyyden ja raakavalkuaisen kun saa kohdilleen alhaisella väkirehun osuudella, niin kyllä maittavuuteen tulee pyrkiä. Tuota en Adamilta ihan ymmärtänyt, kun sanoit, että sokeripitoinen rehu ei salli tärkkelyksen lisäämistä, kun rehua menee 1:1 suhteessa maitoon?
Onkos Optimize + käyttäjiä tällä foorumilla? Ei pitäisi myöskään olla happo eikä maitohappobakteeripohjainen, vaan perustuu uuteen entsyymiteknologiaan. Mainosdokumentissa puhuttiin lehmän kuiva-aineen syöntikyvystä. Siinä tarjottiin uudenlaista teoriaa, että maitohappokäymisessä luotu suuri maitohappojen määrä varmistaa säilönnällisen laadun, mutta huonontaa syöntikykyä. Optimizen entsyymit ilmeisesti onnistuivat laskemaan rehun pH:ta siten, että energiapitoinen sokeri saadaan säilytettyä rehussa sekä maitohappojen määrä pysyy kohtuullisena. Lisäksi aineen pitäisi hajottaa raakakuitua sulavampaan muotoon. Hmm.. pioneereja tarttis.
Sivuja: [1] 2