Ihmetyttää kannattaako savikoita viljellä? Kuin niitä on aikoinaan vaikka -80 luvulla saatu viljeltyä?
Siinäpä se, olet ehkä lukenut 1950-luvun Pellervoja ja Maaseutuja. Silloin keskusteltiin tosissaan, riittääkö Pohjanmaalla lämpösumma muun kuin aikaisen ohran viljelyyn ! Syksyn pakkaset ja keväthallat tekivät viljelyn hankalaksi. Lämpösummat loppuivat kesken. Telat puimureihin ja syyssateissa prutaamista. Kevättulvatkin saattoivat kiusata. Kyllä 1980-luvulla viljely täällä kiinteällä maaperällä oli mukavaa. 2000-luvun kokonaissato on osaksi perustunut hyviin syysviljavuosiin. Vuonna 1981 ohra puitiin seisovasta vedestä, niin että vesi vain kiilteli puimurin pyörissä. Mutta pellot kestivät ryhdissään. Jopa 1987 oli kauran osalta siilo melko turvoksissa lokakuun 20 päivän tienoilla puitua, kylläkin melko tummanharmaata, kauraa. Mutta ylituotanto myös alkoi olla kestämätöntä, lannoitevero, markkinointimaksu, pakko- ja vapaaehtoiset kesannot kuihduttivat hyvän sadontuoton hurmaa. 1980-luvulla viljelyalasta oli melko hyvä osa kesannoilla.
Siis, vähäinen kevätsadanta, talvisten lumien meneminen hukkaan talvitulvissa, pohjavesien matala taso, korkea haihdunta, ne ovat sellainen meressä oleva aina vaan isoneva jäävuori, jonka pintahuippu pistelee esiin paikallisina kuivuusjaksoina, mutta itse ongelma on siellä syvyyksissä odottamassa. Mitä suuremmaksi perusongelma kasvaa, sitä useampia On yleisesti tunnettua, että etelärannikon savikot eivät enää toimi vanhaan malliin kevätkylvöisillä kasveilla, varsinkin nykyajan lyhytkortisilla ja lyhytjuurisilla lajikkeilla. Syyskylvöisiin kasveihin siirtymällä voi ongelmaa välttää, mutta talvet ovat haasteellisia, kun lumet sulavat parikin kertaa talvessa, ja jopa routa häviää, tullakseen kuivaan maahan uudestaan kevään alkuviikoiksi. Kyllä esimerkiksi syysrapsi on mukana, mutta yksi onnistunut kolmesta on vielä aika heikko varmuus, syysohran talven viljelyvarmuus on toistaiseksi epäkäytännöllisen heikko. Syysvehnän viljely on ollut toimiva vaihtoehto, ja sadot ovat sitä paremmat, mitä kuivempi kesä on. Nyt sitten talvituhot ovat päässeet yllättämään. Ruis on siihen yhtälöön yhtä paha rikkaruoho kuin kauranviljelyssä hukkakaura, pilaa vehnän rehuksi, pitäisi semmoinen leveä luohon/hukkakauran niittokone hankkia varmaan. Nytkin syysvehnälaihossa törröttää 2014 ja 2017 vuosilta peräisin olevia ruislaikkuja, varmaan ovat olleet pahnakerroksessa, joka nousi viime syksyn kynnössä pintaan ? Jos olisi siemenessä ollut, olisi koko lohko samanlainen. Ei kiitos, proruissit erikoistukoot siihen kuin kuminaamat kuminaan.
Olennaisesti tuossa oheisessa kuvassa on vasemman alakulman kuvio se tärkein. Maan kosteus 0..7 cm syvyydessä, mikä ei nähtävästi liity täysin sademääriin, vaan lämpötiloihin ja ilman kuivattavuuteen.
Kuva: kevätkuukausien maankosteuden, ilman lämpötilan ja ilmankosteuden ja sademäärän keskiarvo, verrattuna 1981-2010 vertailukauteen. Alue: koillinen EU.
-SS-
