Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 212

Viestit - Paalaaja

Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 21
: 01.08.21 - klo:18:01
Kultivointi  pari kierrosta ja jyrsinkylvöö syysrypsiä,

Miks ei? Oliko tää kysenen lohko -19 rypsiä viimeks, ennen sitä ehkä 10 v sitten, tai enemän.

Saada tarpeeksi vähän menee ulos, hkl tume, kokeilin 1:2 y lannoiteella, mutta ei se sekoidu, rapsi juoksee ennemin? Bernerin videossa puhuu 1:5, meniskö se paremmin?

Olen aikaisemminkin maininnut tästä. Onnistuneesti Tumella 1,68 kg/ha, ei lajitu, pienijyväinen kuorittu puuroriisi, esim: 1/3 , säkkitavarana tukusta.

Noin 7 kg/ha on pienin vakaa kylvömäärä, jonka 1000-sarjan tumella pystyy rapsirypsiä kylvämään. Sitten alkaa jokin syöttimistä mennä jo kokonaan kiinni, ja pitäisi alkaa siirtelemään  syöttökoteloita sivusuunnassa. Eli 1:3 on aika hyvä laimennussuhde.

-SS-

Joka toinen kylvövannas kiinni, niin siemenmäärän saa kätevästi puolitettua. Jättää syysrapsille vielä paremmin tilaa riviväliin. Syksyllä lehdet kurottavat silti toisiinsa.
Keväällä voimakas haarautuminen täyttää kyllä rivivälit tehokkaasti.
Sain aikaiseksi laittaa jo aiemmin kilvoitetun Belorin tilauksen sisään tuossa huhtikuun ekan viikon päätteeksi. Kauppias lupaili lantojen tulevan loppukuusta. No, ei mennyt kuin neljä päivää, niin iltahämärissä haalin lavoja seuraavana aamuna tulevaksi ilmoitetulle rekalliselle.

Agroyn osalta typen olisi voinut käydä haalimassa satamasta heti maksun siirryttyä firman tilille. Annoin ahtaajille kuitenkin viikon aikaa huilata, ennen kuin tuttu rekkamies kävi nyytit noutamassa.

Jotenskin ei kiinnosta enää edes tuo YARA:n "palaamme asiaan kun katsomme parhaaksi" tyyli logistiikan suhteen...

Avaaja varmaan tarkoittaa miksi kauran hinta ei nouse ja varsinkaan kun mtk ei ihmettele kauran vaisua hintaa.

Avaaja varmaankin ihmettelee, kuin myös, miksi net kaurraa alkaa kasvattaan niin kun kaikki muutkin sitä jo tekee ja  vaikkakin kaurran hinta ei nousse. Onko se kuitenkin helpompaa kun maittoviljely. :D

  Kaura on hyvää ravintoa. Toisin kuin Valiun maitu.  ;)

http://www.lidl.fi/fi/uunituoretta.htm?action=showDetail&id=23252



KAURALEIPÄ. LAKTOOSITON. Ainesosat: täysjyväkaura* 57 % (jauho, litiste, hiutale, lese), vesi, siirappi*, psylliumkuitu, hiiva, suola (suola, jodi). *luonnonmukaisesti tuotettu. Kauraa 100 % viljaraaka-aineesta. Saattaa sisältää pieniä määriä vehnää, ruista, seesaminsiementä ja maitoa. Käsitelty samoilla välineillä kuin tuotteita, jotka sisältävät kananmunaa, sinappia, soijaa, selleriä ja pähkinää. Valmistettu Suomessa.
mutta miten voi saksalainen sissimuona olla toimitusvarmanpaa kuin kotimaineen näkkäri, venäjä katkii itämeren niin vanikka loppuu liidlissäkin ja s-marketissa on sillon konepistoolimies ovella ja vaan bonuskortin historiatietojen mukaan sisälle, petturit kuolkoon nälkään ;) :D ;D 8)

Jos se toimitus varmuus syntyy siitä, ettei AKT miehet pääse vaikuttamaan toimitusketjuun ennen kotimaan satamaa...
Tääkin homma kaatuu vielä tähän HÖMPPÄHEINÄ viljelyyn!

Eikös hömppäheinäkin kelpaa sille tehtaalle.

-SS-

  Harva taitaa niin olkea kuin sitä hömppääkään alkaa tappiokseen paalailemaan ja rahtaamaan..

Olki myydään kantohintaan, miksi ei siis hömppäkin?

Isännän ei tarvitse kuin näyttää niitetty luoko, niin tehdas paalauttaa pois ja maksaakin vielä...
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 05.04.16 - klo:23:01
Vehnän maailman vientihinnat tällä hetkellä 205 dollarin kahden puolen, eli noin 175 euroa.
Laivarahti 15-20 €tonni. Eli voidaan olettaa, että 150 euron pintaan mennään syksyllä Suomessa.

Ei näytä vielä kovin heikolta, varmaan rehuvehnä tukkiutuu ensiksi.

Rehuohran hinta siinä 140 € tuntumassa. Jos 125 euroa saisi syksyllä, niin voisi tuota
Kaarleakin koittaa. 6-tonnarista jos hyvät puinti-ilmat, niin tulisi vähällä kuivauksella
700 € edestä rahdattavaa.

Lähde: IGC Export Prices Index

-SS-

Sellaista veikkaan, että rehuohran ja rehuvehnän hinta tulee syksyä kohti mentäessä laskemaan. Syksyllä leipälaatuisesta vehnästä saa paremmmin ja ero rehuun kasvaa. Elintarvike kaurasta maksetaan lähelle leipävehnän hinta... Katsotaan syksyllä kuinka veikkaus osui  ;D

Kaurasta voi jo kiinnittää sen vehnän hinnan: 

https://docs.google.com/viewer?url=http%3A%2F%2Fwww.mtkuusimaa.fi%2Fwp-content%2Fuploads%2F2016%2F03%2FViljan-vientisopimus_kaura.pdf&hl=fi&embedded=true
Vielä ehtii:

http://www.mtkuusimaa.fi/viljanvienti/


*    Vienti hillitsee ylitarjontaa kotimarkkinoilla ja parantaa pitkällä aikavälillä kotimaista hintatasoa suhteessa Eurooppaan ja maailmanmarkkinoihin.

*    Erityisesti alueiden, jotka lähellä (80-100 km) vientisatamia (Uusimaa, V-S, Kymenlaakso), tuottajien kannattaa erikoistua viljelykasveihin, joilla on kysyntää vientimarkkinoilla (EU ja kolmannet maat), Kaakkostakin suhteessa kannattavaa.

*    Vientiin kannattaa suunnata keskimäärin vähintään 20 % jokaisen tilan tuotannosta

https://docs.google.com/viewer?url=http%3A%2F%2Fwww.mtkuusimaa.fi%2Fwp-content%2Fuploads%2F2016%2F03%2FViljan-vientisopimus_kaura.pdf&hl=fi&embedded=true
Kasvintuotanto / Vs: Tuottavin kasvi?
: 23.03.16 - klo:14:40
Kuuden sivun verran olette keskustelleet halvoista bulkkikasveista.
On mennyt hiukan otsikon vierestä kun piti keskustella tuottavimmasta kasvista.

Bulkista puhuessa ei liikesalaisuudet pääse lipsahtamaan, mutta avaa sinä niistä oikeista rahakasveista...
Vahva vaihtoehto tulevalle vuodelle: Elintarvikekauraa suoraan maailmalle 140 - 150 €/tn..

..Eikä kauppa syö laaristasi.  8)

http://www.mtkuusimaa.fi/viljanvienti/

Tämän tyyliseen vientiin pitäisi päästä laajemminkin. Osaamistahan tuo vaatii, mutta eipähän ole sitä tunnetta että kauppa vetää kohtuuttomasti välistä sekä keväällä että syksyllä. Laajentuessaan luo taatusti painetta myös kotimaan toimijoiden hinnoitteluun.

Välityspalkkio asiamiehelle. Olihan se siellä.  ;D

Kulujahan aina syntyy..
..Mutta sellainen ehto sopparissa oli, että mahdollisesti yli sopimushinnan saatava myllyhinta tilittyy viljelijälle...
Vahva vaihtoehto tulevalle vuodelle: Elintarvikekauraa suoraan maailmalle 140 - 150 €/tn..

..Eikä kauppa syö laaristasi.  8)

http://www.mtkuusimaa.fi/viljanvienti/

Tämän tyyliseen vientiin pitäisi päästä laajemminkin. Osaamistahan tuo vaatii, mutta eipähän ole sitä tunnetta että kauppa vetää kohtuuttomasti välistä sekä keväällä että syksyllä. Laajentuessaan luo taatusti painetta myös kotimaan toimijoiden hinnoitteluun.
Kasvintuotanto / Vs: Tuottavin kasvi?
: 23.03.16 - klo:10:27
Vahva vaihtoehto tulevalle vuodelle: Elintarvikekauraa suoraan maailmalle 140 - 150 €/tn..

..Eikä kauppa syö laaristasi.  8)

http://www.mtkuusimaa.fi/viljanvienti/

Tämän tyyliseen vientiin pitäisi päästä laajemminkin. Osaamistahan tuo vaatii, mutta eipähän ole sitä tunnetta että kauppa vetää kohtuuttomasti välistä sekä keväällä että syksyllä. Laajentuessaan luo taatusti painetta myös kotimaan toimijoiden hinnoitteluun.
Kasvintuotanto / Vs: Tuottavin kasvi?
: 21.03.16 - klo:09:33

Siis vienti romahtaa kun ei ole vietävää? Vaikka hinnat ovatkin välillä apeat, kannattaa pitää kiinni kysynnästä.

Seuratkaa markkinoita aktiivisesti, kyselkää jatkuvasti ostajiltanne, mitä lajikkeita he haluavat ja millä laadulla on kysyntää.
Sinänsä on kyllä kumma, miten ostajilta tulee huonosti viestiä siitä, mitä he haluavat.

Viljamarkkina Suomessa on vaan edelleen kokolailla kehittymätön. Agrimarket vai mikälie Ojaskauppa se sitkeästi keväisin postittelee "sopimusehdotusta". Käytännössä "sopimuksella" sovitaan siitä, että maan suurin viljakauppias tekee tilin sekä vilja- että tarvikekaupassa. Viljelijän rooliksi jää arvioida missä kuussa haluaa tappionsa realisoida..

..Onko homma todellakin niin haastavaa? Vai ovatko heikko hinta, piintyneet tavat ja pienet viljelmäkohtaiset alat vieneet toivon, ainakin isänniltä? SGC:n ja Polar ots:n kaltaisten uusien toimijoidenko kautta saataisiin pysyvämpää muutosta?

JK. Vientikauran kiinteähintaisella sopimuksella näen tämän keväänä pienimmän tappion tieksi...
Kasvintuotanto / Viljan hinnat 5/2007
: 20.03.16 - klo:16:24
Kaivelin takavuosien varmuuskopioita. Vastaan tuli tälläinen copy-paste-tallenne YRMA:n viljanhinnoista vko 5/2007.
Jotenkin näyttää tutulta, nimittäin päivän hintanoteerauksia katsottaessa...    :-\

Viking Malt Lahti   m-ohra   128
Altia Ilmajoki   ohra   118
Suomen Rehu Kotka, Turku, Seinäjoki, Säkylä (Lännen Rehu)   ohra   120
Suomen Rehu Turku, Säkylä(Lännen Rehu)   kaura   140
Suomen Rehu Kotka   kaura   137
Suomen Rehu Seinäjoki   kaura   135
Suomen Rehu Seinäjoki   vehnä   135
Suomen Rehu Turku, Säkylä (Lännen Rehu)   vehnä   128
Suomen Sokeri Jokioinen   t-ohra   116
Suomen Sokeri Jokioinen   e-ohra   125
RavinoRaisio Anjalankoski, Raisio   ohra   118
RavintoRaisio Raisio   kaura   138
RavintoRaisio Raisio   m-ohra   137
RavintoRaisio Raisio   rypsi   268,41
RavintoRaisio Nokia   vehnä   132
RavintoRaisio Raisio   vehnä   130
RavintoRaisio Nokia   ruis   165
RavintoRaisio Nokia   kaura   145
Oululainen Lahti   vehnä   125
Oululainen Lahti   ruis   170
Myllyn Paras Hyvinkää   vehnä   128
Myllyn Paras Hyvinkää   ruis   155
Myllyn Paras Hyvinkää   kaura   133
Helsingin Mylly Järvenpää   ruis   162
Helsingin Mylly Järvenpää   vehnä   128
Mildola   rypsi   268,41
Avena Naantali   m-ohra   138
Avena Naantali   ohra   117
Avena Seinäjoki   ohra   111
Avena Koria, Kuopio, Loimaa, Mustio, Riihimäki, Turenki, Ylivieska   ohra   109
Avena Kotka, Naantali, Rauma   kaura   140
Avena Vaasa    kaura   137
Avena Kokemäki, Koria, Kuopio, Riihimäki, Turenki Ylivieska   kaura   136
Avena Seinäjoki   kaura   134
Avena Naantali   vehnä   128
Avena Kokemäki, Loimaa, Mustio, Perniö, Seinäjoki, Turenki, Ylivieska   vehnä   127
Avena Koria, Loviisa   vehnä   126
Avena Kuopio   vehnä   124
Avena Koria, Kuopio, Loimaa, Mustio, Turenki   r-vehnä   110
Avena Seinäjoki (SR)   r-vehnä   125
Avena Turku (SR)   r-vehnä   122
Avena Vaasa SR)   r-vehnä   119
Avena Kotka(SR)   r-vehnä   117
Avena Turenki, Koria, Perniö, Ylivieska, Kokemäki, Kuopio, Loimaa, Mustio   ruis   155
      
Avenan hinnat ovat päivän hintoja, muut ovat viikkohintoja.      
Hinnoista vähennetään Y-maatalouden välityskulut      
Sisarmallin Casessa löytyi kokolailla tarkkaan 5000 h kohdalla huollon yhteydessä hydraulisuotimesta metallia.

Takapäästä oli toiselta puolen päässyt palat loppu, mutta millään muotoa ei edes polkimelle varoittanut. Alkuaikojen paljohkosta jarruttoman kärryn vedosta katson osaltaan johtuvan. Liikenneperäistä kun 50 km/h vauhdista toppuutellaan, niin ottaahan se jarruihin. Ottaa näissä nelipyöräjarrullisissakin, joissa etuakselilla on omat levynsä.

Jarruremppa neljään kulmaan, sorvautunut vastinpala mukaan lukien, kustansi 4000 alv 0%.
Huolto vielä varoitteli, että metallilastu on voinut tehdä temput tehostimelle, mutta onneksi tuo ei enää päälle kaatunut.


Vapaa sana / Tappi hanurissa poikittain?
: 18.03.16 - klo:11:10
Irroitan tapin joka kerta kun pääsen kotirantaan, ja vedän veneen ylös.

Kovin paljon ihmettelen, miten näin yksinkertaista asiaa ei koko joukko suomalaisia hallitse. Tai noilta pääkaupungin vesikammoisilta politrukkitoimmittajilta en ihmettele, mutta että tässä maamiesten porukassakaan ei taideta juuri ongelle soudella?
http://www.katsomo.fi/#!/jakso/581394

Juha Marttila vastasi Huomenta Suomi ohjelmassa 15.3.2016 Juhana Vartiaisen twiittiin, että kannattaisi tehdä opintoretki Intiaan jotta selviäisi se miksi maataloustukia maksetaan. Asiaa ei haastattelussa enempää avattu, joten asia jäi hieman epäselväksi.

En itse ole koskaan Intiassa käynyt, enkä ole suunnitellut sinne matkustavani, joten voisiko joku hieman avata tuota kuinka Intiassa käyminen avartaa ymmärrystä maataloustukien tarpeellisuudesta.

Taitaa Marttilan viitaus johtaa jotenkin tähän suuntaan:

http://www.reuters.com/article/us-india-wheat-braun-idUSKCN0VB0XH
Sivuja: [1] 2 3 ... 212