Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jos haluaa polttaa kaikki sillat muihin suuntiin kuin keskusliikkeille, silloin voi tarttua tuohon 300 euron tarjoukseen. Myös voidaan miettiä, onko suuren rehuviljaa käyttävän eläinyksikön ollut riskitöntä panostaa aivan kaikkeen muuhun kuin kotoiseen rehuviljaan: on leipävehnää, sokerijuurikasta, on elintarvikekauraa, on rypsiä, on kuminaa.
Normivuonna narrinvirka päätyy viljanviljelijälle; eläintilat noukkivat ohrasta kymppitonnareita, muiden erikoiskasvien ohella; kilolla rapsia saa kolme kiloa ohraa ostaa piruparalta viljelijältä.
-SS-
Tässä oletkin asian ytimessä. Suuria kotieläin yksiköitä rakennetaan paikkaan jossa ei ole mahdollisuutta rehuomavsrsisuuteen tai jos on niin viljely käytetään muuhun kuin eläinten ruokkimiseen. Pitäisikö tästä rakentaa tukihimmeli joka kannustaisi pyrkimään rehuomavaraisuuteen. Yli kotieläin tilojen ”myyntikasvien” tukea laskea?
Ei saitin "viisaat"taida tietää sitä ,tavallisesti kun laajennetaan ,jää vilja pois viljelystä,koska se saatavilla oleva pelto on käytettävä korsirehuntuotantoon ja toiseksi pohjoisempana puhutaan viljojen osalta vasta kadosta sitten,kun niitä viljoja ei tule ollenkaan.Eiköhän se optimistillekkin koita arki viimeistään keväällä,mikäli ei täysi pankkotukia nauti,saattaa pelkästään pölttoainekkin maksaa sen 1,50€/l.Tervetuloa elämä jaunolakit!
Black Friday:mainonta aiheuttaa suuttumusta ihmisissä.
Oliko eemeli säärenpijossa?
Eikö Eetun vanhemmat ovat olleet melko varmasti olleet MTK:laisia kepulaisia,kun joka homma ei ole mennytkään reisille kuten kokkareilla...
Eivät eläintilat pysty maksamaan ohrasta aivan älytöntä kolmeasataa euroa. 150 euroakin on vaikea saada maksuun, saati sitten korottaa. Onko oikein käyttää kuumentunutta tilannetta hyväksi ja myydä niille spekulanteille, jotka maksavat paljon ja luotettavalla tilityksellä ? Onko viljanviljelijällä itse asiassa moraalinen velvoite myydä suoraan käyttöön huippuhintoja edullisemmin, koska vastaavasti heikon hinnan aikana on saanut edes kevennetyksi varastoa, vaikka ei kovin paljon rahaa olisikaan saanut. Viimeksi 2018 joulun alla tarjotut hinnat olivat myös korkeat, 200+€ , toteutunut ohran hinta kuitenkin kesällä 2019 oli lähempänä 145 € . Oletin, että tuollainen tilanne on harvinainen yhteensattuma, että suoramyynnissä hinnat silti ovat tasaisemmat, väärin oletin. Lähinnä alhaisemmat, vain huippuhinnat leikkaantuvat, eivät pohjahinnat.
Viljan suorakauppaa on täälläkin ylistetty huomattavasti tehokkaampana markkinamuotona. Itsekin olen nyt muutaman vuoden ajan harjoitellut suoramyyntiä, ja olen havainnut kolme ongelmaa:
1. Maksutapahtumat, jotka suurilla viljaliikkeillä ovat itsestään selvät, eivät olekaan yhtä helpot viljelijöiden välisessä kaupassa. Myyjä toimii tavallaan pankkina, ilman korkokatetta. (Olisiko semmoinen edes pankki ?)
2. Viljan toimitukset ajoittuvat usein siihen aikaan, jolloin käyttöpäässä varastot ovat tyhjät, eli loppukesään. Varastoriskit ovat olemassa muiden riskien lisäksi, ja aikainen vuosi rukiin ja vehnän kanssa alkaa tunkea siilovarastoihin, kun vielä odotellaan noutoa.
3. Ns. markkinahintojen noustessa suoramyyntihinnat eivät voi maksukyvyn puutteessa nousta vastaavasti, jolloin myyjä jää eräänlaiseen kuiluun: lupaus toimituksesta sitoo, mutta hinnat eivät voi muodostua ulkopuolisten spekulanttien mukaan.
Nuo kolme kohtaa voisi kiteyttää niinkin, että viljanviljelijällä ovat omat ongelmansa ja riskinsä viljelyssä,
suorakauppatavassa lisäksi ostajan ongelmat ovat myös myyjän ongelmia.
Olen utelias, paljonko tilojen välisessä kaupassa käytetään hinnan kiinnityksiä, paljonko basis-hinnoittelua, vai onko kyse jostakin viiden vuoden keskihinnasta. Onko olemassa rahoitusmuotoa, joilla myyjän rahoitusriskiä voisi ulkoistaa ? Osamaksun vaatiminen etukäteen leimaa myyjän ikäväksi ihmiseksi. Isot viljaliikkeet (ainakaan Hankkija ja Lantmännen eivät halunneet lähteä takuurahoittajaksi) eivät välttämättä halua rahoittaa viljakauppaa tilojen välillä, ymmärrän senkin hyvin. Pankeilla ei taida olla kyseistä rahoitusmuotoa myöskään. Rehutehtaan rahoitus edellyttänee sopimussuhdetta ja luottopäätöstä tehtaan ja eläintilan välillä ?
Kyllä rehuviljan viljelyn motiivi suoraan käyttöön toimitettavaksi tätä tahtia vähenee, koska leipävehnä sekä rapsi on vuodesta toiseen tehnyt kauppansa, auto tulee hakemaan muitta mutkitta, ja tilityksen saa tarvittaessa myös samana vuonna.
-SS-
Ostajanlista on lyhyt ja ytimekäs.Hinta markkinatilaanteen mukaan,itse haettu,maksanut olen heti,vaikka ei ole tarvinnut,tämä takaa sen ettei tarvitse hakea kaikkia epäkurantteja viljaeriä.
Mutta DDR Huulla se näkkyy kytkin vain luistavan. Jatkuvasti... 🎅
,,,ja taas käryää ja kohta sorkalla myös.Onhan se nyt aivan hirveää,jos saitin pahimpien narsistien kanssa joku on erimieltä...
Eetun kaurat kun kuoritaan,niin eihän niistä jää mitään vietävääkään saatikka muutakaan...
Isoja alueita joissa vain 20/25% normaalista tarkoittaa, jotta täytyy olla jonkinmoisia alueita, ei yksittäisiä tiloja, joissa satotaso ollut reilusti yli 100 % normaalista.
Eetun matematiikkaa.Eiköhän kokoajan kasvava viljojen viljelyalallakin ole merkitystä.
Ainoa mitä tarvitaan, kasvintuottajien etujärjestö, joka ajaa vain kasvintuottajien etua.
Kotieläinpuolella on jo mtk
Itsehän olet todennut Mtk olevan turhake.
Taitaa rokotukset pettää ja luoda liiallista turvantunnetta.
Tarkoittaako kun mtk;sta välillä kantautuu vaateita päätoimisten viljelijöiden tukemisesta, ettei jatkossa maitotilallinen
saakaan viljanviljelijän tukia.
Eetun ja seegerin mielestä jauholakkien pitäisi saada kaikki peltotuet,karjatilalliset eivät saisi samasta työstä siellä pellolla sitten mitään.Ihan vain selvennykseksi ettei nurmitilat saakkaa samoja tukia kuin jauholakit,minulle kävisi oikein hyvin viljatilantuet pelloille.Nuorgammissa lienee yksi kaksi tilaa,ei vilja kasva siellä ja rypsi vielä vähemmän.Italiassa sitten on korkeammat peltotuet,mutta se ei haittaa suseegereitä,kunhan Suomen pohjoisosa ei saa mitään tukia ,se on tärkeintä.Ei voi todeta muuta kuin se oma paska haisee paljon paremmalle kuin toisen paska.Ainoat jotka täällä myöskin vinkuu on kyllä jauholakkeja ja asiasta josta eivät tiedä sitten yhtään mitään ,mutta ovat tietävinään.
Vilja ollut koko Eu-ajan Euroopan halvinta.
Nyt kun hinta väliaikaisesti noussut, nousi parku muilla tuottajaryhmiillä.
Enää ei päästäkkään ilmaiseksi viljanviljelijän lompakolle.
Miksi muiden sektorien pitäisi olla jossakin erityisasemassa, syököön seiniä.
Aika vaikea on vaatia kuluttajilta kaupalta lisäarvoa arvostusta, jollei sitä ole edes tuottajien
omassa keskuudessa.
Eetu ota Rennietä,jos sitten helepottaa.
ei ole märkiä vaan melkein liian kuivia ja ehkä hieman kortisia kun ei ihan keksinny mihnä vaiheessa paras paalata.. nooooo, kattoo ens kesänä millasia saa...
Joutilaille sopivaa.Itsellä on viime syksyn kolmosta syötössä.tässä on kuutiopaino kohdallaan.Viljaan .jos tulee liikaa keltaista eivät tahdo syödä erillisruokinnassa.Muuttuu hyvin nopeasti oljeksi.
Mitä,jos sorkanhoitomaksut menisi maitotilin kautta,pääsisi laskunperinnässä vähän helpommalla.En ole koskaan maksanut sorkanhoitomaksua tai etes laskua saanut,on aina mennyt maitotilin kautta.
Suurin osa tuntuu tuntevan paremmin muiden tuotantosuuntien kulurakenteen kuin omansa. 
Ehkä kannattaisi vaihtaa siihen minkä paremmin tuntee. 
Kumpi on kannattavampaa,maito vai peltoviljely,sinullahan on molempia?
höh, nyt aloin syöttää yhen peltolohkon tavaraa: siinä oli kasvussa kaikkea mitä aitan lattialta löyty lakastavaks.. oli apilat ja virnat ja kolmet viljat sun muuta.. kasvusto oli hyää ja tiheetä ja painavia paaleja tuli. hyin on säilynny paalissa... mut elikot ei oikein tykkää. ei ihan niin syö kuin tavon heinistä tehtyä rehua.
Tavallisesti eniten vaikuttaa tuohon syöntiin kasvustonikä ja toiseksi eniten säilönnällinen laatu,käyminen.
