-04. Kai tuo sama venttiilistö näissä 00 sarjan koneissa oli pitkään ja loppuun asti. Araggia osat hyvin pitkälti ovat.

Ongelmana ko. laitteen paineensäädön toimimattomuus. Lähemmin säätömoottorin päässä olevan koplinkin luistaminen. Kytkimessä on valu päätylevyt ja välissä muovintapainen kitkalevy. Kiristetään sopivasti että vetää, mutta karan ajautuessa jompaan kumpaan laitaan alkaa luistamaan. Vanhassa ruiskussa riitti kiristäminen kun oli päässyt löysään, tässä on kuluneempi ja oli jo piukassa mutta ei pidä.
Varaosakirja ei tunne kuin koko moottoripaketin eikä sitäkään enää saa.
Saahan tuon jollain kikalla pitämään mutta josko jollain olis tietoa saako esim. uutta kitkalevyä kuitenkin jostain hankittua.

Oletteko pitäneet 80 luvun sivuprofiililtaan kolmion mallisessa esipuhdistimessa imurilaippaa paikallaan koko ajan. Kuivauksen ajaksi kääntää vaan 90 astetta jotta ilmaohjain on pystyssä.
Vanhassa tynnyrimallissa oli helpompi vaihto ja imuriteho ehkä parempi

Väderstadin Cultuksessa on mixereiden perässä vähän vastaava crossboardina

Ihmetyttää kannattaako savikoita viljellä? Kuin niitä on aikoinaan vaikka -80 luvulla saatu viljeltyä?

Varmaan 1800 luvullakin ja ennenkin härille ja hevosilla.
 Koneet suurenee, talvet huononee (routa uupuu), sään ääri-ilmiöt lisääntyy. Jos tuoreena keväällä joutuu kylvöt tekemään ja kuivuus iskee johtaa se aika lailla äkkiä betonoitumiseen tietyillä savilla. Routa kun jää useana vuotena väliin kierre on valmis.
Mutta en nyt oletakaan että pään kokoista lohkaretta pitäis hienoks saada. Lähinnä miten tuo toimii keskiverto olosuhteissa kun muokkaus muuten hyvin onnistuu.

Mites mahtaa Grubberin 2 rivinen harasysteemi tasottaa savimaalla.  Nykyään koneessa on Kvernelandin turbo 2 lautas hässäkkä, se ei kokkareisemmassa maassa ainakaan toimi kovinkaan hyvin, jättää aika perunavakoa, joka ei tänä vuonna idä kun ihan niin syvälle tule äestettyä.
Edellisessä koneessa oli 2-rivinen pysty S-piikki, se oli parempi.

MT:ssä on ollut viime aikoina ilmoituksia että suoritetaan värilajittelua.

Joo, olen nähnyt. Liian kaukana vain lajittelijat.
 Tilasin pari pienempää seulaa Samiin, josko sais paremmin pois. Vakioita pienempiä voipi tarvita muussakin käytössä

Pitäs ko. Rumpulajittelijalla rukiista ottaa torajyviä. Ei ole kuin vakio seulat ja niillä kyllä lähteekin, mutta ei tarpeeksi. Mikä mahtas olla sopiva toisio seula 3.75 vakion tilalle. Ei taida muualta saada kuin Hankkijalta.

Joo itselläkin kesti se täyttöruuvin kiemurahihna ilman rikkoutumisia. Taisin vaihtaa sen varmuuden vuoksi ennen tuhatta käyttötuntia kun näkyi jotain pientä kulumaa ja se kesti 1400 h asti jolloin pistin koneen vaihtoon.
[/quote]

Itsellä ei myöskään 2050 kiemurahihnasta  pahaa sanottavaa 800h aikana ole tullut. Valkoisen kangashihnan tulon jälkeen on kai toiminut paljon paremmin. Ongelmia voi tulla jos kierukka alkaa olla loppu tai jos oikein märkää viljaa koittaa vauhdilla tappuroida..

Kysäsen nyt vielä tähän sellasta kun tuo vanha kennosto on mallia kanavat vaakatasossa ja tuo jolla meinaan laajentaa on poisto suuntaan lievästi pystyssä että liekö tuolla suurta merkitystä? Jos kuivaustehossa pientä eroa, eikös se siinä tasoitu kun kaikkien kennojen läpi kulkee, todennäköisesti jää vain yksi vaakamalli ja loput  3 vinoja.

Joku on väittänyt ettei saisi sekoittaa.

Turun Konekeskuksella näkyy olevan yksi modattu kone vaihtokonerivissä.

Kävin tuota katsomassa.

Minkälainen tuo kumipakkeri on "ajomukavuudeltaan" yleensäkkin? Kellään tutulla ei tuollaista pakkerin varassa hinattavaa ole. Mietin aikanaan tuollaista, mutta käännyin lopulta taittuvarunkoisen puoleen. Pääasissa sen takia, että kuljen paljon vilkkaan taajaman läpi ja 4 metrisiä koneita ei viitsi hinailla kuin aivan pakolliset. Tuota on mukava hinata perässä, ajonopeutta ei rajoita kuin traktorin rengaspaineet. Ylempänä mainittiin max. ajonopeudeksi 25kmh, melko köröttelyksi menee jo pidemmällä siirtymällä. Varmasti toimiva jos maat lähellä.

Ehkä se on parempi katsella kuljetuspyörillä olevia. Vain 20-25 kmh riittää jo Tumen takapyöräkoneella,  en ehkä kaipaa toista jarruttelijaa. Jokunen käytetty He-Va on tarjolla. Rautapakkeri voisi myös rikkoa kovaa kynnöstä paremmin.

Käytettyä Hevan disc rolleria kyselin Hankkijalta, samalla kysyin tuosta Catroksesta. Myyjä sanoi että hänen alueellaan nostolaite Catroksia on muutettu hinattavaksi ja kohtalaisesti ne kai ovat kestäneet.  Siirtonopeus maksimissaan 20-25km/h.
Oranssi välimuovi voi murtua, se ei ollut kallis n.80€, mutta kumi rinkula on kallis 300+alv

Onkos jollain kokemusta miten x001 Catroksen nostolaite version pakkeri kestää hinattavana. Pakkerin rakenne kai erilainen kuin virallisesti hinattavassa.
Lautasmuokkainta ajatellut syysviljamaan kynnöksen rikkomiseen, aiemmin ajattelin cultipackia mutta kai se on liian  kevyt eikä niitä juuri ole myynnissä.  Hammastettu kiekko tosin ehkä rikkoisi kokkaraa paremmin.

Ite samaa suunnitellu, meinasin vaakaruuvin laittaa ja sillä siirto elevaattorille.

Ruuvilla saisi tietty hyvinkin  alas, jotenkin vaan ylimääräiset mekaaniset osat heikentää luotettavuutta. Ja miten ruuvi kestää tuntikausien jatkuvaa pyörimistä, vilja on kumminski aika kuluttavaa.

On 250 kw uunia käytetty yli 200hl kaapeissa.
Kaappi mahdollisimman lähelle elevaattoria ja ala putken kulma 45^o siitähän se korkeus tulee, jos tässä sitä haettiin?

No tätä tässä haetaan, mutta jos jollain sattuis olemaan jo kaappi alempana a-elevaattorin kyljessä, sais osviittaa antavia mittoja millä toimii ennen kuin alkaa esim. omia tolppia katkomaan. Arviomittailua on aina hiukan arvailua kun mikään ei ole paikallaan. Mulla elevaattori pitää tuoda hiukan lähemmäs, jalustan alle lähdön voisi laittaa lähtemään sivulle kuten uudemmissa ja onko tuo 45 ihan must, kulkeeko märkä kevyt kaura 35-40 asteella.