Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Wibergs jälkiäes  (Luettu 3037 kertaa)

WoTi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 80
Wibergs jälkiäes
Mites mahtaa Grubberin 2 rivinen harasysteemi tasottaa savimaalla.  Nykyään koneessa on Kvernelandin turbo 2 lautas hässäkkä, se ei kokkareisemmassa maassa ainakaan toimi kovinkaan hyvin, jättää aika perunavakoa, joka ei tänä vuonna idä kun ihan niin syvälle tule äestettyä.
Edellisessä koneessa oli 2-rivinen pysty S-piikki, se oli parempi.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20178
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Wibergs jälkiäes
Mites mahtaa Grubberin 2 rivinen harasysteemi tasottaa savimaalla.  Nykyään koneessa on Kvernelandin turbo 2 lautas hässäkkä, se ei kokkareisemmassa maassa ainakaan toimi kovinkaan hyvin, jättää aika perunavakoa, joka ei tänä vuonna idä kun ihan niin syvälle tule äestettyä.
Edellisessä koneessa oli 2-rivinen pysty S-piikki, se oli parempi.

Minulla on myös tuo 2-jousisilla piikeillä varustettu Grubber. Se muistuttaa amerikkalaista International kultivaattoria. Aion koettaa ketjulla vedettävää parrunpätkää, johon ruuvaan nurkkaan kulmaraudan kulumista estämään. Ne Grubberin nostamat lohkareet ovat liian ankaria kaikenlaisille jälkiäkeille.

-SS-

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2711
Vs: Wibergs jälkiäes
Sellane diskmaster -tyyppinen jälkiäes vois rikkoo niitä kokkareita.

Esim. https://multiva.info/fi/muokkaus/lautasmuokkaimet/discmaster-300-400.html

Tulee sellanenki mieleen et onk se grubberin käyttö järkevää jos tuloksena on lohkareita, joitten rikkomiseen tarvitaan erityisjärjestelyitä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20178
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Wibergs jälkiäes
Sellane diskmaster -tyyppinen jälkiäes vois rikkoo niitä kokkareita.

Esim. https://multiva.info/fi/muokkaus/lautasmuokkaimet/discmaster-300-400.html

Tulee sellanenki mieleen et onk se grubberin käyttö järkevää jos tuloksena on lohkareita, joitten rikkomiseen tarvitaan erityisjärjestelyitä.

On ollut niin kuivia syksyjä, että ns. "kevytmuokkaus" ei murustu tai ole pehmeätä vaivaantuvaa multaa, vaan rutikuivaa halkeillutta semänttiä. Ja nin kuin tiedät, Grubberin piikki on semmoinen kaareva lattateräs, se ei sivuittain tahdo väristä, niin kuin semmoinen Potilan jousipiikki. Se piikki pääsee vain ylös ja taakse, niiden tuplajousten päästämänä. Samoin nyt keväällä, kun piti saada ikinurmea ja runsasta heinäpahnakerrosta peitetyksi, grubber kyllä meni maahan, mutta teki kyllä aika lohkaretta. Kyntöaurat joustivat ja tutisivat, ja katkesipa maapuolikin (?) ööverummeista. Jätin sikseen kyntämisen haaveilun. Kyllä vaakatasojyrsin teki kokkareista selvää, mutta eipä se pelto itänyt sitten kuitenkaan.

Taisin unohtaa sanoa, että koko ruokamultakerros oli jo hyvin kuiva, vaikka ei olisi uskonut, LHP-nurmella kun oli ollut.

-SS-

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1702
Vs: Wibergs jälkiäes
Ihmetyttää kannattaako savikoita viljellä? Kuin niitä on aikoinaan vaikka -80 luvulla saatu viljeltyä?

WoTi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 80
Vs: Wibergs jälkiäes
Ihmetyttää kannattaako savikoita viljellä? Kuin niitä on aikoinaan vaikka -80 luvulla saatu viljeltyä?

Varmaan 1800 luvullakin ja ennenkin härille ja hevosilla.
 Koneet suurenee, talvet huononee (routa uupuu), sään ääri-ilmiöt lisääntyy. Jos tuoreena keväällä joutuu kylvöt tekemään ja kuivuus iskee johtaa se aika lailla äkkiä betonoitumiseen tietyillä savilla. Routa kun jää useana vuotena väliin kierre on valmis.
Mutta en nyt oletakaan että pään kokoista lohkaretta pitäis hienoks saada. Lähinnä miten tuo toimii keskiverto olosuhteissa kun muokkaus muuten hyvin onnistuu.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4456
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Wibergs jälkiäes
Sellane diskmaster -tyyppinen jälkiäes vois rikkoo niitä kokkareita.

Esim. https://multiva.info/fi/muokkaus/lautasmuokkaimet/discmaster-300-400.html

Tulee sellanenki mieleen et onk se grubberin käyttö järkevää jos tuloksena on lohkareita, joitten rikkomiseen tarvitaan erityisjärjestelyitä.

Mä avasin keväällä muutamia savisia sänkiä Potilan siipiteräkultivaattorilla noin varovaiseen äestyssyvyyteen ajaen.
Keli sattui olemaan sellainen että pääosin menivät ihan hienoksi muruksi ja sileäksi, mikä oli oikeastaan yllätys.
Muutama tiivistyneempi kohta jäi vähän turhan murikkaiseksi. Ajoin ne sitten tosiaan edellä mainitulla lautasmuokkarilla, käytännössä lähinnä peräjyrän murskaus- ja tiivistysvaikutusta hyödyntäen. Tuli yllättävän hyvä lopputulos. Harvoin kultivaattorilla saa noin hienoa jälkeä...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20178
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Wibergs jälkiäes
Ihmetyttää kannattaako savikoita viljellä? Kuin niitä on aikoinaan vaikka -80 luvulla saatu viljeltyä?

Siinäpä se, olet ehkä lukenut 1950-luvun Pellervoja ja Maaseutuja. Silloin keskusteltiin tosissaan, riittääkö Pohjanmaalla lämpösumma muun kuin aikaisen ohran viljelyyn ! Syksyn pakkaset ja keväthallat tekivät viljelyn hankalaksi. Lämpösummat loppuivat kesken. Telat puimureihin ja syyssateissa prutaamista.  Kevättulvatkin saattoivat kiusata. Kyllä 1980-luvulla viljely täällä kiinteällä maaperällä oli mukavaa. 2000-luvun kokonaissato on osaksi perustunut hyviin syysviljavuosiin. Vuonna 1981 ohra puitiin seisovasta vedestä, niin että vesi vain kiilteli puimurin pyörissä. Mutta pellot kestivät ryhdissään. Jopa 1987 oli kauran osalta siilo melko turvoksissa lokakuun 20 päivän tienoilla puitua, kylläkin melko tummanharmaata, kauraa. Mutta ylituotanto myös alkoi olla kestämätöntä, lannoitevero, markkinointimaksu, pakko- ja vapaaehtoiset kesannot kuihduttivat hyvän sadontuoton hurmaa.  1980-luvulla viljelyalasta oli melko hyvä osa kesannoilla.

Siis, vähäinen kevätsadanta, talvisten lumien meneminen hukkaan talvitulvissa, pohjavesien matala taso,  korkea haihdunta, ne ovat sellainen meressä oleva aina vaan isoneva jäävuori, jonka pintahuippu pistelee esiin paikallisina kuivuusjaksoina, mutta itse ongelma on siellä syvyyksissä odottamassa. Mitä suuremmaksi perusongelma kasvaa, sitä useampia  On yleisesti tunnettua, että etelärannikon savikot eivät enää toimi vanhaan malliin kevätkylvöisillä kasveilla, varsinkin nykyajan lyhytkortisilla ja lyhytjuurisilla lajikkeilla. Syyskylvöisiin kasveihin siirtymällä voi ongelmaa välttää, mutta talvet ovat haasteellisia, kun lumet sulavat parikin kertaa talvessa, ja jopa routa häviää, tullakseen kuivaan maahan uudestaan kevään alkuviikoiksi. Kyllä esimerkiksi syysrapsi on mukana, mutta yksi onnistunut kolmesta on vielä aika heikko varmuus, syysohran talven viljelyvarmuus on toistaiseksi epäkäytännöllisen heikko. Syysvehnän viljely on ollut toimiva vaihtoehto, ja sadot ovat sitä paremmat, mitä kuivempi kesä on. Nyt sitten talvituhot ovat päässeet yllättämään. Ruis on siihen yhtälöön yhtä paha rikkaruoho kuin kauranviljelyssä hukkakaura, pilaa vehnän rehuksi, pitäisi semmoinen leveä luohon/hukkakauran niittokone hankkia varmaan.  Nytkin syysvehnälaihossa törröttää 2014 ja 2017 vuosilta peräisin olevia ruislaikkuja, varmaan ovat olleet pahnakerroksessa, joka nousi viime syksyn kynnössä pintaan ? Jos olisi siemenessä ollut, olisi koko lohko samanlainen. Ei kiitos, proruissit erikoistukoot siihen kuin kuminaamat kuminaan.

Olennaisesti tuossa oheisessa kuvassa on vasemman alakulman kuvio se tärkein. Maan kosteus 0..7 cm syvyydessä, mikä ei nähtävästi  liity täysin sademääriin, vaan lämpötiloihin ja ilman kuivattavuuteen.


Kuva: kevätkuukausien maankosteuden, ilman lämpötilan ja ilmankosteuden ja sademäärän keskiarvo, verrattuna 1981-2010 vertailukauteen. Alue: koillinen EU.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20178
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Wibergs jälkiäes
Sellane diskmaster -tyyppinen jälkiäes vois rikkoo niitä kokkareita.

Esim. https://multiva.info/fi/muokkaus/lautasmuokkaimet/discmaster-300-400.html

Tulee sellanenki mieleen et onk se grubberin käyttö järkevää jos tuloksena on lohkareita, joitten rikkomiseen tarvitaan erityisjärjestelyitä.

Tässä on semmoinen lata, jota mietin. Onkohan tämä ollut tehdasvarusteena ?


Kuva: Wibergs Grubber

-SS-

WoTi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 80
Vs: Wibergs jälkiäes
Väderstadin Cultuksessa on mixereiden perässä vähän vastaava crossboardina

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1547
Vs: Wibergs jälkiäes
Sellane diskmaster -tyyppinen jälkiäes vois rikkoo niitä kokkareita.

Esim. https://multiva.info/fi/muokkaus/lautasmuokkaimet/discmaster-300-400.html

Tulee sellanenki mieleen et onk se grubberin käyttö järkevää jos tuloksena on lohkareita, joitten rikkomiseen tarvitaan erityisjärjestelyitä.

Tässä on semmoinen lata, jota mietin. Onkohan tämä ollut tehdasvarusteena ?


Kuva: Wibergs Grubber

-SS-

Kas vain. Ilmeisesti sen on sitten saanut tehdasvarusteena, kun minullakin on vastaava 540 Wibergsissä.

Tulee muuten tasainen ja hyvä muokkausjälki tuolla.
Don Essex

SM

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 80
Vs: Wibergs jälkiäes
Aika jännä tuo lata mites tuon kanssa sitten kasvijätteet käyttäytyy tuleeko ne lanaten mukana vai kääntääkö nuo piikit maan niin mustaksi että kaikki hautautuu maahan.
Ittellä on kongskilde vibroflex ja siitä puuttuu kaikki jälkikäsittely vermeet. Ollu aikanaan joku esittelykone ja jostain syystä siinä ei ole mitään tasottimia uutenakaan ollu.  Olen siihen pähkäilly monen näköstä silottajaa mutta rstkasua en oo viä saanu tehtyä. Ne alkuperäset ja potilanki käyttämät hankmo vispilät ei ilmeisesti ole parhaat. Joku ehdotti pistää pari riviä äkeenpiikkejä tasottajiks semmoset on jossain tehdas koneessaki vissiin.  Ilman taka laitteita maa jää kyllä aivan karseen näköseksi ja äkeellä saa sen parikierrosta tasottaa. Jotain tars keksiä mikä savipaakut murustais ja aina parempi jos sais kylvövalmista kerralla. Youtubessa oli hieno se kultivaattorin perään pistetty hankmo jolla rapsin pohjia tehtiin kylvökuntoon. Siinä on pituutta vaan aika lailla nostolaite koneeks.