Menkää nyt kauppaopiston iltakursseille... rahan nimellinen arvo ja reaalinen arvo kannattaa huomioida tuossa robotin hinnassa. EU-liittymisvuonna pellon hinta oli nimellisesti kolmasosa nykyisestä hintatasosta, mutta reaalisesti kuitenkin puolet. 2006 kysyin tarjousta VMS-lypsyrobotista, mutta kun se seuraavana investointitukikautena oli investointituen piirissä, hinnannousu oli  edellisestä tarjouksesta 15-25%.

Robotin pääomakustannus vuodessa olisi myös yksi asia, joka olisi syytä huomioida. Juutinmaalla robottiaikakausi on alkanut Finlandiaa ennemmin ja siellä alkaa olla monella jo tilakohtaisesti kokemusta, mikä on robotin pääomakustannus 10 vuoden aikajänteellä. ProAgrian likweissä käytetään joidenkin laskijoiden toimesta 20 000 euroa vuodessa. Tehokkaasti organisoidussa 250 lehmän asemanavetassa vrt. 4 robottia tämä mahdollistaa vaihtelevin työehdoin kahden ihmisen ympärivuotista palkkaamista.

Rutiineiden lisäksi navetassa on joka päivä 0,85 poikimista ja 2,1 siemennystä/poikimisella 1,45 siemennystä/päivä. Kiimat pitäisi myös nähdä. Taloudenhallinnan kannalta työvoima voidaan jakaa lypsyrutiineihin ja päivystykseen säästyneellä 80 000 eurolla tehokkaammin ilman rinnakkaisia työtehtäviä.

Paljon hienoja lukuja. Mahtaako ne perustua mihinkään. Paljonko ensalkuun maksaa pelkkä lypsytyö aamuin illoin vuodessa jos oletetaan että sen tekee länsimaalainen asiallisella palkalla. Voi vaikka laskea 2,5 h työaikaa aamuin illoin joka ikinen päivä.

1600 tunnin miestyövuosi 22 euron tuntipalkalla työnantajakulut mutuna heitettynä on 35 000 euroa.

1600 tunnin miestyövuosi 22 euron tuntipalkalla työnantajakulut mutuna heitettynä on 35 000 euroa.

Näinhän tää juurikin menee mutta sitten kun lisätään viikonloppu\ pyhälisät niin summa onkin jotain muuta jos edes saa väkeä töihin. Samoiten matka ym korvaukset tulee päälle jos ei saa 8 tuntia kätevästi työllistettynä.

Ei pidä sitten ymmärtää väärin koska en pidä isoa asemaa vääränä ratkaisuna vaan jopa oikeana mutta se palkkalypsy äkkiä maksaa ja isäntäväelle osuu helposti aika paljon hommia handlattavaksi pyhäpäiviksi kun hoksataann että ei tekijöihin ollutkaan varaa...

Menkää nyt kauppaopiston iltakursseille... rahan nimellinen arvo ja reaalinen arvo kannattaa huomioida tuossa robotin hinnassa. EU-liittymisvuonna pellon hinta oli nimellisesti kolmasosa nykyisestä hintatasosta, mutta reaalisesti kuitenkin puolet. 2006 kysyin tarjousta VMS-lypsyrobotista, mutta kun se seuraavana investointitukikautena oli investointituen piirissä, hinnannousu oli  edellisestä tarjouksesta 15-25%.

Robotin pääomakustannus vuodessa olisi myös yksi asia, joka olisi syytä huomioida. Juutinmaalla robottiaikakausi on alkanut Finlandiaa ennemmin ja siellä alkaa olla monella jo tilakohtaisesti kokemusta, mikä on robotin pääomakustannus 10 vuoden aikajänteellä. ProAgrian likweissä käytetään joidenkin laskijoiden toimesta 20 000 euroa vuodessa. Tehokkaasti organisoidussa 250 lehmän asemanavetassa vrt. 4 robottia tämä mahdollistaa vaihtelevin työehdoin kahden ihmisen ympärivuotista palkkaamista.

Rutiineiden lisäksi navetassa on joka päivä 0,85 poikimista ja 2,1 siemennystä/poikimisella 1,45 siemennystä/päivä. Kiimat pitäisi myös nähdä. Taloudenhallinnan kannalta työvoima voidaan jakaa lypsyrutiineihin ja päivystykseen säästyneellä 80 000 eurolla tehokkaammin ilman rinnakkaisia työtehtäviä.

 Hinta ei ole absoluuttinen arvo, vaan suhdeluku. Onko 250 ammun navetan lypsyaseman pääomakulut 0 € vuodessa? Onko lypsyaseman vaatiman tilan rakentamisen kustannus 0 €/m3? Miten voit tehdä likvin, että investoinnin pääomakulut eivät tule huomioiduksi?

Menkää nyt kauppaopiston iltakursseille... rahan nimellinen arvo ja reaalinen arvo kannattaa huomioida tuossa robotin hinnassa. EU-liittymisvuonna pellon hinta oli nimellisesti kolmasosa nykyisestä hintatasosta, mutta reaalisesti kuitenkin puolet. 2006 kysyin tarjousta VMS-lypsyrobotista, mutta kun se seuraavana investointitukikautena oli investointituen piirissä, hinnannousu oli  edellisestä tarjouksesta 15-25%.

Robotin pääomakustannus vuodessa olisi myös yksi asia, joka olisi syytä huomioida. Juutinmaalla robottiaikakausi on alkanut Finlandiaa ennemmin ja siellä alkaa olla monella jo tilakohtaisesti kokemusta, mikä on robotin pääomakustannus 10 vuoden aikajänteellä. ProAgrian likweissä käytetään joidenkin laskijoiden toimesta 20 000 euroa vuodessa. Tehokkaasti organisoidussa 250 lehmän asemanavetassa vrt. 4 robottia tämä mahdollistaa vaihtelevin työehdoin kahden ihmisen ympärivuotista palkkaamista.

Rutiineiden lisäksi navetassa on joka päivä 0,85 poikimista ja 2,1 siemennystä/poikimisella 1,45 siemennystä/päivä. Kiimat pitäisi myös nähdä. Taloudenhallinnan kannalta työvoima voidaan jakaa lypsyrutiineihin ja päivystykseen säästyneellä 80 000 eurolla tehokkaammin ilman rinnakkaisia työtehtäviä.

Eikös tuo laskelma perustu sitten siihen että joku antaa lypsyaseman ja huoltaa sen ilmaiseksi?  Ja rakentaa ne lisäneliöt joita kuultavasti tarvitaan vs. robotit...

Herd navigator myös hävittää lähes täysin kiimantarkkailun päivittäisistä töistä

Lainaus käyttäjältä: Nautamagneetti - 21.10.15 - klo:13:59

Menkää nyt kauppaopiston iltakursseille... rahan nimellinen arvo ja reaalinen arvo kannattaa huomioida tuossa robotin hinnassa. EU-liittymisvuonna pellon hinta oli nimellisesti kolmasosa nykyisestä hintatasosta, mutta reaalisesti kuitenkin puolet. 2006 kysyin tarjousta VMS-lypsyrobotista, mutta kun se seuraavana investointitukikautena oli investointituen piirissä, hinnannousu oli  edellisestä tarjouksesta 15-25%.

Robotin pääomakustannus vuodessa olisi myös yksi asia, joka olisi syytä huomioida. Juutinmaalla robottiaikakausi on alkanut Finlandiaa ennemmin ja siellä alkaa olla monella jo tilakohtaisesti kokemusta, mikä on robotin pääomakustannus 10 vuoden aikajänteellä. ProAgrian likweissä käytetään joidenkin laskijoiden toimesta 20 000 euroa vuodessa. Tehokkaasti organisoidussa 250 lehmän asemanavetassa vrt. 4 robottia tämä mahdollistaa vaihtelevin työehdoin kahden ihmisen ympärivuotista palkkaamista.

Rutiineiden lisäksi navetassa on joka päivä 0,85 poikimista ja 2,1 siemennystä/poikimisella 1,45 siemennystä/päivä. Kiimat pitäisi myös nähdä. Taloudenhallinnan kannalta työvoima voidaan jakaa lypsyrutiineihin ja päivystykseen säästyneellä 80 000 eurolla tehokkaammin ilman rinnakkaisia työtehtäviä.

Eikös tuo laskelma perustu sitten siihen että joku antaa lypsyaseman ja huoltaa sen ilmaiseksi?  Ja rakentaa ne lisäneliöt joita kuultavasti tarvitaan vs. robotit...

Jep. Ne haukkuu robottia jotka ei semmosta käytä/omista/tai sit muuten vaan ymmärrä .

Herd navigator on yllättävän kallis käyttää, mitä jostain lehdestä luin.. Maksaa tietenkin hetkessä käyttökulut ja 50 tonnin hankintahinnan takas johtuen lyhyemmästä poikimavälistä. Näin ainakin tilan emäntä kertoi 

MT:n jutussa, siis siinä josta tämäkin keskustelu alkoi, tanskalaisisäntä kertoi myyneensä neljä (4) robottia pois ja palkanneen tilalle yhden (1) työntekijän lisää   

Kyllähän se paljo maksaa, mutta maksaa melko varmasti itsensä myös nopeaa takaisin yli 100 lehmän karjoissa.

Kuitenkin tuollaisessa isommassa yksikössä kiimantarkkailu on vähän haastavampaa kuin siinä 20 lehmän parsinavetassa jossa jokaisen mustikin ja mansikin kiimakierto on muistissa jo muutenkin.

vähän tuntuu että seassa on monia jotka kummastelee hintoja jos navigaattori maksaa sen 70 kiloa robotti asennettuna 150 kiloa kappaleelta . kuitenkin kaikki pitää suhteuttaa siihen vaikka 140 lehmään joiden kiimat on saatava kiinni jotta se 1400000 kiloa maitoa saadaan toimitettua meijeriin. liikevaihtoakin osuu äkkiseltään sen 600000 egeä+ tuet. mikä tarkoittaa kuukaudessa jo 50 liikevaihtoa.

Jos nyt kuitenkin suhteutetaan siihen laitteen mahdollistamaan hyötyyn, joka voi olla esim poikimavälin lyhentäminen 50 päivällä tms, eikä koko tilan liikevaihtoon. Tolla asenteella on rakennettu paljon täysin ylihintasia pihatoita suomeen ja nyt itketään kun on maitokriisiä

Jos nyt kuitenkin suhteutetaan siihen laitteen mahdollistamaan hyötyyn, joka voi olla esim poikimavälin lyhentäminen 50 päivällä tms, eikä koko tilan liikevaihtoon. Tolla asenteella on rakennettu paljon täysin ylihintasia pihatoita suomeen ja nyt itketään kun on maitokriisiä

Maidontuotanto on aika yksinkertainen taiteenala. jos muistaa viisi asia niin ei oikein muuta tarvitsekaan.
1. ruoki lehmät säännöllisesti ja tarpeeksi neuvojan esittämällä raaka-aineilla
2. poista liete ja likaisuus mahdollisimman hyvin ja varsinkin älä päästä ikinä kriisiä tässä osa-alueessa
3. Lypsä lehmät säännöllisesti
4. hoida lehmät tiineiksi mahdollisimman säännöllisesti
5. pyydä selkeitä neuvoja neuvojilta miten edelliset kannattaa tehdä.

kuitenkin laiminlyönti jossain edellisissä mitataan +100 lehmän karjoissa aina sadoissa tuhansissa euroissa eli siksi toimivat investoinnit ko asioihin on varsin perustellut.

Joopajoo.

On kuitenkin +100 lehmän tiloja, jotka hoitaa nämä asiat mallikelpoisesti ilman herd navigatorin kaltaisia kalliita apuvälineitä. Ihan pätevä laite varmasti, varsinkin ne muut ominaisuudet kuin tuo kiimantarkkailu, ei se kuitenkaan korvaa hyvää karjasilmää.

kuitenkin laiminlyönti jossain edellisissä mitataan +100 lehmän karjoissa aina sadoissa tuhansissa euroissa eli siksi toimivat investoinnit ko asioihin on varsin perustellut.

Jos en ennestäänkin olisi huomannut vemssin laskentakapasiteetin ominaisuuksia niin voisin sanoa muutaman sanan maitokriisin syistä?

Nimittäin jos 100 lehmän yksikkö saa maitoa meijeriin sen miljoona litraa ja maidosta tukineen saa 50 c/l niin se on about 500.000 liikevaihtoa. Jos 40 c/l tukineen kuten taitaa tällä hetkellä olla lähempänä 400.000 liikevaihtoa. Navetasta, peltotuet sitten erikseen. Mutta että jos tuolla liikevaihdolla virheet mitataan sadoissa tuhansissa euroissa ja niiden virheiden välttämiseksi sijoitetaan sitten sen mukaisesti rahaakin niin kyllähän se tietysti selittää näitä maitokriisin syitä?

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 22.10.15 - klo:19:24

kuitenkin laiminlyönti jossain edellisissä mitataan +100 lehmän karjoissa aina sadoissa tuhansissa euroissa eli siksi toimivat investoinnit ko asioihin on varsin perustellut.

Jos en ennestäänkin olisi huomannut vemssin laskentakapasiteetin ominaisuuksia niin voisin sanoa muutaman sanan maitokriisin syistä?

Nimittäin jos 100 lehmän yksikkö saa maitoa meijeriin sen miljoona litraa ja maidosta tukineen saa 50 c/l niin se on about 500.000 liikevaihtoa. Jos 40 c/l tukineen kuten taitaa tällä hetkellä olla lähempänä 400.000 liikevaihtoa. Navetasta, peltotuet sitten erikseen. Mutta että jos tuolla liikevaihdolla virheet mitataan sadoissa tuhansissa euroissa ja niiden virheiden välttämiseksi sijoitetaan sitten sen mukaisesti rahaakin niin kyllähän se tietysti selittää näitä maitokriisin syitä?

Ja jos tuos on muujussin ymmärryksen taso niin voi perehtyä hiukan paremmin.
Nimittäin ne ongelmat ei välttämättä konkretisoidu vain vuoden aikana,vaan esim poikimavälin pidentyminen voi pilata koko lehmän