Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 15

Aiheet - Paalaaja

Vahva vaihtoehto tulevalle vuodelle: Elintarvikekauraa suoraan maailmalle 140 - 150 €/tn..

..Eikä kauppa syö laaristasi.  8)

http://www.mtkuusimaa.fi/viljanvienti/

Tämän tyyliseen vientiin pitäisi päästä laajemminkin. Osaamistahan tuo vaatii, mutta eipähän ole sitä tunnetta että kauppa vetää kohtuuttomasti välistä sekä keväällä että syksyllä. Laajentuessaan luo taatusti painetta myös kotimaan toimijoiden hinnoitteluun.
Kasvintuotanto / Viljan hinnat 5/2007
: 20.03.16 - klo:16:24
Kaivelin takavuosien varmuuskopioita. Vastaan tuli tälläinen copy-paste-tallenne YRMA:n viljanhinnoista vko 5/2007.
Jotenkin näyttää tutulta, nimittäin päivän hintanoteerauksia katsottaessa...    :-\

Viking Malt Lahti   m-ohra   128
Altia Ilmajoki   ohra   118
Suomen Rehu Kotka, Turku, Seinäjoki, Säkylä (Lännen Rehu)   ohra   120
Suomen Rehu Turku, Säkylä(Lännen Rehu)   kaura   140
Suomen Rehu Kotka   kaura   137
Suomen Rehu Seinäjoki   kaura   135
Suomen Rehu Seinäjoki   vehnä   135
Suomen Rehu Turku, Säkylä (Lännen Rehu)   vehnä   128
Suomen Sokeri Jokioinen   t-ohra   116
Suomen Sokeri Jokioinen   e-ohra   125
RavinoRaisio Anjalankoski, Raisio   ohra   118
RavintoRaisio Raisio   kaura   138
RavintoRaisio Raisio   m-ohra   137
RavintoRaisio Raisio   rypsi   268,41
RavintoRaisio Nokia   vehnä   132
RavintoRaisio Raisio   vehnä   130
RavintoRaisio Nokia   ruis   165
RavintoRaisio Nokia   kaura   145
Oululainen Lahti   vehnä   125
Oululainen Lahti   ruis   170
Myllyn Paras Hyvinkää   vehnä   128
Myllyn Paras Hyvinkää   ruis   155
Myllyn Paras Hyvinkää   kaura   133
Helsingin Mylly Järvenpää   ruis   162
Helsingin Mylly Järvenpää   vehnä   128
Mildola   rypsi   268,41
Avena Naantali   m-ohra   138
Avena Naantali   ohra   117
Avena Seinäjoki   ohra   111
Avena Koria, Kuopio, Loimaa, Mustio, Riihimäki, Turenki, Ylivieska   ohra   109
Avena Kotka, Naantali, Rauma   kaura   140
Avena Vaasa    kaura   137
Avena Kokemäki, Koria, Kuopio, Riihimäki, Turenki Ylivieska   kaura   136
Avena Seinäjoki   kaura   134
Avena Naantali   vehnä   128
Avena Kokemäki, Loimaa, Mustio, Perniö, Seinäjoki, Turenki, Ylivieska   vehnä   127
Avena Koria, Loviisa   vehnä   126
Avena Kuopio   vehnä   124
Avena Koria, Kuopio, Loimaa, Mustio, Turenki   r-vehnä   110
Avena Seinäjoki (SR)   r-vehnä   125
Avena Turku (SR)   r-vehnä   122
Avena Vaasa SR)   r-vehnä   119
Avena Kotka(SR)   r-vehnä   117
Avena Turenki, Koria, Perniö, Ylivieska, Kokemäki, Kuopio, Loimaa, Mustio   ruis   155
      
Avenan hinnat ovat päivän hintoja, muut ovat viikkohintoja.      
Hinnoista vähennetään Y-maatalouden välityskulut      
Tästä teemasta ei Senaatintorilla vähää enempää ääntä nostettu. Aihetta kuitenkin olisi. Rästissä olevien tukimaksujen jälkeen, halpuutus-kuplan puhkaisemisella olisi merkittävin potentiaali saada markkinaehtoisesti lisää narua Jussin talouden liekaan. Halpuutus on otettava tiukasti agendalle.





http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001136708.html
Kun katselee riittävän kaukaa, niin voi nähdä lähelle. Niin tuskainen on tuo pitkä lento isolle miehelle turistissa. Ja olisihan siinä emännällekin töitä lämpöisessä...

http://atlplay.nu/serier/nytt-liv-i-ladugarden/ladugarden-blev-strandparadis

Navettoja taitaa tyhjentyä kiihtyvään vauhtiin, samalla sivulla kokolailla monta muutakin ideaa rakennuksen uudelleen käyttöön.


Vapaa sana / Je suis Chalie junttaa Persut
: 07.06.15 - klo:23:37
Charlie Hebdo ironisoi tuoreimmassa numerossaan Suomen perussuomalaisia ja puolueen nousua hallitukseen. Lehden mukaan puolue on keittänyt tehokkaan sekoituksen ”muka-sosialismia”, euroskeptisyyttä ja ulkomaalaisvastaisuutta..

...Kohta persukommanndot iskee Pariisin sydämmeen.  :P

http://yle.fi/uutiset/ranskalainen_satiirilehti_charlie_hebdo_irvailee_perussuomalaisille/8054475
Amazonen Spraycontrol ohjattu UF reppuruiskun automatiikka vinoilee. Hetken ajon jälkeen läpikulkeva litramäärä alkaa soutelemaan. Asetuksella 140 ltr (paine jossain 2,5 bar), ryhtyy kelaamaan lukemia 210-80 litran väliltä. Lopputuloksena painetta 7 bar, ja syötetty vesimäärä näytön mukaan jossain alle70 litran. Manuaalilla litramäärä vaikuttaisi pysyvän vakaana.

 Mistä lie mättää, tai mistä osaisi vikaa hakea?  :(
MT 29.4.2015, s. 3:

"...yhteiskuntasopimukseen hypyn maatalouden tuottavuuteen"

"Suurin tuottavuuden kasvupotentiaali on MTK:n mukaan peltoviljelyssä. Tuottavuutta voitaisiin parantaa normeja purkamalla ja muuttamalla maataloustukea asteittain kohti erilaisia satovakuutustuotteita. Peltoa pitäisi verotuksellisin keinoin ohjata aktiiviviljelijöille."

Tässähän rupeaa olemaan jo vähän radikaalimpaa linjausta keskusteluun:

*Normeja riittää purettaviksi, pystyyköhän kukaan edes listaamaan mitä kaikkea maataloudessa byrokratia suotta mutkistaa.

*Maataloustuen muuttaminen kohti satovakuutustuotteita olisi kokolailla historiallinen liike. Mullistaisi koko tukijärjestelmän, ja hyvä niin. Vaikuttaisi toteutuessaan radikaalisti tuen valumiseen pidemmälle ketjuun, läpi viljelijän käsien.

*Radikaali puolestaan on esitys pellon ohjaamisesta aktiiviviljelijöille verotuksen keinoin. Iso käsi rohkeasta esityksestä...
Vesilahti vetää pohjat uutena tähtenä kuntaverotuksen huipulla SOTE-uudistuksen tasauksen jälkeen.
Stubbi kiittää ahkeria ja uskollisia kannattajiaan...

Kunta        Tuloveroprosentti 2015      Soten rah.os. muutos €/asukas         Uusi tuloveroprosentti paineen jälkeen


Vesilahti        21,50 %                                    131    €                                   25,44 %

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1425017219645.html
ABC - Kyllä kansa oppii, ku aikansa kuivaa känttyä ja automaatti sumppia on vedetty lippikset takaraivolla.
Kunnon MIES-kuppilat kunniaan! Ai niin, mut ne on mennet nurin kun transitit karkas apsille...

S-ryhmän ABC- ketjun kasvun vaihe on takana ja liikennemyymälät ovat muutospaineiden alla.

Ketjun yli sadan aseman myynti on laskussa, esimerkiksi Keski-Suomessa Osuuskauppa Keskimaan asemilla myynninlasku on noin 10 prosentin luokkaa.

http://yle.fi/uutiset/abc-asemilla_on_kaynyt_asiakaskato__ketjuimagosta_pyristellaan_eroon/7725821

Vai hukkaako ASS-ryhmä nyt kaikki kansan ruokakassata riistämänsä rakentamalla Venäjän ja Baltian täyteen Prismoja?

Mitäköhän muuten S-omistajabonusasiakas hyötyy siitä, että osuustoimintamiehet uittaa omistaja-asiakkaan rahat rajan taa?

Vapaa sana / Mitä menovesi maksaa?
: 20.12.14 - klo:00:00
Öljybarrelin hinnasta on pudonnut puolet. Vennäillä uutisoidaan bensaa saatavan 0,40 €/ltr.

Mutta miten on pumppuhinta muuttunut eri puolilla Suomea?

Bongasin tänään idänporttikaupunki Imatralla TB Lukoilin taulusta Dieselin 1,25  €/ltr, 95:n 1,35  €/ltr ja 98:n 1,40 €/ltr. Kuutostietä etelämmäs ajaessa hintataso lähtikin sitten nousuun kohti tutumpia lukuja...   ???
Valtio on myöntänyt 30 miljoonaa Myllykoskelle rakennettavalle olkea 300.000 tn vuodessa käyttävälle laitokselle. Raaka-aineen hankintarengas 300 km säteellä. Toivotaan onnea, ja maksukykyä oljesta. Urakoitsijoita tämä ainakin työllistää.
Mitäs tuumaatte?



   Paasivirta: Tulee olemaan ainoa teollisen mittakaavan bioetanolilaitos. Tämä ministeriön päätöksen takana.

Paasivirta: Välillisiä työpaikkoja raaka-aineketjussa useita kymmeniä. Tuloja sadoille maatiloille. Hankinta-alueen halkaisija noin 300 kilometriä. Olkiraaka-ainetta 300000 tonnia vuodessa. Bioetanolia 72000 tonnia vuodessa. Hiilidioksidivähenemä noin 200000 tonnia vuodessa.

Paasivirta: Numerofaktoja: Kokonaisinvestointi 150 m€, työ- ja elinkeinoministeriön tuki 30 m€. Työpaikat noin 50, rakennusaikana noin 300.

Paasivirta: Investoinnin käynnistymiseen vielä pitkä matka. Keväällä lopullinen päätös. Työtä tehtävänä. Tällaisissa hankkeissa aina kaikki sitoumukset rahoituksesta alustavia. Tämä johtuu siitä, että tällaisia hankkeita ei missään toteuteta ilman julkista tukea. Sen varmistuttua voi rahoituksen hakeminen käynnistyä. Täsmällisiä sopimuksia ei ole, mukana olevat rahoittajatahot liikesalaisuuksia.

Paasivirta: Miksi Myllykoskelle? Hyvä kysymys. Siellä mm. valmis jätevedenpuhdistuslaitos, lämpövoimala ja osaavaa työvoimaa. Ilman tällaista olemassa olevaa laitosta investointi ei mahdollinen. Kustannus olisi niin suuri.

Paasivirta: Hanke oli jo kaatua, mutta yritettiin vielä. Andritzin mukaantulo merkittävä.

Anssi Paasivirta: Kyseessä Suomen suurin energia-avustus. Vaatii vielä EU:n hyväksynnän. Siihen menee muutamia kuukausia.

Kinnon toimitusjohtaja Martti Husu avaa tiedotustilaisuuden. Läsnä tilaisuudessa myös Suomen Bioetanolin toimitusjohtaja Aate Laukkanen,  Kinnon hallituksen puheenjohtaja Anssi Paasivirta ja Andritzin talousjohtaja Tuomo Sihvo.

Tiedotustilaisuus Myllykoskelle suunniteltavasta bioetanolilaitoksesta alkaa kello 14 elinkeinoyhtiö Kouvola Innovationin tiloissa Kasarminmäellä.





http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/12/17/Bioetanolilaitoksen%20tiedotustilaisuus%3A%20Hankkeen%20lopullinen%20toteutuminen%20vielä%20varmistumatta/20144961/4
Maanantain MT:ssä oli hieno lukijakirjoitus. Tätä voisi peilata vaikka tuohon kateelliset ja kartanot ketjuun:

Osta taskulaskin

Kriisi seuraa kriisiä eikä kukaan ymmärrä, miksi. Ehkä tämä on rangaistus siitä, ettemme ole arvostaneet tarpeeksi sitä, mitä meillä on ja haaveilleet liikaa isommasta tilasta.

Jos haluamme ratkaista nykyiset ja tulevat kriisit, meidän on ymmärrettävä, että Suomen maatalouden rakenteessa on ongelma. Olemme tavallisia suomalaisia, jotka avaavat ohjekirjan vasta sitten, kun on pakko.

Olen sitä mieltä, että keskitilakoko on kasvanut liian hitaasti vuosina 1995–2007 ja sen jälkeen liian nopeasti. Toki tilakoko saisi kasvaa jopa nopeammin kuin nyt, mutta tällä hetkellä pellon ostohinta ja vuokrahinta on liian kallis tuottoon nähden.

Oletan, että eläintiloilla on sama ongelma myös eläintuotannossa. Tuotanto ei ole enää yhtä kannattavaa, koska kustannukset ovat karanneet käsistä mutta tuottajahinta ei. On selvää, että tämä ei ole viimeinen kriisi, vaikein on vielä edessä luultavasti 5–10 vuoden kuluttua.

On helppoa vedota viljan hintaan, maidon hintaan tai tukitason laskuun. Se on ihan selvä, että tuotteesta maksettava hinta vaikuttaa, monesti enemmän kuin esimerkiksi tuotannon lisääminen, eikä tukia voi korvata kokonaan karsimalla kustannuksia. Ongelma on siinä, että pelivara on pikku hiljaa jätetty pois.

Jos viljelijä laskee, että viljelyksestä jää 500 euroa per hehtaari, niin silloin hän voi maksaa 450 euroa vuokraa pellosta. Tämä 50 euroa on liian pieni pelivara, koska todennäköisesti kaikki kustannukset eivät ole mukana, ja mukana olevat kustannukset ovat liian alhaiset. Eli osta taskulaskin.

Toisin sanoen kannattamaton toiminta pitää lopettaa ainakin siinä osassa maatilaa, joka tuottaa eniten tappiota.

Monien maatilojen tapauksessa on usein kyse vuokramaista. Anna naapurin vuokrata ne kalliit pellot.

Jos vilja tuottaa 50 prosenttia huonomman tuloksen kuin kesanto, viljele vähemmän viljaa. Jos on edullisempaa ostaa puintipalvelu kuin ostaa käytetty puimurii, tehkää niin. Mutta miettikää ja tehkää jotain.

Johnny Gxxxxxxxx

maanviljelijä

Nxxxxx
Työttömiä 340.000, töitäkin olisi..

http://www.hs.fi/talous/a1415155163924

Pohjoismaiden suurin farkkuvalmistaja ei saa työvoimaa Suomeen – siirtää tuotantonsa Viroon
HS Talous 5.11.2014

..Vaan kun ei nappaa, eikä tartte vaivautua jonnekin skugeen muuttaan...
 

Minulla oli muinoin tilaisuus toimia valtionhallinnon kesätöissä, paremman väen tsupparina. Ihmettelin kovin, kun pitkän käytävän varrella oli kaksi ovea joiden 'asujia' ei näkynyt palavereissa, eikä heiltä tullut toimeksiantoja. Kahvihuoneessa näihin kokeneisiin virkamiehin sentään törmäsi, yleisen kahvitteluajan ulkopuolella. Uteliaisuuteni voitti, ja rohkaistuin kysymään asiasta eräältä joviaalilta henkilöstön jäseneltä: "Heidän siirrettiin tänne lakkautetulta osastolta, tehtäviä heille ei siirretty."

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/nakokulma/mita-pienempi-sen-parempi-juhana-vartiainen/?shared=56523-8afb3f85-4

Tässä on totuuden puhuja joka ei pelkää kivitystä.

Mitä pienempi, sen parempi
Julkisen sektorin tehtävä ei ole työllistää vaan palvella kansalaisia, kirjoittaa Juhana Vartiainen.


Juhana Vartiainen
SK 42/2014|17.10.2014

Minulla on ollut Suomeen saavuttuani ilo ja etuoikeus tutustua monipuolisesti suomalaiseen julkishallintoon, muun muassa erilaisten kurssien, tapaamisten , pienryhmien, esitelmävierailujen ja seminaarien kautta.

Jututin hiljan erästä valtion virkamiesjohtajaa, joka kertoi, miten hänen osastonsa oli saavuttanut tavoitteensa ja suorittanut mallikkaasti kaikki tehtävänsä. Keskustelussa oli aikaisemmin käynyt ilmi, että heiltä oli viety valtiovallan päätöksellä resursseja (rahaa) ja he olivat irtisanoneet henkilöstöä. Kysyin, eikö tavoitteiden saavuttaminen pienentyneellä henkilökunnalla ollut osoitus siitä, että osasto oli ollut alun perin tehoton ja että irtisanomiset olivat siinä mielessä perusteltuja ja veronmaksajan edun mukaisia. ”Kyllä, mutta hinta oli kova”, vastasi johtaja, tarkoittaen sitä, että oli ollut pakko irtisanoa. Irtisanomiset olivat siis hänelle kustannus.

Tämän erittäin arvostetun ja kokeneen johtajan suhtautuminen on kokemukseni mukaan edustava. Suomalainen virkakunta on yleisesti mallikasta ja korkeamoraalista, ja arvelen varsinaisen korruption olevan olematonta. Henkilöstön vähenemistä vastustetaan kuitenkin kovasti ja irtisanomisia pidetään kustannuksena. Ajattelutapa läpäisee hallintoa. Kun organisaatioita uudistetaan, lopetetaan ja yhdistellään, muistetaan usein kertoa ylpeinä että kaikki työpaikat voitiin säilyttää. Kun organisaatiot ponnistelevat töiden löytämiseksi kaikille, niillä lienee taipumus onnistua.

Veronmaksajan ja kansantalouden näkökulma on kuitenkin toinen. Julkisen vallan pitää suorittaa mallikkaasti eduskunnan sille määräämät tehtävät, mutta ne pitää tietysti tehdä mahdollisimman vähin resurssein, veronmaksajalle ja kansantaloudelle kohdistuva rasitus minimoiden – ja siksi myös mahdollisimman pienellä, ei suurella, henkilöstöllä.

Vaikutelmani on, että tätä perusasiaa ei Suomessa aina ymmärretä. Erityisesti nyt taantumassa sorrutaan maireanvalheelliseen puheeseen siitä miten kuntien ja valtion tulee ”tuntea vastuunsa” työllistäjänä. Poliitikkojen on vaikeaa myöntää, että valtiovalta pyrkii tuhoamaan julkisia työpaikkoja.

Silti sekä valtion että kuntien päättäjien tulisi kirkkaasti nähdä talouden tosiasiat. Julkisen sektorin tehtävä ei ole työllistää vaan palvella kansalaisia. Tällä ja ensi vuosikymmenellä on toimittava julkisten työpaikkojen vähentämiseksi, tietysti sillä ehdolla että palvelut tuotetaan. Tämä totuus on aina totta, mutta se on erityisen totta nyt, kun työikäinen väestö vähenee ja palvelulupausten toteuttaminen annetulla tuottavuudella ja henkilöstömitoituksella johtaa ilman uusia päätöksiä julkisen työllisyyden kasvuun ja siksi yksityisen työllisyyden supistumiseen.

Siksi hyvät johtajat miettivät aina miten voisivat laihduttaa organisaatiotaan, eivätkä vain laskukausina ja budjettitaloudellisen pakon kautta. Suomessa hoetaan mantran lailla luonnollisen poistuman neuvokkuutta, mutta sekin on tietysti usein tehoton tapa. Nuori henkilö voi olla alisuorittaja ja eläkeikäinen ei. Virastonjohtaja voisi keksiä keinot saada 100 ihmisen työt sujumaan 90 ihmisellä, mutta kannustimet tähän ovat pienet jos ei niistä kymmenestä kuitenkaan pääse eroon. Siksi merkittävimmäksi tavaksi tehostaa jää laskukausien kova juustohöylä, joka on summittaisuudessaan usein tehoton.

Palkkauksessa on samantapaisia ongelmia. Toinen hiljan käymäni keskustelu oli erään virastojohtajan kanssa, ja hän kertoi puolestaan, miten oli onnistunut siirtämään esimiestehtävässään epäonnistuneen henkilön muihin tehtäviin. Kun kysyin henkilön palkasta, kävi ilmi että henkilön palkka oli edelleen esimiestehtävän palkka, ja julkisen sektorin tuntien on todennäköistä että ylipalkkaa nautitaan veronmaksajan iloksi kauan tai jopa eläkkeelle asti.

Julkinen työnantaja on työmarkkinaosapuolena pehmeä, ja julkisen alan ammattiliitot tietävät tämän hyvin. Ei ole pelkästään hyvä uutinen, että maan parhaaksi työnantajaksi valitaan monopoliyhtiö Alko.

Pienilläkin uudistuksilla voitaisiin tukea kansantaloutta ja veronmaksajaa. Valtion työmarkkinalaitos voitaisiin Ruotsin tapaan erottaa ministeriöistä ja hallituksesta omaksi riippumattomaksi työnantajaorganisaatiokseen, joka olisi nykyistä immuunimpi poliittisille paineille ja tarpeille miellyttää kuntien ja valtion henkilöstöä ja ammattiliittoja. Virkamiesten siirtämisen tehtävästä toiseen pitäisi olla helpompaa.

Valtion ja kuntien työehtosopimuksissa voitaisiin ottaa oppia muutamista pohjoismaista ja siirtyä yksilöllisempään palkkaukseen. Jos alisuorittajien – joita monissa organisaatioissa on vaikka heitä ei juhlapuheissa mainita – palkkaa ei tarvitsisi yleiskorotuksilla nostaa, heistä päästäisiin helpommin eroon ja parhaille kyvyille ja ahkeroijille voitaisiin maksaa nykyistä parempaa palkkaa. Kuntaliitosten ylimitoitettu 5-vuotissuoja voitaisiin korvata jonkinlaisella erorahalla. Julkista irtisanomissuojaa voitaisiin heikentää. Kovempaa julkista työnantajapolitiikkaa on uskallettava puolustaa – meidän kaikkien hyödyksi, muistaen että yksityinen työllisyys nyt meillä supistuu ja että lähes kaikki verotus jossain määrin syrjäyttää yksityistä työllisyyttä ja yrittämistä. 

Kirjoittaja on valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja.
Sivuja: [1] 2 3 ... 15